Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Kuukauden esine - Helmikuu 2010


Makeisrasioita 1700-luvulta


Makeisrasiat

Makeisrasioita 1700-luvulta. Kuva: Markku Haverinen, Museovirasto (Klikkaa kuva suuremmaksi).


Makeisrasiat

Rasian sisäpinnassa erottuu hedelmän kuoren rakenne. Kuva: Markku Haverinen, Museovirasto (Klikkaa kuva suuremmaksi).


 

1700-luvun alkupuolella valmistettiin erityisesti Grassen alueella Etelä-Ranskassa hienostuneita makeisrasioita, joissa rasian epätavallinen materiaali oli tarkoitettu tuomaan oma lisänsä karamellien makuun, kun taas rasian koristelun oli tarkoitus kertoa kenties syistä, miksi makeisia tarjottiin.

Ranskaksi nimellä "boîte à la bergamote" tunnetut rasiat on valmistettu sitrushedelmän kuoresta (ranskankielinen nimitys viittaakin bergamottiin, erääseen pomeranssin alalajiin), ja niiden ulkopinta on päällystetty hyvin ohuesti kipsillä, maalattu ja lakattu. Molempien tässä esiteltyjen rasioiden pohjaväri on keltainen, mikä on myös harvojen näkemieni muiden vastaavien rasioiden väri. Pyöreän rasian halkaisija on noin 7 cm.

Rasiat oli tarkoitettu kovalla sokerikuorrutuksella päällystetyille manteleille tai pähkinöille. Makeisen sisällä saattoi mantelin asemasta olla esimerkiksi likööriä tai vaikkapa suklaata - ja viime mainittu vaihtoehtohan on saatavilla yhä nykyäänkin nimellä "ranskalaiset pastillit". Rasioiden materiaali, appelsiininkuori, antoi makeisille oman lisäarominsa.

Makeisia tarjottiin esimerkiksi häissä tai ristiäisissä, mutta kuten rasioiden kuvat ja kansitekstit kertovat, niillä haluttiin myös kertoa muista suurista tunteista. Rasioiden muodikkuudesta kertovat maininnat tuonaikaisissa kirjeissä ja runoissa. Vuonna 1759 eräs huolestunut mieshenkilö tosin väitti appelsiininkuoren antavan pastilleille katkeran sivumaun, ja suositteli appelsiininkuoren korvaamista oljista valmistetuilla pinnoitteilla.

Kansien kuvat viittaavat rakkauteen: toisessa amoriini eli lemmenjumala vetää rinnastaan nuolta, joka on osunut suoraan sydämeen, ja kuvaa reunustaa motto "j'aime qui m[']a blessé" (rakastan sitä, joka minua on haavoittanut); toisessa amoriini nostaa maahan pudonneen sydämen, ja yläreunassa todetaan lyhyesti "je l'aime" (rakastan sitä [ts. häntä]). Pienet amoriinit rakkauden puuhissa ovat suoraa jatkumoa 1600-luvun embleemi eli tunnuskuvakirjallisuudesta, esimerkiksi hollantilaisen Otto van Veenin Amorum Emblemata (1608) on täynnä vastaavantyyppisiä kuva-aiheita.

Ilmeisesti melko vähäisessä määrin säilyneiden rasioiden epätavallinen materiaali on nykyään helposti saatettu sekoittaa paperimassaan. Rasian sisäpuolta tarkasteltaessa kuivuneen appelsiininkuoren pinta on kuitenkin helposti tunnistettavissa, ja rasiassa saattaa vielä yli 250 vuoden jälkeenkin tuntea myös hennon appelsiinin tuoksun.

Sukkulan muotoinen rasia on kuulunut Cronstedt-suvulle, pyöreä rasia on peräisin Pohjasta ja kuulunut Jägerhorn-suvulle.

Esineet eivät ole esillä näyttelyssä.

Jouni Kuurne