Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Kuukauden esine - Kesäkuu 2013


Hänen hirmuisuutensa ja vuoden 1840 rahat


Kuva 1
Kolmen kopeekan kuparirahaan on kuvattu joku - kuka? Kuvat: Outi Järvinen, Museovirasto.

Kuva 2a
Leimakiiltoinen 12 ruplan platinaraha vuodelta 1840, yksi kolmesta tunnetusta kappaleesta.


Kuva 2b

Vuonna 1935 valtiovarainministeriö luovutti Kansallismuseon rahakammiolle joukon Venäjän vallan aikaisia rahoja ja mitaleita, joita oli säilytetty ministeriön arkistossa. Niiden joukossa oli täysi sarja vuoden 1840 metallirahoja kullasta, platinasta, hopeasta ja kuparista, kaikki peilipintaisia näytekappaleita. Venäjän rahasarjaan kuului tuohon aikaan peräti 19 nimellisarvoa. Esimerkiksi kuparirahoja oli kuusi (¼, ½, 1, 2, 3, 5 kopeekkaa) ja platinarahoja kolme (3, 6, 12 ruplaa). Harva nykyään tietää, että Suomessa on joskus käytetty platinarahoja.

Näytesarja oli aikanaan lähetetty Suomen senaatille hyvin yksinkertaisesta syystä. Venäjällä oli juuri suoritettu rahanuudistus, joka tuli voimaan Suomessakin. Uusista rahoista julkaistiin esite: Tietoja yhteiselle kansalle niistä mynttilajista, jotka 1841 wuoden alusta pannan ympäriliikuntoon Suomenmaassa. Vihkosessa on kuvattu kaikki yllä mainitut 19 rahaa.

Vuoden 1840 uudistus tunnettiin "raharealisaationa", sillä se palautti paperirahalle metallisen katteen. Liian runsas setelien painaminen oli vuosikymmenien mittaan saanut niiden arvon laskemaan kolmasosaan hopearahan arvosta. Nyt vanhat setelit lunastettiin pois ja korvattiin uusilla, joiden arvo hopearahaan nähden oli 1:1. Uudistuksen toteuttaminen ei ollut mikään yksinkertainen asia - Venäjän valtiolta oli pyydettävä laina sitä varten - ja valtiovarainpäällikkö L. G. von Haartman sai tehdä paljon työtä asian eteen. Hänet tunnettiin tiukkana miehenä: asemansa perusteella häntä kuului puhutella "ylhäisyydeksi", mutta hän on jäänyt historiaan lempinimellä "hänen hirmuisuutensa".

Haartman tuli mieleeni, kun ensimmäisen kerran näin nämä rahat - ei pelkästään asiaperusteilla vaan siksi, että huomasin 3 kopeekan kuparirahassa graffitin: joku on raapustanut sen sileään pintaan neulankärjellä miehen profiilin. Se erottuu melko heikosti ja on vain puolen senttimetrin korkuinen (kuva 1). Tietenkin se on vain karikatyyri, joka voi esittää melkein ketä tahansa, vaikka jotain kaljupäistä kamreeria silmälaseineen. On silti on houkutteleva ajatus, että joku pitkästynyt senaatinkopisti on halunnut siinä ikuistaa hirmuisen esimiehensä piirteet.

Rahasarjalla on muutakin kuin kulttuurihistoriallista arvoa. Vuoden 1840 platinarahoja (kuva 2) on venäläisen kirjallisuuden mukaan lyöty vain yksi kappale kutakin. Washingtonissa sijaitsevan Amerikan kansallismuseon (Smithsonian Institution) numismaattisen osaston johtaja R. Doty kertoi kuitenkin Helsingissä käydessään, että platinasarjoja tunnetaan tosiasiassa kolme, joista yksi Washingtonissa. Tämän harvinaisuusasteen rahat ovat etenkin viime vuosina, neuvostoajan päätyttyä, olleet erittäin haluttuja rikkaiden keräilijöiden keskuudessa. Vuoden 1840 sarjasta on Rahakammiossa pyritty pitämään hyvää huolta, graffiteineen kaikkineen.

Tuukka Talvio