Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Kuukauden esine - Marraskuu 2014


Hankoaura Norjan metsäsuomalaisalueelta


SU6151 99
Hankoaura Suomen kansallismuseon kokoelmissa Grue Finnskogasta Norjasta. Kuva Markku Haverinen, Museovirasto.


SU6151 99yksityiskohta JPEG

Yksityiskohta: hankoauran kädensija on kiinnitetty kaksihaaraisen aisaan. Kuva Markku Haverinen, Museovirasto.


SUK 237 27 DNG JPEG

Hankoaura Purotorpan mailla Ruotsin Röjdåforsissa. Kuva Albert Hämäläinen 1931. Museoviraston kuvakokoelmat. (SUK237:27)


SUK570 48 JPEG

August Eriksson näyttää tutkijoille, miten hankoauran perässä seistiin kynnettäessä. Talakara. Kuva Helmi Virtaranta, n. 1960. Museoviraston kuvakokoelmat. (SUK570:48)



Metsäsuomalaisiksi sanotaan savolaisia uudisasukkaita, jotka muuttivat Ruotsiin ja osa heistä edelleen Norjaan noin vuosina 1580-1640. Muuttoliikkeen merkittävä taustatekijä oli kaskiviljely ja sen uusi havumetsiä käyttävä muoto, niin sanottu huuhtaviljelytekniikka, joka lisäsi uusien kaskialueiden tarvetta.

Kaskimaiden väheneminen Suomessa runsaan kaskeamisen seurauksena sai monet perheet lähtemään uusille alueille, joille kruunu heitä vielä houkutteli tarjoamalla lähtijöille alkuvuosiksi verovapautta. Ruotsissa ja Norjassakin oli runsaasti käyttämättömiä metsämaita, joilla tulokkaiden kaskeamistaidot pääsivät käyttöön.

On kuitenkin syytä sanoa, että uusilla asuinalueilla omaksuttiin muitakin elinkeinoja, aluksi erityisesti karjanhoito, sittemmin myös peltoviljely. Myös kalastus ja metsästys antoivat uudisasukkaille elantoa. Myöhemmin metsäsuomalaisia hakeutui töihin muidenkin elinkeinojen pariin, erityisesti sahoille ja muuhun teollisuuteen.

Metsäsuomalaisuuden symbolina on usein käytetty kuvassa näkyvää peltotyökalua, hankoauraa eli aatraa, savolaisittain oatraa, joka sana oli käytössä metsäsuomalaisillakin. Hankoaura on saanut nimensä kaksihaaraisesta kyntöterästään. Se on itäinen esinetyyppi, joka on levinnyt suurimpaan osaan Suomea kahta reittiä. Savo-karjalaiselle alueelle se levisi Venäjältä, Novgorodin alueelta, muualle Suomeen Baltiasta, viime kädessä Virosta Suomenlahden yli.

Hankoaura oli kehittynyt eri alueilla hieman erilaiseksi. Itä-Suomeen kotiutuneen tyypin auroissa on kaksihaaraisen aisan päässä poikittainen kädensija. Kuvan aura on juuri tätä tyyppiä ja omalta osaltaan osoittaa käyttäjiensä lähtöalueen olleen Itä-Suomessa. Ruotsissa hankoaura oli ennestään tuntematon, ja metsäsuomalaisten käyttämä aura saikin siellä nimen finnplog, suomalaisaura.

Se oli sopiva nimenomaan kaskimaille, vaikka metsäsuomalaiset käyttivät sitä peltoviljelyssäkin, lähes yksinomaan, kunnes 1800-luvulla kääntösiivelliset ruotsalaiset aurat alkoivat yleistyä. Hankoaura väistyi silloin perunapellon työkaluksi.

Kuvan hankoaura kuuluu maisteri Astrid Reposen (1905-1940) Ruotsin ja Norjan suomalaisalueilta kesällä 1932 sanastonkeruumatkalla hankkimaan 130 esineen kokoelmaan, jonka Kansallismuseo lunasti häneltä seuraavana vuonna. Esineet luetteloitiin Kansallismuseon kokoelmiin ja vietiin varastoon.

Nyt, yli 80 vuotta myöhemmin Kansallismuseon ns. Reposen kokoelma tulee yleisön nähtäväksi, ensimmäistä kertaa. 28. marraskuuta 2014 avautuvan näyttelyn Finnskogar - Metsäsuomalaiset rungon muodostavat Reposen kokoelmaan kuuluvat esineet, joista suurin osa on näyttelyssä esillä.

Näyttely kertoo metsäsuomalaisten esineellisen kulttuurin lisäksi heidän käyttämästään vanhakantaisesta suomen kielestä, heidän paikan- ja henkilönnimistään, uskomuksista, taikuudesta ja muusta henkisestä perinteestä sekä heidän elinkeinoistaan ja aineellisesta kulttuuristaan.

Kuukauden esine -sarjassa on aiemmin, heinäkuussa 2008, julkaistu Reposen kokoelmaan kuuluva kahvinpapujen murskain. Myös se on lukuisien muiden metsäsuomalaisesineiden ohella näytteillä Finnskogar - Metsäsuomalaiset -näyttelyssä 28.11.2014-16.8.2015.
Lue lisää näyttelystä

Kirjallisuutta
Eija Lähteenmäki, Ruotsin suomalaismetsien synty. Savolainen liikkuvuus vanhemmalla Vaasa-kaudella. Bibliotheca Historica 77. SKS, Helsinki 2002.

Ilmar Talve, Metsäsuomalaiset ja Suomen kansankulttuuri. - Teoksessa: Ulkosuomalaisia. Kalevalaseuran vuosikirja 62. SKS, Helsinki - Jyväskylä 1982.

Kari Tarkiainen, Finnarnas historia i Sverige 1. Inflyttarna från Finland under det gemensamma rikets tid. SKS, Helsinki - Vammala 1990.

Kustaa Vilkuna, Levinneisyyskartat Auratyyppejä ja Hankoauran kädensijat. Suomen kansankulttuurin kartasto 1. Aineellinen kulttuuri. SKS, Helsinki - Porvoo 1976.

Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja. WSOY. Porvoo 1981.

Toivo Vuorela, Suomalainen kansankulttuuri. WSOY. Porvoo 1975.


Antti Metsänkylä