Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Kuukauden esine - Toukokuu 2012


Jackarbyn kabinetin tapetit


Jakkarila 01 vaalea2
Kenttä Jackarbyn (Jakkarilan) kabinetin maalatuista tapeteista.
Kuva: Jouni Kuurne, Museovirasto

(Klikkaa kuva suuremmaksi)


Kabin vert
Kuvitusta John Cunnighamin teokseen Poems Chiefly Pastoral (1766).

(Klikkaa kuva suuremmaksi)

Porvoon Jackarbyn - suomalaistuneessa muodossaan Jakkarilan nimellä tunnetun kartanon - seinäkoristeluista tunnetumpi on Antellin kokoelmiin vuonna 1909 hankittu salin komea metsästysaiheinen tapettisarja Suomen kansallismuseossa. Salin seinämaalaukset on tehnyt Johan Bromander 1760-luvun alussa, ja niiden aiheet ovat 1700-luvun puolivälille tyypillisiä paimen- ja metsästysaiheita. Salin metsästysaiheista yksi on sama kuin Tukholman kuninkaanlinnassa kuningatar Lovisa Ulrikan ruokasalin seinämaalauksissa. Samalla kertaa museon kokoelmiin hankitun kabinetin koristelu on yhtä mielenkiintoinen, vaikka onkin vähemmän tunnettu.

Myös pienen kabinetin seinät on verhottu kankaalle maalatuin tapetein, tässä tapauksessa erilaisia rakennuksia esittävin maisemamaalauksin. Huoneessa on yksi ikkuna ja kolme ovea. Näytteillä olevat ikkunanpuitteet, rintapaneeli ja yksi ovi ovat huoneen alkuperäiset.

Kabinetin maalausten maisemat kuvaavat erityyppisiä rakennuksia, mm. harjakattoisia talonpoikaistaloja, avopylväikön muodostaman huvimajan tapaista rakennelmaa, klassisistisesta arkkitehtuurista muodostuvaa paviljonkiryhmää ja bastionimuurien ympäröimää kaupunkia. Maisemien puusto on pääasiassa Keski-Eurooppaan viittaavia solakoita lehtipuita, mutta muutamassa taustamaisemassa on mukaan eksynyt myös pohjoismaisia kuusia.

Ovenpäällysmaalaukset kuvaavat kartanoita puutarhoineen. Näistä mielenkiintoisin ja myös omalla tavallaan "realistisin" esittää itse Jackarbyn kartanon päärakennusta ja sen vierellä sijaitsevaa aidattua hedelmäpuutarhaa. Toinen ovenpäällysmaalaus on hyvin samantapainen, mutta siinä määrin ylimalkaisempi, että sen voi olettaa olevan geneerinen kartanokuva, joka ei kuvaa mitään todellista rakennusta, vaan on ehkäpä sommiteltu Jackarbytä esittävän kuvan perusteella. Kolmas maalauksista on tätäkin ylimalkaisempi ja tuskin todellinen maisema. Maalausten joukossa on yksi kenttä, jonka värisävy on hieman ruskehtavampi kuin muiden ja sen maalaustyyli vaikuttaa hieman kankeammalta - onko taiteilijoita ollut kaksi?

Osa seinämaalausten rakennuksista, kuten avopylväikön muodostama rakennelma palautuu pohjimmiltaan esimerkiksi Claude Gelléen (käytetään myös nimeä Claude Lorrain, 1600-1682) idyllisten maisemien maailmaan, mutta tämän ja muiden kabinetin maisemien ihmishahmojen puvut viittaavat 1700-luvun puoliväliin.

Kabinetin harmaan eri sävyillä, ns. grisaille-tyyliin tehtyjen maalausten ajoitus on perinteisesti ajateltu hieman myöhäisemmäksi kuin salin 1760-luvussa tehtyjen maalausten ajoitus. Yksivärisyyden on ajateltu sopivan yhteen 1700-luvun uusklassisen sisustustyylin kanssa. Maisemien runsaus voisi kuitenkin viitata samantapaiseen ajoitukseen kuin salin maalauksissa. Rokokoon ja kustavilaisen tyylin tapeteissa seinäpintoja rajaa yleensä kapea kehyskuvio ja niiden pohjaväri on huomattavan vaalea, kermanvärinen tai lähes valkoisen harmaa. Kenttien keskellä on usein pieni, irrallinen kuva-aihe.

Kabinetin maalausten esikuvien jäljittäminen on vaikeaa, sillä mallien löytyminen on yleensä kiinni sattumasta, ja olemassa olevaa graafista aineistoa on käytännössä mahdotonta käydä systemaattisesti läpi. On kuitenkin mielenkiintoista verrata yhden kabinetin seinäkentän maisemaa vaikkapa englantilaisen runoilijan John Cunninghamin Lontoossa vuonna 1766 julkaistun runokokoelman Poems Chiefly Pastoral frontispiisinä julkaistuun kaiverrukseen. Kuvan muoto ja aihepiiri ovat niin lähellä kabinetin seinämaalausta, että on hyvin mahdollista, että osa tapettien aiheista on saatu vastaavanlaisista kaiverruksista. Ottaen huomioon kuva-aiheiden valikoiman on myös enemmän kuin todennäköistä, että kuva-aiheiden esikuvilla on ollut useita, vähintään kaksi tai kolme, lähdettä.

Maalatun kentän koko on 204,5 x 127,5 cm.

Tapetit ovat esillä Kansallismuseon Valtakunta perusnäyttelyssä, huoneessa 210 museon 2. krs.

Jouni Kuurne