Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Kuukauden esine - Joulukuu 2012


Rahalipas


11927
Lipas (K11927:) on 22,5 cm pitkä ja 15,8 cm leveä laatikko, joka on pintakäsitelty tummanruskeaksi. Kuva: Markku Haverinen, Museovirasto.


11927 detalji1

Lippaan kansi auki vedettynä. Kuva: Markku Haverinen, Museovirasto.


11927 4

Kuvassa esineen myynyt pariskunta Rengosta sekä museon puolesta sen vastaanottanut yli-intendentti Jouni Kuurne. Kuva: Risto Hakomäki, Museovirasto.


Rengon kirkko

Rengon kirkon v. 1984 suoritetuilta arkeologisilta kaivauksilta löytyneitä rahoja vuosilta 1592-1876. Kuva: Frida Ehrnsten ja Liisa Kunnas(kuvankäsittely), Museovirasto.


Rengon Juhana es


Juhana III ½ äyriä vuodelta 1592. Kuva: Frida Ehrnsten ja Liisa Kunnas(kuvankäsittely), Museovirasto.














Suomen kansallismuseon kokoelmahankintojen painopiste on ollut jo pitkään nykyajan ja lähimenneisyyden esinetallennuksessa. 1800-luvulta peräisin olevia esineitä tarjotaan lahjoituksena tai ostettavaksi vielä suhteellisen usein, mutta sitä vanhempia ei juuri ollenkaan. Niinpä talvella 2011 olikin yllättävää, kun museon ostettavaksi tarjottiin puista lipasta johon oli kaiverrettu vuosiluku 1559. Näin vanhat esineet ovat museoiden ja myös Suomen kansallismuseon kokoelmissa harvinaisia.

Esineen omistajapariskunta kertoi, että se oli tullut heidän haltuunsa kiinteistökaupan yhteydessä, jolloin talon vanhaa irtaimistoa oli myös siirtynyt heidän omistukseensa. Lipas on yhdestä puusta kovertamalla tehty kaiverruskoristeltu laatikko, jossa on kupera liukukansi ilman lukkoa. Talon vanhassa omistajasuvussa kulkenut perimätieto kertoo, että lipasta on käytetty rahojen säilyttämiseen pitkään sen valmistamisen jälkeenkin.

Talo, jossa esine oli viimeksi ollut, on Mäkilän torppa, joka on erotettu Rengon Uudenkylän (Nyby) Jussilan tilasta vuonna 1779. Ensimmäinen isäntä torpassa oli Jussilan tilan poika Thomas Johansson, jonka myötä lipas on ilmeisesti siirtynyt osaksi talon irtaimistoa. Jussilan tila ilmestyy maakirjoihin vuonna 1553, jolloin sen isäntä oli Jacob Staffansson (Jaakko Tapaninpoika). Hän oli isäntänä vuoteen 1582 asti. Mikäli lähdemme olettamuksesta, että lipas on ollut Jussilan tilalla alusta alkaen, sen ensimmäinen omistaja on vuonna 1559 ollut todennäköisesti juuri tuo Jacob Staffansson.

Jussilan tila sijaitsee Rengon keskiaikaiselta Pyhän Jaakobin kirkolta noin kilometrin päässä historiallisen Hämeen Härkätien varrella. Härkätie palveli hallintoa ja kaupankäyntiä sekä sotaväen siirtoja Turun ja Hämeen linnojen välillä. Keskiajalla Härkätie toimi myös pohjoisimpana osana Euroopan läpi kulkevaa Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreittiä.

Esine ei ole esillä näyttelyssä.

Risto Hakomäki