Kansallismuseo tunnus

Näyttelykalenteri  |  Museokauppa |  Kokous- ja juhlatilat  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Palaute

På svenska |  In English



Kuukauden esine - Tammikuu 2004


Kainuun puukko eli Tommi-puukko


Tommi-puukko
Tommi-puukko. Tekijä Setti Keränen 1985. Kuva: Matti Huuhka, Museovirasto (Klikkaa kuva suuremmaksi)
Hyrynsalmelaista alkuperää oleva Tommi-puukko on esimerkki 1800-luvun loppupuolella huippuunsa kehittyneestä suomalaisesta puukonvalmistustaidosta. Puukko on alunperin ollut sekä työkalu että ase. Myöhempi kehitys on muovannut sitä yhä enemmän työkalun suuntaan ja erilaisia puukkomalleja syntyi yhtä paljon kuin oli puukkojen takojiakin, mutta yhteisenä piirteenä kaikissa oli, että kahva ja terä olivat suunnilleen pituudeltaan kämmenen levyisiä ja hamarapuolta ei oltu teroitettu. 

Puukko oli yleistyökalu jota käytettiin puuntyöstöön, ruokailuun, karjan tai riistan teurastukseen, kalan perkaamiseen, parran ajoon, kynsien leikkaamiseen jne. Puukko esinenimenä on johdettu mahdollisesti puu -sanasta tai sitten ala -saksilaisesta sanasta "pook" joka tarkoitti saksalaisten kauppiaiden käyttämää tikaria.

1600-luvulla puukkoja alettiin valmistaa teollisesti. Aluksi rautaruukeissa kuten Fiskarsissa ja myöhemmin 1800-luvun loppupuolella eri puolella maata kuten esim. Kauhavalla, josta muodostui oikea puukonvalmistuksen keskus. Rautaruukeille hankittiin usein ammattitaitoa ulkomailta kuten myös Fiskarsiin, jossa hienotaepajan johtajana toimi englantilainen Thomas Woodward vuosina 1862-75.

Hänen oppiinsa lähti myös hyrynsalmelainen kyläseppä Kalle Keränen nälkävuosien ajamana 1867-68. Kolmen vuoden kuluttua hän palasi täysinoppineena takaisin kotikyläänsä Oravivaaraan aloittaen oman, vanhoihin paikallisiin malleihin pohjautuvan puukkotuotannon. Kallea alettiin nimittää oppi-isänsä Thomas (Tommi) Woodwardin mukaan Tommiksi ja hänen valmistamiaan puukkoja Tommi-puukoiksi. Puukon tekotapa säilyi Kerästen suvun salaisuutena aina 1930-luvulle saakka, jolloin puukkoa alettiin jäljitellä ensin Hyrynsalmella ja sitten muualla Kainuussa.

Kansanomaisen raudanvalmistuksen pitkä perinne, joka perustui suo- ja järvimalmien jalostuksessa käytettyihin harkkohytteihin, oli 1800-luvun lopulla katkennut, joten Kallekin joutui hankkimaan puukkoteräksensä Oulusta Snellmannin rautakaupasta. Kadonnutta raudanvalmistustaitoa alettiin elvyttää vasta 1980-luvulla, jolloin Hyrynsalmelle rakennettiin alueella suoritettujen tutkimusten perusteella kaksi harkkohyttiä, joissa valmistettiin vanhoilla menetelmillä rautaa. Hyrynsalmella tunnetuista n. kolmestakymmenestä hytistä vanhin on ajoitettu 1000 vuoden taakse, joten kainuulaisella puukonteolla on ainakin raaka-aineiden puolesta pitkät perinteet.

Kuukauden esineenä olevan Tommi-puukon on tehnyt vuonna 1985 hyrynsalmelaisesta raudasta presidentti Urho Kekkosen "hovitakoja", Kerästen seppäsuvun jäsen seppämestari Setti (Seth) Keränen. Hän oli puukkoa tehdessään jo 93-vuotias mutta työskenteli edelleen joka päivä pajassaan. Puukon terä, joka on Tommi-puukoissa kuuluisa korkeasta laadustaan, on hamarapuolelta tasainen ja siitä puuttuu veriura. Puukon kahva on raidan juurivisaa ja varustettu messinkisellä ylä- ja alahelalla, mustaa nahkaa olevan tupen peili on Tommi-puukoille tyypilliseen tapaan kirkkaanpunaiseksi maalattu.

Urho Kekkonen, joka oli Kainuusta kotoisin ja tutustunut Tommi-puukkoihin nuorena Kainuun uittotyömailla, piti usein sellaista vyöllään metsästys- ja kalareissuillaan. Hän myös jakoi niitä kymmenittäin muistolahjoina sekä koti- että ulkomailla.

Esine ei ole esillä näyttelyssä.

Risto Hakomäki

Puukkoaiheisia linkkejä:
http://www.puukkosivut.net/