Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Seminára be 10.11. dmu 10–16

Seminára be 10.11. dmu 10–16


Saamelaistapahtuma Naisen-sarvilakki


Seminára be 10.11. dmu  10–16

Máttaráhku ládjogahpir – duodji ja repatriašuvdna


  • Dmu  10.00–10.20, Guovddášhálla

  • dmu  10.00
    Sápmelaččat váldet musea háldosis. Rahpansániid lohká City-Sámit -searvvi sátnejođiheaddji Inka Musta.
  • dmu  10.10
    Hildá Länsman juoiggasta eatnis luođi “Ládjogahpir” ja dan lassin eará luđiid.
    Álbmotbaleahta oahppolágádusa sápmelaš stuđeantta guoktá Birit ja Katja Haarla dánsunčájáhus.
  • Dmu  10.30–16, Auditoria

  • dmu  10.30
    Rahpansánit
    Norgga ambassáda Åge B. Grutle
    Álbmotmusea allahoavda Elina Anttila
  • dmu  10.40
    Máttáráhkku ládjogahpir / Esiäidin sarvilakki
    Eeva-Kristiina Harlin, nákkosgirjedutki ja Outi Pieski, govvadáiddár
  • dmu  11.20
    Reformašuvnnas 500 jagi, naba sámit?
    Helga West, teologiija kandidáhta
  • dmu  11.50 Beaivemális

  • dmu  12.50
    Repatriation of Sámi objects in Norway - The process and challenges / Máhcaheapmi ja sápmelaš bierggasmateriála Norggas – proseassa ja hástalusat.
    Anne May Olli, museahoavda
  • dmu  13.20
    Eamiálbmotmusea, sámemusea ja čoakkáldagaid sámáidahttin / Saamelainen alkuperäiskansamuseo ja kokoelmien saamelaistaminen.
    Áile Aikio, nákkosgirjedutki
  • dmu  13.50
    Gákti vuostálastima symbolan / Saamenpuku vastarinnan muotona.
    Sigga-Marja Magga, nákkosgirjedutki
  • dmu  14.20 Káffeboddu
  • dmu  14.40
    Duoji áittagovat ¬– Olgguldas ja siskkáldas kultuvrralaš rivven / Duodjin uhkakuvat – Ulkoinen ja sisäinen kulttuurinen riisto
    Maarit Magga, nákkosgirjedutki
  • dmu  15.10
    Sámi Duodji –dávvirmearka / Sámi Duodji -tavaramerkki
    Piia Nuorgam, nákkosgirjedutki
  • dmu  15.40
    Háleštallan ja čoahkkáigeassu

Bearjadaga seminárii oassálastiid bivdit almmuhit 6.11. rádjai čujuhusas.>>

Seminára lea davvisámegielat. Seminára lea vejolaš čuovvut streama bokte čujuhusas >>

 
Cuoŋománus Suoma álbmotmusea allahoavda Elina Anttila ja Sámemusea Siidda hoavda Sari Valkonen vuolláičáliiga soahpamuša, man mielde Álbmotmusea sámečoakkáldat máhcahuvvo oppalaččat Sámemuseai. Máhcaheapmi lea máŋgga láhkai hui dehálaš sámeservošii, ja seminára mihttomearrin lea rahpat dáid mearkkašumiid. Dávvirat, mat máhccet ruovttuguvlui leat giehtaduojit nappo duojit. Duoji mearkkašumit ja dasa gullevaš vuoigatvuođat leat áššit, main lea dehálaš fállát dieđu maiddái váldoálbmogii. Dát seminára fállá dasa buori vejolašvuođa. Seminára jurdaga ađan lea vássánáiggi ja boahttevuođa oktii njađđin dávviriin, maid leat geavahan vássánáiggis muhto mat jotket eallima dáláduojis.

Seminára vuosttas temá lea dávvirat ja dovddut. Theodor Schvindt skáhppui Dálvadasas 1902 ládjogahpira (SU 4135: 48), mii gullá dál Álbmotmusea čoakkáldagaide. Seminára sátnevuorut gieđahallet ládjogahpira diehtaga ja dáidaga vugiiguin sihke sámegárvvuid ja duoji oppalaččat nissonolbmo válddigeavaheami arenan. Almmá nissonolbmo ja su duodječehppodagaid ii oktage birge árktalaš guovlluin. Iđitbeaivvi áigge gieđahallat maiddái áigeguovdilis, sámečoakkáldagaid máhcaheapmái gullevaš gažaldagaid ja daid geavatlaš hástalusaid. Smiehttat, mii lea sámemusea ja mo sámemuseai máhcahuvvon dávvirat sáhttet čájehit sápmelaš máilmmigova.

