Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Seminaarin ohjelma pe 10.11.


Saamelaistapahtuma  Naisen-sarvilakki


Seminaari pe 10.11. klo 10–16


Esiäidin sarvilakki – saamenkäsityö ja kulttuuriperinnön palautus


  • klo 10.00–10.20, Keskihalli
  • klo 10.00
    Saamelaiset ottavat museon haltuunsa. Avajaissanat lausuu City-Sámit -yhdistyksen puheenjohtaja Inka Musta.
  • klo 10.10
    Hildá Länsman esittää äitinsä joikun ”Ládjogahpir” ja sen ohella muita joikuja.
    Kansallisbaletin oppilaitoksen saamelaiset opiskelijat Birit ja Katja Haarla esittävät tanssiteoksen.
  • Klo 10.30–16, Auditorio
    klo 10.30

    Avajaissanat
    Norjan suurlähettiläs Åge B. Grutle ja Kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila
  • klo 10.40
    Máttáráhkku ládjogahpir / Esiäidin sarvilakki
    Eeva-Kristiina Harlin, väitöskirjatutkija ja Outi Pieski, kuvataiteilija
  • klo 11.20
    Reformaatiosta 500 vuotta, entäs saamelaiset?
    Helga West, teologian kandidaatti
  • klo 11.50 Lounas
  • klo 12.50
    Repatriation of Sámi objects in Norway - The process and challenges / Palautus ja saamelainen esinemateriaali Norjassa – Prosessi ja haasteet.
    Anne May Olli, museonjohtaja
  • klo 13.20
    Eamiálbmotmusea, sámemusea ja čoakkáldagaid sámáidahttin / Saamelainen alkuperäiskansamuseo ja kokoelmien saamelaistaminen.
    Áile Aikio, väitöskirjatutkija
  • klo 13.50
    Gákti vuostálastima symbolan / Saamenpuku vastarinnan muotona.
    Sigga-Marja Magga, väitöskirjatutkija
  • klo 14.20 Kahvitauko
  • klo 14.40
    Duoji áittagovat – Olgguldas ja siskkáldas kultuvrralaš rivven / Duodjin uhkakuvat – Ulkoinen ja sisäinen kulttuurinen riisto
    Maarit Magga, väitöskirjatutkija
  • klo 15.10
    Sámi Duodji –dávvirmearka / Sámi Duodji -tavaramerkki
    Piia Nuorgam, väitöskirjatutkija
  • klo 15.40
    Keskustelua ja yhteenveto

Perjantain seminaariin osallistuvia pyydetään ilmoittautumaan 6.11. mennessä.

Seminaari on pohjoissaamenkielinen. Seminaaria on mahdollista seurata suoratoistona verkossa.


Huhtikuussa Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila ja Saamelaismuseo Siidan johtaja Sari Valkonen allekirjoittivat sopimuksen, jonka mukaan Kansallismuseon saamelaiskokoelma palautetaan kokonaisuudessaan Saamelaismuseolle. Palautus on monella tapaa erittäin tärkeä saamelaisyhteisölle, ja seminaarin tarkoituksena on avata näitä merkityksiä. Esineet, jotka palautuvat kotiseudulleen ovat käsityötä eli duodjia.  Duodjin merkitykset ja siihen liittyvät oikeudet ovat seikkoja, joista on tärkeää tarjota tietoa myös valtaväestölle. Tämä seminaari tarjoaa siihen hyvän mahdollisuuden. Seminaarin ydinajatuksena on menneisyyden ja tulevaisuuden yhteen nivoutuminen esineissä, joita on käytetty menneisyydessä mutta jotka jatkavat elämäänsä nykyduodjissa.

Seminaarin ensimmäinen teema on esineet ja tunteet. Theodor Schvindt hankki Dálvadaksesta 1902 sarvilakin (SU 4135: 48), joka kuuluu nyt Kansallismuseon kokoelmiin. Seminaarin puheenvuorot käsittelevät sarvilakkia tieteen ja taiteen keinoin sekä saamenvaatteita ja duodjia yleensä naisen vallankäytön areenana. Ilman naista ja hänen käsityötaitoaan ei kukaan selviä arktisilla alueilla. Aamupäivän aikana käsitellään myös ajankohtaisia, saamelaiskokoelmien palauttamiseen liittyviä kysymyksiä ja niiden käytännön haasteita, sekä pohditaan, mikä on saamelaismuseo ja miten saamelaismuseolle palautetut esineet voivat ilmentää saamelaista maailmankuvaa.

Iltapäivän kuluessa pohditaan lisäksi saamelaisten esineellistä kulttuuriperintöä tämän päivän näkökulmasta. Duodji, on merkittävä osa saamelaiskulttuuria ja se elää ja kehittyy jatkuvasti modernissa maailmassa perinteitä kunnioittaen. Duodjilla ja saamenpuvulla on myös poliittinen merkitys. Tätä puolta valottaa esitelmä, jossa gáktia eli saamenpukua käsitellään vastarinnan symbolina. Duodjiin kulttuurisena symbolina kohdistuu monenlaisia ristiriitaisia käytäntöjä. Tästä aihepiiristä keskustellaan esitelmässä, jossa pohditaan myös kulttuurin sisäisiä valta-asetelmia. Seminaaripäivän lopettaa esitys, jossa käsitellään Sámi duodji -merkkiin liittyviä oikeuksia aineettoman kulttuuriperinnön näkökulmasta.

