Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Kuukauden esine - Helmikuu 2009


Jäätuura Helsingistä 1800-1900 vaihteesta


Jäätuura
Jäätuura Helsingistä 1800-1900 vaihteesta. Kuvassa näkyvä sepän tekemä jäätuura on saatu Kansallismuseoon v. 2006. Kuva: Sakari Kiuru, Museovirasto. (Klikkaa kuva suuremmaksi).

Jäätuura on esine, joka on säilynyt muodoltaan lähes samanlaisena kivikaudelta nykypäivään. Kivikautisten tuurien materiaali on luu (esim. Kirkkonummelta 1913 löydetty hirvenluinen tuura) tai kivi (suuret ns. pohjalaiset tuurat ja pienemmät eteläsuomalaiset tuurat). Myöhempien aikojen rautaisia puuvartisia, kyläsepän tekemiä jäätuuria on monien museoiden kokoelmissa.

Terän muodossa ja varttamistavassa pieniä, mahdollisesti alueellisia eroja. Kalastusväline- ja rautakauppojen myyntiluetteloissa on nykyään monipuolinen valikoima periaatteessa aivan samanlaisia, mutta koneellisesti valmistettuja jäätuuria. Siksi sen käyttötarkoitus, jään hakkaaminen avannon tekemiseksi, lienee useimmille tuttu. Jäätuura on kairaa monikäyttöisempi ja sillä voi tehdä suuriakin avantoja, esim. kalastettaessa verkolla tai nuotalla jään alta.

Kuvassa näkyvä sepän tekemä jäätuura on saatu Kansallismuseoon v. 2006. Se on peräisin Helsingissä 1800-1900-luvun vaihteessa toimineen, myöhemmin kotimaahansa palanneen saksalaisen kauppiaan jälkeläisen jäämistöstä. 133 cm pitkän esineen rautaosa on 103 cm pitkä, näkyvissä olevaa puuvartta on siis 30 cm. Terä on päästä toispuoleisesti viistottu.
Terä on hitsattu ahjossa kiinni rautaholkkiin, jonka sisään puuvarsi on kiinnitetty kahdella naulalla. Tuura on lähinnä tyyppiä, jota U. T. Sirelius nimitti länsisuomalaiseksi (U. T. Sirelius, Suomalaisten kalastus, osa II. Helsinki 1907.)

Esine ei ole esillä.

Antti Metsänkylä