Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Kuukauden esine - Maaliskuu 2008


Suomi-ompelukone 1910-luvulta


Suomi-ompelukone
Suomi-ompelukone 1910-luvulta. Kuva: Markku Haverinen, Museovirasto (Klikkaa kuva suuremmaksi)
Ompeleminen on eräs ihmisen vanhimmista käsityötaidoista. Jo kivikauden ihmiset osasivat liittää nahankappaleita toisiinsa neulan ja rihman avulla. Ompelutaito kehittyi vuosituhansien kuluessa, mutta vasta 1700-luvun lopulla ompelutyötä alettiin koneellistaa. Yksinkertaisen, lähinnä kenkien ompeluun tarkoitetun ompelukoneen patentoi englantilainen puuseppä Thomas Saint vuonna 1790. Hänen keksintönsä jäi prototyypin asteelle ja ensimmäisen toimivan koneen kehitti ranskalainen räätäli Barthélemy Thimonnier 1830.

Kaksilankajärjestelmällä toimivaa ompelukonetta, jossa on ylä- ja alalanka sekä sukkula kehiteltiin 1800-luvulla sekä Euroopassa että Amerikassa. Varsinainen läpimurto ompelukoneteollisuudessa oli amerikkalaisen Isaac Merritt Singerin patentoima ompelukone vuodelta 1850. Siinä oli ompelua helpottava jalkapoljin.

Singeristä tuli 1800-luvun kuluessa maailman myydyin ompelukonemerkki ja lähes synonyymi ompelukone-sanalle. 1900-luvun vaihteeseen mennessä ompelukoneen tekniset peruskeksinnöt oli tehty. Sähkömoottori ompelukoneen voimanlähteenä tuli käyttöön jo 1800-luvun lopulla. Suomessa sähköompelukoneet yleistyivät kotitalouksissa kuitenkin vasta 1950-60-luvuilla.

Ompelukone syntyi alun perin teollisuutta varten, mutta pian kotiompelukoneista tuli merkittävä teollisuudenhaara. Ompelukoneet olivat oman aikansa huipputeknologiaa ja siksi myös kalliita. Niinpä Singer keksi jo vuonna 1856 maailman ensimmäisen osamaksusysteemin, joka toimi samalla tavalla kuin osamaksu nykyäänkin: käsiraha ja loput pienemmissä erissä. Toinen Singerin kehittämä myyntikeino oli käytettyjen koneiden kauppa.

Euroopassa Singer alkoi myydä tuotteitaan 1860-luvulla. Eurooppalaisista koneista 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa tunnetuimpia Suomessa olivat saksalaiset Kayser, Frister & Rossman, Seidel & Naumann, Pfaff ja ruotsalainen Husqvarna. Ompelukoneiden maahantuonti aloitettiin 1850-luvulla ja koneella ompelu ainakin räätäleiden keskuudessa alkoi olla tavallista 1860-luvun lopulta lähtien ja se yleistyi maaseudullakin viimeistään 1800-luvun lopussa. Ompelukone oli ensimmäinen kodinkone ja sen merkitys kotiteollisuudelle, muodin leviämiselle jne. on ollut suuri.

Suomessa ompelukoneita markkinoivat useat eri jälleenmyyjät omilla tuotemerkeillään. Saksalaiseen koneistoon ja pöytään teetettiin tavallisesti suomalaisissa valimoissa jalat, joihin valettiin myyntinimi esim. "Suomi" tai kauppiaan nimi kuten "Sidorow".

Kuukauden esineenä on maamme ensimmäisen polkupyörätehtaan, turkulaisen Suomen Polkupyörätehdas ja Konekauppa Oy:n kokoama, Dresdenissä Saksassa 1910-luvulla tehdyllä Seidel & Naumannin koneistolla varustettu Suomi -merkkinen poljettava ompelukone. Koneen puinen pöytä ja mustaksi maalatut valurautaiset jalat on valmistettu Suomessa. Ompelukone on ollut käytössä vuosikymmeniä Taalintehtaalla. Ensimmäinen kokonaan suomalainen ompelukone oli "Tikka", jota valmisti Suomi-konepistoolistaan kuuluisa Tikkakoski Oy 1940-luvulta 1960-luvulle.

Ompelukoneiden historian harrastajat ovat keränneet eri ompelukoneiden ajoittamista helpottamaan taulukoita, joista koneen sarjanumeron avulla saadaan selville tarkka valmistusvuosi ja -paikka. Esimerkiksi Singerin ja Pfaffin koneet saa sarjanumeron perusteella nopeasti ajoitettua.

Esine ei ole esillä näyttelyssä.
Perusnäyttelyssä Suomi Finland 1900 olivat esillä Singer ompelukone vuodelta 1932 huoneessa 128 ja Tikka ompelukone 1940-luvun lopulta huoneessa 129.


Risto Hakomäki