Veaigin guorahallat lassin sápmelaččaid dávviriid kulturárbbi otná beaivve geahččančiegas. Duodji, lea dehálaš oassi sámekultuvrras ja dat eallá ja ovdána oppa áigge modearna máilmmis árbevieruid gudnejahttimiin. Duojis ja gávttis lea maiddái politihkalaš mearkkašupmi. Dán beali buktá ovdan ovdasáhka, mas gávtti geavahit vuostálastima symbolan. Duodjái kultuvrralaš symbolan čuhcet máŋggalágan ruossalas geavadagat.  Dán fáttás háleštallat ovdaságas, mas gieđahallat Sámi duodji -merkii gullevaš vuoigatvuođaid immateriála kulturárbbi geahččančiegas.


Hállit:

  • Áile Aikio (FM) dutká nákkošgirjjistis “Sámi čalmmiiguin, sámiid birra. Saamelaisilla silmillä saamelaisista”, mii lea sámemusea ja mo musea ja dan čájáhusaid sáhttá sámáidahttit dahjege nuppástuhttit dávistit sápmelaččaid máilmmigova, vuolggasajiid ja dárbbuid. Aikio bargá Sámemusea Siidda čájáhusamanueansan ja čállá nákkosgirjji Lappi universitehtii.
  • Eeva-Kristiina Harlin (FM) dutká nákkosgirjjistis “Sápmelaččat ja dávviriid kulturárbbi máhcahanpolitihka Davviriikkain” sápmelaččaid arkeologalaš ja etnográfalaš dávvirčoakkáldagaid máhcahanpolitihka dahjege museačoakkáldagain lean dávviriid eaktodáhtolaš máhcaheami máŋgga eará geahččančiegas. Harlin lea vudjon kulturárbbi máhcaheapmái gullevaš jearaldagaide sihke Davviriikalaš ja Eurohpá museaid sámedávvirčoakkáldagaide. Dál son čállá Kone foandda veahkkeruđain nákkosgirjji Oulu universiteahta Giellagas-instituhtii.
  • Helga West, teologiija kandidáhta. Helga West, Biennáš Jon Jovnna Piera Helga, lea eret Deanuleagis, Savvonis. Son lea riegádan jagis 1986, ja lea teologiija kandidáhta. Magisttaroahpuin son lea vuddjon sámeteologiijai, mii guorahallá sápmelaš birasfilosofiija sihke soabadallama sámiid ja stáhttagirkku gaskkas
  • Rauni Magga Lukkari (MA) lea girječálli ja jorgaleaddji. Son lea almmustahttán logakeahtes románaid ja diktagirjjiid. Lukkari čállá eatnigiellasis davvisámegillii. Divttainis son lea guorahallan leat nissonolmmožin sámekultuvrras. Lukkaris lea maiddái iežas goasttidandoaimmahat. Lukkari lea eret Ohcejogas, muhto son ássá Romssas.
  • Sigga-Marja Magga (FM) lea loahpaheamen nákkošdutkamušas duoji máŋgga mearkkašumis ja lea duojár iešge. Son lea vázzán sápmelaš duodjeskuvlejumi Johkamohki sámi oahpahusguovddážis, Ruoŧas. Dál son bargá universiteahttaoahpaheaddjin Oulu universiteahta Giellagas-instituhtas.
  • Anne May Olli (MA) lea Nuorta-Finnmárkku sámemuseaoppalašvuođa RiddoDuottarMusea jođiheaddji. Olli lea skuvlejumis beales konserváhtor ja vudjon eandalii váldoálbmoga 1960-logus geavahan beaiskodivremirkkuid doaluide ja váikkuhusaide sámedávviriin ja daid buhtisteamis. Olli lea leamaš maiddái álggu rájes lahttu Bååstede-joavkkus, mii lea plánen ja ollašuhttá Norgga vuosttas stuorra dávvirmáhcaheami Folkemuseum čoakkáldagain Sámediggái.
  • Piia Nuorgam (OTM) leamašan mielde Sámeráđi álggahan ovdaprošeavttas, mas čielggadit Sámi Duodji -dávvirmearkka ođasmahttima nu, ahte dat heivešii maiddái ođđalágán buktagiidda, maid vuođđu lea árbevirolaš duojis, muhto eai ollásit čága dan rámmaid sisa. Nákkosgirjjistis Nuorgam dutká sápmelaččaid vuođđovuoigatvuođa iežaset gillii ja kultuvrii ja dan gaskavuođa sápmelaš iešmearridanriektái. Dál Nuorgam doaibmá Sámiráđi lahttun.
  • Outi Pieski (KuM) lea govvadáiddár, guhte ávkkástallá árbevirolaš duoji ja dáládáidaga vugiid dutkkadettiin sámeálbmoga dili Davviriikalaš diskurssas. Pieski dujiin oidno árktalaš luonddu ja báikkálaškultuvrra nana oktavuohta. Gárvvásmuvadettiin Govvadáiddaakademiijas (2000) su duojit leamašan oaidnimis viidát Davviriikkain, Eurohpás ja Kanádas. Pieski oaččui giđđat 2017 Suoma Dáiddaakademiija bálkkašumi.

Saamelaistapahtuma logot