Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Kuukauden esine - Helmikuu 2003


Evakkolaukku vuodelta 1944


Evakkolaukku
Kuva: Matti Huuhka, Museovirasto

Savikukko

Kuva: Markku Haverinen, Museovirasto
Toisen maailmansodan seurauksena yhteensä 407 000 karjalaista menetti kotinsa. Karjalasta luovutettiin kolme kaupunkia, kaksi kauppalaa, 39 maalaiskuntaa ja 21 kuntaa osittain. Luovutetun Karjalan pinta-ala oli noin 10 % koko Suomen pinta-alasta.

Sodan alta lähdettiin kiireessä ja vähin tavaroin. Uusi elämä aloitettiin melkein tyhjästä. Sodanjälkeistä asutustoimintaa koskeva laki vahvistettiin 1945, ja lain myötä alkoi jälleenrakennus. Siirtoväen kannalta keskeinen pykälä oli, että maansaajat tuli sijoittaa uskontonsa, kielensä ja entisten kotipaikkojensa mukaisesti yhtenäisille alueille. Siirtoväelle muodostettiin kaikkiaan 36 350 tilaa.

Kesällä 1944 jatkosodan loppuvaiheissa alkanut Karjalan toinen evakuointi ajoi myös viisivuotiaan Elvi Rahkosen evakkotaipaleelle. Omaisuus, joka voitiin ottaa evakkomatkalle mukaan, riippui pitkälti mm. lähtöalueesta sekä käytettävissä olevista kulkuvälineistä. Kiireisimmissä lähdöissä ehdittiin mukaan pakata vain eväät ja vaatetavaraa, mutta onnekkaimmat saivat mukaansa myös karjaa, viljaa sekä myös kodin irtaimistoa.

Sillä aikaa kun aikuiset pakkasivat mukaansa enimmäkseen vaatetavaraa, taloustarvikkeita ja käsityövälineitä, pakkasi Elvi omat tavaransa matkalaukkuunsa ja lähti perheensä mukana evakkotaipaleelle.

Elvin kotipaikkakunnan Kirvun asukkaat sijoitettiin Lahden seudulle ja näin hänen uudeksi kotipaikakseen tuli Kärkölän kunnan Hevonojan kylä. Elvi oli kotoa lähtiessään ottanut mukaansa pienen pahvisen salkun, jonka sisällä oli lahjoitushetkellä (vuonna 2000) leluja, lasten lehtiä ja kaksi valokuva-albumia. Toinen valokuva-albumi ja suurin osa lasten lehdistä ovat sodan jälkeiseltä ajalta sekä todennäköisesti myös osa leluista. Mukana on myös yksi aito Karjalan Kannaksella valmistettu esine: kukkopilli.

Kuvassa laukun sisällä vasemmassa laidassa oleva vaatimattoman näköinen pilli on savesta valettu, punertavaksi maalattu, pienen jalattoman linnun muotoinen, tyypiltään ns. alasärmäinen kukkopilli. Se on eräänlainen savihuilu, jota soittamisen lisäksi pidettiin yleisesti koriste-esineenä.

Kukon päähän kaiverretut silmät ja nokka ovat kovassa käytössä kuluneet nyt jo lähes kokonaan näkymättömiksi. Ilma-aukkoja on kolme: edessä rinnassa (sormiaukko), pyrstössä (puhallusaukko) ja pyrstön alla (särmäaukko). Esine on valmistettu Muolaan kunnan Kyyrölän kylässä, jossa 1930-luvun lopussa oli lähes 70 savipajaa.

Viimeinen kyyröläläinen savipottien tekijä Nikolai Uschanoff, kotiutui Hämeenlinnaan ja pyrki säilyttämään viimeisiltä mestareilta Aleksandr Borodulinilta ja Ivan (Juho) Uschanoffilta saamansa opit. Perinteitä pitävät yllä Kyyrölän Savi Oy:ssä nykyään hänen jälkeläisensä.

Esine on nähtävillä näyttelyssä Pakolainen, evakko, ihminen 15.12.2015 - 6.3.2015 museon pohjakerroksessa.

Risto Hakomäki