Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Kuukauden esine - Helmikuu 2013


Suurmieslasi - J. L. Runeberg


Runeberg lasit puoli1
Runeberg-lasi etupuolelta ja vastapuolelta. Kuva: Museovirasto / Jan Lindroth.
(Klikkaa kuvat suuremmiksi)


Runeberg lasit puoli2
Runeberg-lasiin on sivuille kuvattu kielonkukat. Kuva: Museovirasto / Jan Lindroth.
(Klikkaa kuvat suuremmiksi)


Runeberg rintakuva
Runebergin kuva levisi laajalti 1800-luvun jälkipuoliskolla mm. rintakuvien kipsikopioiden muodossa. Tämä kipsinen rintakuva on tehty C. E. Sjöstrandin 1857 muovaileman veistoksen pohjalta. Kuva: Museovirasto / Jan Lindroth.
(Klikkaa kuvat suuremmiksi)
Helmikuun viidentenä päivänä juhlitaan Runebergin päivää. Kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin (1804-1877) syntymäpäivän laajamittainen juhliminen alkoi jo runoilijan eläessä. Runebergin viisikymmenvuotispäivästä lähtien järjestettiin syntymäpäivänä runoilijan kunniaksi yleisötilaisuuksia. Runeberg-juhlia alettiin vähitellen pitää kaikkialla maassa, ja hänen syntymäpäivästään kirjoitettiin vuosittain lehdissä. Runebergin 70-vuotispäivänä 1874 kansalaisjuhlia järjestettiin paitsi kaikkialla Suomessa niin myös monilla paikkakunnilla Ruotsissa.

J. L. Runebergin teokset, kuten Vänrikki Stoolin tarinat, Saarijärven Paavo, Hirvenhiihtäjät ja tietenkin Vänrikki Stoolin tarinoihin sisältyvä Maamme-laulu ovat keskeinen osa suomalaista sivistysperintöä. Runebergin runotulkinnat miellettiin alusta alkaen syvästi suomalaisina, vaikka runoilija kirjoittikin teoksensa ruotsiksi. 1800-luvun loppua kohden runoilija ja hänen teoksensa olivat alati kasvavan juhlinnan ja suorastaan palvonnan kohteina. Palvonta kohdistui mm. Helsingissä ja Porvoossa oleviin julkisiin Runebergia esittäviin patsaisiin. Runoilijan muotokuvat, esimerkiksi kipsikopiot rintakuvista ja valokuvajäljennökset, levisivät kouluihin, virastoihin ja yksityiskoteihin kautta maan.

Suomalaisten suurmiesten ilmestyminen myös lasimallistoihin oli osa sortokauden synnyttämää kansallista mielenimaisua. Suomalaisten lasitehtaiden 1800-luvun lopusta alkaen valmistamat vaakuna- ja suurmieslasisarjat olivat tärkeä osa kulttuuripoliittista passiivista vastarintaa. Kyseisillä lasisarjoilla oli omana aikanaan merkitystä suomalaisen identiteetin ja itsetunnon sekä suomalaisuusaatteen luomisessa ja kehittämisessä.
Olihan kyse kohtalaisen edullisesta puoliteollisesti tuotetusta lasista, jota sivistyneistön lisäksi tavallinenkin kansa kykeni hankkimaan. Käyttöastioihin kuvattuina suurmiehet tulivat koteihin muistuttamaan uhattuna olevien kansallisten arvojen tärkeimmistä rakentajista.

Suomen kansallismuseon kokoelmiin kuuluvassa C. Nordstedtin lasikokoelmassa on kaksi samanlaista, J. L. Runebergia kuvaavaa puristelasia, jotka ovat yksi malli Iittalan lasitehtaan suurmieslasien sarjasta. Lasit on valmistettu vuonna 1904. Suurmieslaseja valmistettiin vuodesta 1903 lähtien, Runebergin lisäksi niissä olivat kuvattuina mm. Lönnrot, Topelius ja Snellman. Runeberg-aiheisena valmistettiin myös lasista asettia.

Runeberg-lasiin on kuvattu C.E. Sjöstrandin 1863 valmistuneeseen reliefikuvaan perustuva runoilijan sivukuva molemmilla puolillaan kielo sekä vastapuolella tyylitelty lyyra-aihe. Reliefin alapuolella on teksti J. L. RUNEBERG.

Runeberg-lasimalli samoin kuin muut suurmieslasit ovat nähtävissä Kansallismuseossa Lasiin prässättyä protestia -näyttelyssä huoneessa 215 museon 2. kerroksessa 31.3.2013 asti.

Satu Frondelius

Lähteitä:
Erkki Fredrikson: Lasiin prässättyä protestia. Suurmieslaseja ja vaakuna-asetteja. Näyttelyluettelo 2012.
Agneta Rahikainen: Johan Ludvig ja Fredrika Runeberg. Kuvaelämäkerta. SKS 2004.
Risto Rekola: Pohdintoja suomalaisesta vaakunalasista. Artikkeli Suomen lasimuseon ystävät ry:n vuosikertomuksessa 2010.