Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Kuukauden esine - Tammikuu 2003


Pilli-Hermannin klarinetti


Pilli-Hermanni
Valokuvassa Herman Saxberg ja toinen, mahdollisesti tehdastekoinen, klarinetti.
Kuva yksityisomistuksessa.
Suomen kansallismuseon kokoelmiin lunastettiin vuonna 1931 klarinetti, joka perimätiedon mukaan oli tunnetun keuruulaisen kansansoittajan ja -runoilijan, Herman Saxbergin eli Pilli-Hermannin (1830-1909), omatekoinen soitin.

Klarinetti on rakennettu kokonaan puusta ja sen materiaalina on käytetty hitaasti kasvanutta kuusta tai katajaa. Soittimen viisi läppää on tehty punapyökistä ja pihlajasta. Suukappale klarinetista puuttuu, mutta sen suojus on tallella. Sormiaukkoja klarinetissa on kaikkiaan 7+1.

Maailman vanhin tunnettu klarinetti on nürnbergiläisen Jakob Dennerin rakentama soitin vuodelta 1710. Uusi soitintyyppi saavutti nopeasti suosiota etenkin sotilasmusiikin piirissä. Varhaisin maininta klarinetin esiintymisestä Suomessa on vuodelta 1771, jolloin Porin rykmentin komentajan tiedetään hankkineen rykmenttiinsä kaksi kappaletta kyseistä soitinta.

Maamme kansanmusiikkiin klarinetti omaksuttiin 1700-1800 -lukujen vaihteessa, jolloin siitä tuli etenkin Länsi- ja Etelä-Suomessa suosittu hääsoitin. Varhaisten kansansoittajien oli klarinetin saadakseen usein joko rakennettava sellainen itse tai käännyttävä tunnettujen soitinrakentajien puoleen. Esikuvina käytettiin sotilassoittajilla nähtyjä tehdasvalmisteisia instrumentteja.

Kansanomaisen klarinetinsoiton kulta-aikana pidetään ajanjaksoa 1850-1920. Tämän jälkeen klarinetin kansanomainen soitto alkoi hiipua. Eräänä selityksenä klarinetin väistymiselle on pidetty kansan käsitystä, jonka mukaan puhaltaminen oli keuhkoille vaarallista ja saattoi aiheuttaa jopa keuhkotautia.

Klarinetinsoittotaidostaan tunnettu Pilli-Hermanni kiersi mm. hääsoittajana aina Etelä-Pohjanmaata myöten. Hän oli myös taitava sanoittaja, joka teksteissään kuvasi elävästi aikansa tapahtumia ja tapoja. Tunnetuin hänen sanoituksistaan on suuren suosion saavuttanut arkkiviisu vuonna 1866 annetusta viinan kotipolton kieltäneestä keisarillisesta julistuksesta: "Vuonna kuuskymmentäkuus tuli Suomeen laki uus, viinaa kiellettihin keittämästä ja juomapäiviä viettämästä . . ."

Esine on esillä perusnäyttelyssä Maa ja kansa huoneessa 220.

Raila Kataja