Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Kuukauden esine - Toukokuu 2003


Vyölliset Pyhäjärveltä


Vyölliset
Kuvien Pyhäjärveltä peräisin olevat vyölliset olivat esillä Aarteita Karjalasta. Wiipurilainen Osakunta 350 vuotta -näyttelyssä Suomen kansallismuseossa 4.4. - 27.7.2003. Kuvat: Markku Haverinen, Museovirasto
Vyölliset
Kuvien Pyhäjärveltä peräisin olevat vyölliset olivat esillä Aarteita Karjalasta. Wiipurilainen Osakunta 350 vuotta -näyttelyssä Suomen kansallismuseossa 4.4. - 27.7.2003. Kuvat: Markku Haverinen, Museovirasto
Suomalaiset muinaisrunot, joissa lauletaan nuorten neitojen vaskipauloista ja vaski- ja tinavöistä, ovat säilyttäneet kuvan renessanssin naisen pukeutumisesta. Naisten asuun kuului 1500-luvulla metalliheloin koristettu väljä vyö, jonka pitkä pää päättyi helaan tai vyötärölle kiinnitettävään koukkuun. Vyöhön ripustettiin henkilökohtaisia tarve-esineitä: syömäveitsi, neulaputki ompeluneulan säilyttämiseen, kukkaro, korvalusikka tms.

Vyöllisiä naiset kantoivat vyöhön ripustettuina sekä työssä että matkoilla. Vyölliskokkaan, josta vyölliset riippuivat, on yhdistetty suurilla rei´illä varustettu vyöllispyörä. Vyöllispyörän reunimmaisista rei´istä riippuu vaskirenkaita ja näistä nahkapauloissa tuppi, pieni nahkainen kukkaro ja vaskinen nielisputki. Tupessa on pieni puukon tapainen veitsi.
Kukkarossa, jonka sulkevat sekä helmillä koristetut nauhat että riippuvilla helttusilla koristettu lyhyt vaskiputki (suilliset), pidettiin rahoja, sormuksia ja muuta pientä kallista kalua. Nielisputken sisällä olevaan nahkaan tai nauhaan, joka päättyi putken vaskiseen kannattimeen, pistettiin silmäneuloja rihmasäikeineen. Paitsi tuppea, kukkaroa ja nielisputkea kannettiin vyöllisissä myös (vaikka harvemmin) vaskikampa ja ompelukokka.
(Luettelo Suomen Ylioppilas-osakuntien kansatieteellisistä kokoelmista vuodelta 1883)

Vastaavat vyöllisten osat - puukko, neula- eli nielisputket ja korvaputket eli suilliset - kuuluivat jo rautakaudella naisen asun rintaketjuihin. Ketjulaitteen korvaputkien muoto säilyi suillisissa samanlaisena ainakin 600 vuoden ajan.

Lyypekin kauppa Saksasta 1500-luvulla suuntautui Itämeren piirissä Riikaan, Turkuun ja Viipuriin, jonka kautta levinneillä tuotteilla on ollut vaikutuksensa karjalaiseen pukukulttuuriin. Mm. vuonna 1593 Viipuriin tuotiin yli 60 tusinaa naisten, miesten ja lasten messinkikoristeisia vöitä.

Esine ei ole esillä näyttelyssä.

Pirkko Sihvo