Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Kuukauden esine - Kesäkuu 2005


Taskukello, valmistanut Johan Könni


taskukello
Taskukello, valmistanut Johan Könni 1810-1820- luvulla. Hopeiset kuoret tukholmalaisen hopeaseppä Isak Malmborgin v. 1811. Esine ei ole esillä.
Kuvat: Markku Haverinen, Museovirasto (Klikkaa kuvat suuremmiksi)
Taskukello

Ilmajoella vaikuttanut Könnin kelloseppäsuku on kuuluisa erityisesti komeista kaappikelloistaan ja julkisiin rakennuksiin tekemistään tornikelloista. Könnien taskukellot ovat harvinaisuuksia, vaikka kirjallisuudessa mainitaan useammankin Könnin valmistaneen myös niitä.

Tämä marraskuussa 2004 Kansallismuseon kokoelmiin ostettu kello on kahdeksas varmuudella Könnin kelloksi ja toinen Johan Könnin valmistamaksi tiedetty taskukello (K11682:). Tunnetuista kelloista viisi on hänen veljensä Jacob Könnin (Ala-Könni) valmistamia, yhden kellon valmistajaa ei ole pystytty varmasti määrittämään. Kelloista kolme kuuluu museoiden kokoelmiin, loput ovat yksityisomistuksessa.

Johan Johaninpoika (Juho Juhonpoika) Könni (1782-1855) edustaa veljensä Jacobin (Jaakko) kanssa Könnien kolmatta kelloseppäsukupolvea. Vuonna 1816 tapahtuneen sukutilan jaon jälkeen Johan isännöi Yli-Könniä ja Jakob Ala-Könniä.

Veljesten valmistamat taskukellot ovat yhtä lukuunottamatta numeroituja, ja mahdollisesti he käyttivät niissä yhteistä juoksevaa numerointia. Tässä kellossa on Johan Könnin signeerauksen alapuolella numero 2, Jacobin valmistamissa kelloissa pienin tunnettu numero on 3.

Kellon koneistossa on Kustaa III -monogrammi: kaksi vastakkain toistensa peilikuvina olevaa G-kirjainta ja niiden yläpuolella kruunu. Kellon hopeiset kuoret ovat tukholmalaisen hopeaseppä Isak Malmborgin v. 1811 valmistamat.

Viidessä muussakin Könnin taskukellossa on Malmborgin kuoret, kahdet vuodelta 1806 ja loput samalta vuodelta 1811. Luultavasti jompi kumpi veljeksistä on Tukholman-matkoillaan ostanut Malmborgilta kellonkuoria.

Hopeiset kellonperät ovat tyypiltään ns. papuvitjat ja myöhempää perua, ne on valmistanut Carl Adolf Serander Sundsvallissa v. 1887. Tuolloin jo keskusalueilla pois muodista jäänyttä vitjatyyppiä siis valmistettiin vielä Västerbottenissa. Vitjojen päässä on kaksi avainta, pienempi on kellon vetoavain, suurempi osoittimien siirtoavain. Suurempi avain on tehty ruotsalaisesta 1 / 12 taalerin hopearahasta vuodelta 1777.

Kello on varmasti valmistettu Venäjän vallan aikana, ja siksi Kustaa III -monogrammi koneistossa ja ruotsalaisen kolikon uusiokäyttö kellon avaimena ovatkin mielenkiintoisia yksityskohtia.

Kellon koneisto on tyypiltään ns. komma-käyntinen, mikä on suomalaisissa taskukelloissa suhteellisen harvinainen koneistotyyppi.Koneiston osista monet ovat ulkomaista valmistetta, mutta ilmeisesti Johan Könni on konstruoinut koneiston melkoisen itsenäisesti.Kellon osoittimet ovat alkuperäiset, mikä on tuon ikäisessä taskukellossa harvinaista. Kummankin osoittimen varressa on tähtimäinen koristekuvio.

Kello on kuulunut eteläpohjalaiselle ruotsinkieliselle talollissuvulle neljän sukupolven ajan. Viimeinen omistaja kertoi isoisänsä isän ostaneen kellon. Kello oli museoon tullessaan litteässä pahvirasiassa, jonka kannen sisäpuolelle on kirjoitettu lyijykynällä: "Könni klocka borde vara No 2 borde härstam från 1820 talet". Olettamukset ovat siis suvun muistitietoa. Ensimmäinen olettamus on todistettavasti oikea, se selviää takakannen avaamalla ja signeerausta katsomalla.

Arvio 1820-luvusta tarkoittanee kellon hankintaa sukuun. Kellon valmistusajan määrittämistä auttaa kuoren hopealeima vuodelta 1811 antamalla takarajan, mitä vanhempi kello ei voi olla. Voidaan siis olettaa, että kello on valmistettu 1810- tai 1820-luvulla. Millaiset perät kellossa on alkujaan ollut, ei ole tiedossa. Ilmeisesti kellon myöhempi (ehkä toisen polven) omistaja on hankkinut siihen ruotsalaiset papuvitjat.

Antti Metsänkylä