Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Kuukauden esine - Marraskuu 2012


Jackarbyn salin koristemaalaukset


1 Yksi Jackarbyn salin rokokootyylisistä paimenaih
Yksi Jackarbyn salin rokokootyylisistä paimenaiheista. Kuvat: Jouni Kuurne, Museovirasto (Klikkaa kuvat suuremmiksi).

2 Yksityiskohta salin ovesta. Alkuperäinen sininen
Yksityiskohta salin ovesta. Alkuperäinen sininen väri näkyy vaaleamman päällemaalauksen alta.

3 Yksityiskohta salin kattomaalauksesta. Kuva JK.
Yksityiskohta salin kattomaalauksesta.

4 Yksityiskohta kattomaalauksesta (talvea kuvaava
Yksityiskohta kattomaalauksesta (talvea kuvaava ryhmä).

5 Jackarbyn salin kattomaalauksen Usko, Toivo, (Lä
Jackarbyn salin kattomaalauksen Usko, Toivo, (Lähimmäisen)rakkaus ja Oikeus -ryhmä.
Porvoon lähellä sijaitsevan Jackarbyn kartanon - vakiintuneessa suomenkielisessä muodossa Jakkarilan - salin koristemaalaukset ovat lähes koko Kansallismuseon olemassaoloajan olleet keskeinen osa museon perusnäyttelyä. Maassamme on säilynyt tusinan verran 1700-luvun maalattujen tapettien muodostamia kokonaisuuksia, joista jokainen on erilainen ja avaa omalta osaltaan uuden näkökulman rokokoon ja kustavilaisen ajan sisustustaiteeseen. Jackarbyn salin maalaukset paimen- ja metsästysaiheineen ovat erinomainen esimerkki 1700-luvun puolivälin rokokoon sisustamisen väri-iloittelusta.

Salin 1760-luvun alussa tehdyt maalaukset on nähty myöhäisbarokin ja rokokoon välimuotona, osittain tumman yleisvärityksensä ansiosta. Rokokoon värimaailma oli kuitenkin ilmeisesti huomattavasti voimakkaampi kuin usein ajatellaan. Itse maalausten aiheiden lisäksi seinämaalausten rokokoopiirteet ovat selvimpiä maalauksia ympäröivissä, kullalla korostetuissa kehyksissä, jotka jäljittelevät aitoja taulunkehyksiä ja edustavat - kuten maalaukset kokonaisuudessaan - puhdasta ranskalaisperäistä rokokoota. Salin seinämaalausten tummien sävyjen ja paneloinnin ja ovien vaaleuden välillä oleva värisävyjen epätasapaino selittyy sillä, että panelointi on alun perin ollut väriltään seinien paimenkohtauksissa näkyvien takkien tai hameiden kanssa samansävyinen voimakkaan sininen.

Se, mikä Jackarbyn salista kuitenkin tekee ainutlaatuisen, on sen monumentaalinen kattomaalaus. Kattojen kulmia koristavat antiikista periytyvät, aseista ja varustuksista kokoon pannut trofeet, jotka muodostavat täysin itsenäiset koriste-elementit. Kattomaalausta reunustaa taidokkaasti maalattu ja perspektiivissä nähty kaide, joka kehystää ylös pilviin avautuvaa avointa ulkotilaa (sotto in sù). Idea on peräisin italialaisesta renessanssitaiteesta, ja se sai Ranskassa 1660-luvulla lopullisen, akateemisen muotokielen. Katon kulmauksissa on neljä ihmisryhmää, jotka saattavat symboloida vuodenaikoja - esimerkiksi turbaanipäinen mies ja puunoksia kantava poika saattaisivat tässä yhteydessä toimia talven allegoriana.

Kattomaalauksen keskellä on kookas pilvimuodostelma, jonka lomassa on neljä naishahmoa. Keskimmäisellä on käsissään risti, minkä avulla hänet on helppo tunnistaa Uskon, uskonnon - Religio - allegoriaksi. Hänen edessään oikealla istuvalla naisella on sylissään useita pikkulapsia, mikä on renessanssin taiteesta periytyvä tapa kuvata Caritas - eli Laupeus, lähimmäisenrakkaus tai kristillinen rakkaus. Kaksi kolmesta tärkeimmästä kristillisestä hyveestä saa olettamaan, että vasemmalla oleva naishahmo kuvaa Toivoa (Spes). Ryhmän oikeassa reunassa olevalla naisella on kädessään vaaka, millä perusteella hänet voi tunnistaa Oikeuden (Justitia) henkilöitymäksi.
David Klöcker Ehrenstrahlin Tukholman Ritarihuoneelle tekemän jättiläismäisen, Svean eli Ruotsin kunniaa ylistävän kattomaalauksen antaman esikuvan kautta Jackarbynkin kattomaalauksen esikuvat ovat johdettavissa Italiaan, onhan Ehrenstrahlin maalauksen esikuvana nähty Palazzo Barberinin kattofreskot Roomassa (tosiasiassa ehkä pikemminkin Andrea Sacchin kuin useimmiten mainittu Pietro da Cortonan kattofresko).

Jackarbyn salin maalaukset tehnyt tukholmalainen maalarikisälli Johan Bromander (s. 1732), jonka tuotantoa tai toimintaa ei muutoin tunneta. Hän osoittaa näillä maalauksilla tunteneensa erittäin hyvin Tukholman 1700-luvun puolivälissä valmistuneen kuninkaanlinnan rakennus- ja sisustustöiden kautta Ranskasta saadut esikuvat ja vaikutteet sekä osanneensa soveltaa niitä luodakseen uuden, tyylinmukaisen kokonaisuuden tuolloin Ruotsin itäisessä kolkassa sijainneeseen Jackarbyhyn.

Jouni Kuurne


Jakkarilan kartanon sali on näytteillä Kansallismuseon perusnäyttelyssä Valtakunta -nimisessä osiossa,
näyttelyhuoneessa 209 museon 2. kerroksessa.