Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Hvitträsk 3 banneri


Gesellius, Lindgren ja Saarinen


Arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren, Saarinen perustettiin 1896. Toimisto sai alusta lähtien vaativia suunnittelutöitä. Kansainvälistä mainetta toi 1898 suunniteltu Suomen paviljonki Pariisin maailmannäyttelyyn 1900.

Suomessa arkkitehdit saivat menestystä julkisten rakennusten kuten vakuutusyhtiö Pohjolan talon ja Suomen kansallismuseon toteutuksilla. Asuin- ja liikerakentamiseen toimisto loi uuden tyylin, jota parhaiten edustaa ns. Lääkärien talo Fabianinkatu 17:ssä.

Toimiston ensimmäisiin huvilasuunnitelmiin kuuluivat S. Wuorion huvila ja Paloniemen kartano. Huvila-arkkitehtuurin huipentumiksi tulivat toimiston suunnittelemat kokonaistaideteoksen ideaa toteuttavat Hvitträsk ja Suur-Merijoen kartano.

Toimisto hajosi käytännössä vuodenvaihteessa 1904-05, mutta nimi säilytettiin 1905 loppuun.

eero-näyttely

Hvitträskin vaiheet


1901
Arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen ostivat Marievik-palstan Vitträsk-järven rannalta Kirkkonummelta. Sivurakennus eli pikku huvila valmistui.

1903 Hvitträskin päärakennus valmistui. Eliel muutti vaimonsa Mathildan kanssa eteläsiipeen, Lindgren perheineen pohjoissiipeen ja Gesellius pikku huvilaan. 

1903 - 1905 Geselliuksen, Lindgrenin ja Saarisen asunto ja ateljee. Eliel ja Mathilda erosivat. Kumpikin vihittiin uuteen avioliittoon 6.3.1904; Eliel Geselliuksen sisaren Lojan kanssa, Mathilda Geselliuksen kanssa.  Lindgrenit muuttivat Helsinkiin 1905.

1905 - 1916 Geselliuksen ja Saarisen asunto ja ateljee. Geselliukset asuivat pohjoissiivessä.

1916 - 1923 Saarisen asunto ja ateljee. Pohjoissiipi tuhoutui tulipalossa 18.7.1922. Saariset muuttivat Yhdysvaltoihin 1923.

1923 - 1949 Saarisen kesäasunto. Eero Saarisen suunnitelman mukaan tehtiin pohjoissiiven uudisrakennus 1929 - 36. Hvitträskistä huolehtivat ympärivuotisesti Johannes ja Rita Öhqvist. 

1949 - 1968 Anelma ja Rainer Vuorion edustusasunto. Saariset möivät Hvitträskin Vuorioille kesällä 1949. Vuorioiden konkurssi, ja Hvitträsk Kansallis-Osake-Pankin omistukseen 1968. 

1968 - 1969 Gerda ja Salomo Wuorion säätiö osti Hvitträskin Kansallis-Osake-Pankilta. Hvitträskin irtaimisto huutokaupattiin 1969.  Hvitträskin päärakennus kunnostettiin museoksi, pikku huvila ravintolaksi ja kahvilaksi, pohjoissiipi myöhemmin hotelliksi. 

1971 Gerda ja Salomo Wuorion säätiön hoidossa ja omistuksessa oleva Hvitträsk avattiin yleisölle.

1981 Suomen valtio osti Hvitträskin. Opetusministeriö ja Hvitträsk-säätiö hoitivat museota.

1996  Asunto- ja ateljeemuseossa alkoivat korjaus-, muutos,- ja restaurointityöt sisustusarkkitehti Markku Norsin suunnitelman mukaisesti. Museovirasto oli mukana asiantuntijana.

1997 - 1998 Museon puutarhat restauroitiin maisema-arkkitehti Gretel Hemgårdin suunnitelmien mukaan.

1999 Syksyllä museo suljettiin kunnostustöiden takia.

2000 Hvitträsk siirtyi alkuvuodesta Museoviraston hallintaan ja avattiin yleisölle peruskorjauksen jälkeen toukokuussa 2000. 

2002 Pohjoissiipi kunnostettiin seminaari- ja kokoustilaksi.

Hvitträskin pohjoispääty ennen vuotta 1922. Museovirasto.