Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Kuukauden esine - Huhtikuu 2006


Rovaniemeläinen talonpoikaismaalari Henrik Körkö


Kapioarkku kiinni

Kapioarkku auki
Henrik Körkön maalaama Briita Kreeta Korkalon kapioarkku vuodelta 1826.
Kuvat: Markku Haverinen, Museovirasto (Klikkaa kuvat suuremmiksi)

Pohjoispohjalaisten talonpoikaismaalareiden joukkoon luetun Henrik Körkön maalaustapa liittyy Ruotsin Länsi-Pohjan tunnusomaiseen tyyliin voimakkaine heleine väreineen ja kuvioineen. Hänen maalaamilleen arkuille on ominaista loistavanpunainen pohjaväri, jota keltaiset ja ruskeat neliöihin jaetut listat rytmittävät.

Useista koristemaalareista poiketen Henrik Körkö maalasi kapioarkkuihin omistajien nimet suomen kielellä. Henrik Körkön 1800-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä koristamat kapioarkut rajoittuvat hänen oman sukunsa ja sukunsa sukulaisten piiriin pääasiassa Rovaniemen Kemihaaran, Korkalon ja Ounasjoen kylissä. Kansanomaista huonekalumaalausta käsittelevissä kirjoissa ja artikkeleissa tästä omaleimaisesta koristemaalarista tavataan nimeä myöten sekavia tietoja.

Muista pohjoispohjalaisista talonpoikaismaalareista poiketen hänen koulutustaan tai elämänvaiheitaan ei tunneta, sillä hän hankki maalarinoppinsa mitä ilmeisimmin Ruotsin puolella. Henrik Körkön omaleimaisella tyylillä oli myös oppipoikia tai jäljittelijöitä, joiden niukkailmeisempää tuotantoa on säilynyt mm. 1830-luvulta.

Vuonna 1724 avioituneilla Henrik Mommolla ja Anna Witikalla Kemihaarassa oli neljä tytärtä: vuonna 1725 syntynyt Margareta, 1727 syntynyt Anna, 1733 syntynyt Christin/Stina ja 1738 syntynyt Susanna.
Margareta avioitui 1750 Henrik Pehrsson Suutarin kanssa, Anna Abraham Andersson Gunnarin eli Gunnari Körkön kanssa ja Stina Erik Oikaraisen eli Erik Körkön kanssa. Stina Mommon ja Erik Körkön poika Erik Eriksson Körkkö avioitui Elsa/Elin Hiukan kanssa. Vuonna 1778 syntyi Erik, 1780 Johan, 1782 kaksoistytöt Stina ja Anna sekä 1786 kaksoset Margareta ja Henrik, josta tuli talonpoikaismaalari.

Henrik Körkö ei sukunsa tapaan jäänyt kotiseudulleen; hänen myöhemmistä elämänvaiheistaan eikä saamastaan koristemaalarinopista ei ole tietoja. Perimätiedon mukaan hän maalasi vanhimman ja runsaimmin koristellun arkun tyttärelleen Marialle. Taiteilija Aale Hakava, ent. Hagberg, Rovaniemen Korkalosta kotoisin olevien maalareiden jälkeläinen, osti arkun Pelkosenniemeltä, missä maalasi vuonna 1954 mm. kirkon alttaritaulun.

Kuva arkusta perimätietoineen on säilynyt vuonna 1958 Helsingin Taidehallissa pidetyn Pohjois-Pohjanmaan kansantaiteen näyttelyn esinekuvien yhteydessä. Tiedolle Maria Henrikintyttären avioitumisesta Pelkosenniemelle ei löydy kirkonkirjoista vahvistusta. Arkun sisäkanteen on maalattu kukkakiehkuran keskelle omistajan nimi Maria Hentrikin Tytär Körkö 1818.

Margareta Mommolle ja Henrik Suutarille syntyi kolme poikaa ja vuonna 1760 tytär Margareta, joka avioitui 1785 Michel Korkalon kanssa. Vuonna 1788 syntyi Brita, 1791 Margareta, 1795 Mickel ja 1798 Johannes. Vuonna 1814 Margaretalle syntyi avioton tytär Brita Greta.

Henrik Körkön Brita Gretalle maalaama kapioarkku kuuluu Suomen kansallismuseon kokoelmiin. Sisäkanteen on maalattu omistajan nimi Briita Kreeta Korkalo År 1826. Esine ei ole esillä näyttelyssä.

Margareta Mommon ja Mickel Korkalon nuorin poika, Margaretan veli Johan(nes) avioitui 1822 Carin Witikan kanssa. Vuonna 1839 syntynyt tytär Kaisa Matilda Korkalo Witikka vihittiin 1865 Johan Abrahmsson Witikan kanssa. Kaisa Matildan ja Johan Witikan 1869 syntynyt tytär Kreeta Matilda avioitui Korkalovitikka-nimisenä 1895 Pekka Vilho Yliruokasen kanssa.

Yliruokasen talossa on säilynyt Henrik Körkön koristama loistavan punainen kapioarkku, jonka sisäkannen kuluneesta maalauksesta on erotettavissa ainoastaan vuosiluku 1828. Arkku kuuluu nykyisin Lapin maakuntamuseon kokoelmiin.

Henrik Suutarin sisar Maria avioitui samana vuonna kuin veljensä 1750 Ounasjoen kylään Carl Carlsson Korvan eli Hotin kanssa. Marian kuoltua vain 38-vuotiaana solmi Carl Hotti 1757 Carin Tarkiaisen kanssa uuden avioliiton. Samana vuonna syntyi Birgitta, 1759 Margareta, 1761 Olaus, 1763 Henrik ja 1764 Maria. Henrik Carlsson Hotti avioitui 1783 Beata Sipolan kanssa. Tytär Maria Henriksdotter syntyi vuonna 1805.

Tervolassa yksityisomistuksessa on säilynyt hänen kapioarkkunsa, jonka sisäkanteen on maalattu omistajan nimi Maria Hendrikin Tytär Hotti Ånas joven kylässä 1821. Arkun jalkaan on kaiverrettu Henrik Körkön nimikirjaimet HK 2. Numeron voi olettaa merkitsevän Henrik Körkön tuotannon järjestysnumeroa.

Pirkko Sihvo

Kirjallisuutta pohjalaisista talonpoikaismaalareista:
-Marko Kasto 2005. Talonpoikaismaalareita Kemijärveltä Piitimeen. Tornionlaakson vuosikirja 2005. Tornionlaakson maakuntamuseo. Tornio 2005.
-Marko Kasto 2001. Mestareita ja oppipoikia. Pohjanmaalla toimineet käsityöläismestarit. Pohjanmaan museon julkaisuja 26. Vaasa.
-Anu Kallioniemi, Hannu Kenttämaa, Raili Pekkala, Raili Prokkola, Maija-Liisa Soini 1999. Meän ruusu ja mustikkakruunu. Talonpoikaishuonekalujen koristemaalausta Tornionlaaksossa 1700-1800-luvulla. Jyväskylä.
-Raul Pohjonen 1993. De österbottniska allmogemålarna. Pohjanmaan talonpoikaismaalarit 1750-1900. Kokkola.