Puhujat:

  • Áile Aikio (FM) tutkii väitöskirjassaan ”Sámi čalmmiiguin, sámiid birra. Saamelaisilla silmillä saamelaisista”, mikä on saamelainen museo (sámemusea) ja miten museo ja sen näyttelyt voidaan saamelaistaa (sámáidahttit) eli muuttaa vastaamaan saamelaisten maailmankuvaa, lähtökohtia ja tarpeita. Aikio työskentelee Saamelaismuseo Siidan näyttelyamanuenssina ja hän tekee väitöskirjaa Lapin yliopistolle.
  • Eeva-Kristiina Harlin (FM) tutkii väitöskirjassaan ”Saamelaiset ja esineellisen kulttuuriperinnön palautuspolitiikka Pohjoismaissa” saamelaisten arkeologisten ja etnografisten esinekokoelmien palautuspolitiikkaa eli museokokoelmissa olevien esineiden vapaaehtoista palauttamista monesta eli näkökulmasta. Harlin on perehtynyt kulttuuriperinnön palautukseen liittyviin kysymyksiin sekä Pohjoismaiden ja Euroopan museoiden saamelaisesinekokoelmiin. Tällä hetkellä hän tekee Koneen säätiön apurahalla väitöskirjaa Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa.
  • Helga West, teologian kandidaatti. Helga West, Biennáš Jon Jovnna Piera Helga, on kotoisin Tenojokilaaksosta, Outakoskelta. Hän on syntynyt vuonna 1986, ja on koulutukseltaan teologian kandidaatti. Maisteriopinnoissaan hän on keskittynyt saamelaisteologiaan, jossa käsitellään saamelaista ympäristöfilosofiaa sekä sovintoa saamelaisten ja valtionkirkon välillä.
  • Rauni Magga Lukkari Helga West, Biennáš Jon Jovnna Piera Helga, on kotoisin Tenojokilaaksosta, Outakoskelta. Hän on syntynyt vuonna 1986, ja on koulutukseltaan teologian kandidaatti. Maisteriopinnoissaan hän on keskittynyt saamelaisteologiaan, jossa käsitellään saamelaista ympäristöfilosofiaa sekä sovintoa saamelaisten ja valtionkirkon välillä.
  • Sigga-Marja Magga (FM) viimeistelee väitöstutkimustaan duodjin monista merkityksistä ja on käsityöläinen itsekin. Hän on kouluttautunut saamelaiseksi käsityölaiseksi Jokkmokin saamelaisten koulutuskeskuksessa, Ruotsissa. Tällä hetkellä hän työskentelee yliopisto-opettajana Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa
  • Anne May Olli (MA) on Itä-Ruijan saamelaismuseokokonaisuuden RiddoDuottarMuseat johtaja. Olli on koulutukseltaan konservaattori ja perehtynyt erityisesti valtaväestön 1960-luvulla käyttämien tuholaismyrkkyjen pitoisuuksiin ja vaikutuksiin saamelaisesineissä ja niiden puhdistamiseen. Olli on myös ollut alusta lähtien jäsen Bååstede-ryhmässä, joka on suunnitellut ja toteuttaa Norjan ensimmäistä suurta esinepalautusta Folkemuseumin kokoelmista Saamelaiskäräjille.
  • Piia Nuorgam (OTM) on ollut mukana Saamelaisneuvoston käynnistämässä esiprojektissa, jossa selvitettiin Sámi Duodji -tavaramerkin uudistamista niin, että se soveltuisi myös uudenlaisille tuotteille, jotka kumpuavat perinteisestä käsityöstä, mutta eivät täysin sovi sen puitteisiin. Väitöskirjassaan Nuorgam tutkii saamelaisten perusoikeutta kieleensä ja kulttuuriinsa ja sen suhdetta saamelaisten itsemääräämisoikeuteen. Nykyään Nuorgam toimii Saamelaisneuvoston jäsenenä.
  • Outi Pieski (KuM) on kuvataitelija joka käyttää saamelaisen perinteisen käsityön, duodjin ja nykytaiteen keinoja tutkiakseen saamelaisväestön asemaa Pohjoismaisessa diskurssissa. Pieskin teoksissa näkyy arktisen luonnon ja paikalliskulttuurin vahva yhteys. Valmistuttuaan Kuvataideakatemiasta (2000) hänen teoksiaan on ollut esillä laajasti Pohjoismaissa, Euroopassa ja Kanadassa. Pieskille myönnettiin keväällä 2017 Suomen Taideakatemian palkinto.


 Saamelaistapahtuma logot