Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Kuukauden esine - Kesäkuu 2004


Nuljuksennaulat Nurmijärveltä

ja lorvin keppi Haapavedeltä


Lorvin keppi
Lorvin keppi Haapavedeltä, jolla "ei ole mitään merkitystä".
Nuljuksennaulat
Nuljuksennaulat Nurmijärveltä, joiden seuraajana voidaan pitää vuonna 1974 kehitettyä ja suuren suosion saavuttanutta Rubikin kuutiota. Kuvat: Museovirasto (Klikkaa kuvat suuremmiksi)
Suomen kansa on luonteeltaan mietiskelevä; se luonteen ominaisuus kuvastuu myös kansan huvituksissa. Parhaimpina huvituksina ovat ammoisista ajoista olleet satujen kertominen ja arvoituksien esittäminen - -. Näihin huvituksiin ei tarvita mitään aineellisia välikappaleita, eikä musei voi niitä kuvata. Ehkä myöhemmin kansaan kotiutuneet kuin edelliset ovat semmoiset niinikään miettimistä ja mielikuvitusta kysyvät huvitukset, mitkä liittyvät aineellisiin välikappaleihin, joita taas musei voi säilyttää.

Theodor Schvindt: Luettelo Suomen Ylioppilasosakuntien kansatieteellisistä kokoelmista. 1889.

Theodor Schvindtin kuvaamia leikki- eli huvituskaluja Suomen kansallismuseon kokoelmissa edustavat mm. nuljuksennaulat ja lorvin keppi. Nämä joutoajan kuluksi valmistetut esineet ovat peräisin Valtion urheilu- ja voimistelulautakunnan vuosina 1926-27 järjestämästä Suuresta leikkikeräyksestä ja ne on saatu Suomen kansallismuseon kokoelmiin Suomen urheilumuseosäätiön lahjoituksena.

Nurmijärvellä tehdyt nuljuksennaulat koostuvat kuudesta pienestä, eri tavoin lovetusta puupalikasta, joiden kokoaminen vaatii erityistä taitoa. Tämänkaltaiset ongelmanratkaisukykyä vaativat leikkikalut ovat olleet yhtälailla lasten kuin aikuistenkin suosiossa. Nuljuksennauloja tunnetaan eri puolilta maailmaa ja niissä puuosien lukumäärä saattaa nousta useisiin kymmeniin. Nuljuksennauloista käytettiin myös nimitystä pirunnyrkki, etenkin, jos palikoiden lukumäärä vastasi epäonnen lukua 13.

Christfrid Gananderin vuonna 1786-1787 kokoaman Uuden Suomen Sanakirjan mukaan nuljus oli kelwotoin jok´ei taida tehdä. Synonyymeina käytettiin ilmauksia jaarikka ja nuhjus. Nuljuksennaulakin oli aikoinaan yleisnimitys joutoaikana tyhjänpäiten vuolluille puutikuille. Tällainen on myös Haapavedellä tehty lorvin keppi. Taitavasti vuollun kepin kylkeen on kirjoitettu teksti "lorvin keppi - ei ole mitään merkitystä".

Pirunnyrkin valmistusohjeet, ks. esim. Markku Asunta: Pajupillistä pikisirkkaan. 40 perinteistä puulelua sanoin ja kuvin. Gummerus, Jyväskylä 1982.

Esineet eivät ole esillä.

Raila Kataja