Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Kuukauden esine - Helmikuu 2008


Sammakkoarkku Kuopion tuomiokirkosta


Sammakkoarkku
Vuonna 1895 Kuopion tuomiokirkosta löytynyt sammakkoarkku. Kuva: Timo Syrjänen, Museovirasto (Klikkaa kuva suuremmaksi)
Vanhan kansan mukaan onnea oli maailmassa rajallinen määrä - toisen onni oli siten itseltä pois. Tästä syystä onnen jakautumiseen pyrittiin vaikuttamaan monien erilaisten taikojen avulla. Kalastuksen, kuten muidenkin elinkeinojen yhteydessä oli erityisen tärkeää pyrkiä onnen ja menestyksen turvaamiseen. 

Kalastustaikoihin liittyvät kaksi Kansallismuseon kokoelmissa olevaa Kuopion tuomiokirkosta löytynyttä pientä leppäpuista arkkua, joiden sisällä on sammakot. Arkuista ensimmäinen löytyi kirkon korjaustöiden yhteydessä vuonna 1895. Löytö uutisoitiin tuolloin Uudessa Suomettaressa:

Pakanuus piilee vielä kristityn kuoren alla aivan piispan jalkain juuressa Kuopiossa. Tuomiokirkon siltaa purkaessa löydettiin näet sakastin puoleisen sillan alta aivan läheltä sillassa olevaa luukkua kolmattakymmentä pientä leppäistä kuolleen kirstua ja jokaiseen kirstuun oli asetettu sammakko makaamaan ja kolme kappaletta nuotan perästä leikattua palasta pään alle. Yksi vainajista oli vasta tänä kesänä pantu - -. Vanhat ukot arvelevat tällä tavoin otettavan kalaonni pois naapurilta, ja niinpä valitetaankin, että lähitienoilla leikellään joka kevät nuotan periin isoja reikiä, jotka ovat luultavasti tehdyt tätä tarkoitusta varten. Milloinhan hävinnee tuo katala taikausko lopen maastamme?  

Kaksi vuotta myöhemmin tuomiokirkon suntio luovutti kokoelmiin toisen, vasta löydetyn sammakkoarkun. Lähetystä seurasi huomautus: koska tämä kirstunen näyttää aivan uudelta - on siis vieläkin täällä niin taikauskoisia kalastajia, että luulevat saavansa kaloja semmoisilla tempuilla.

Kalastustaikoina käytetyistä sammakkoarkuista on tietoja lisäksi ainakin Tuusniemeltä. Siellä kirkon kivijalkaa korjattaessa löytyi vielä vuonna 1907 useita kymmeniä sammakkoarkkuja, joista osa niistäkin tuoreita. Uudessa Suomettaressa kirjoitettiin tuolloin: Sitä on siis tuonkinlaista taikauskoa "sivistyneeksi" itseään kiittelevässä Savossa.

Kuopion tuomiokirkon säilyneet sammakkoarkut ovat leppäpuisia. Leppää pidettiin taikapuuna, koska kasvava, nuori leppä erittää punertavaa, veren kaltaista nestettä. Arkkuun suljettu sammakko on joko kääritty verkonkappaleisiin tai verkonkappaleet on asetettu sammakon pään alle. Verkonpalasia on kolme, lukumäärä, jota yleisesti pidettiin taikavoimaisena. Molemmissa tapauksissa sammakko on kiinnitetty arkkuun neulalla, jossa on valkoista lankaa. Arkut oli viskattu kirkon lattian alle, sillä kirkkoja pidettiin hyvin voimallisina rakennuksina, joiden uskottiin antavan voimaa niihin sijoitetuille esineille ja vahvistavan näihin liitettyjä loitsuja. Mitä lähemmäs alttaria arkku osui, sitä voimallisempana taikaa pidettiin.

Aikalaisten tulkinnat sammakkoarkkujen merkityksestä olivat kahtalaiset. Toisaalta uskottiin, että leikkaamalla verkonkappaleet naapurin verkoista saatiin loihdittua tämän kalaonni itselle, toisaalta taas taian uskottiin turvaavan hyvän kalaonnen kateellisten "pahain silmäin" haitallisia vaikutuksia vastaan.

Esine ei ole esillä.

Raila Kataja

Kirjallisuutta:

Varonen, Matti: Suomen kansan muinaisia taikoja. II Kalastus-taikoja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 76. Helsinki 1892.