Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Kuukauden esine - Toukokuu 2014


Filigraanilasinen karahvi ja lautanen 1800-luvulta


2137 1 B

Karahvi ja lautanen filigraanilasia (KM 2137:1). Kuva: Markku Haverinen, Museovirasto.


2137 1 A


Filigraanikuviointi näkyy hyvin lautasesta otetussa lähikuvassa. Kuva: Markku Haverinen, Museovirasto.


H37151 341puikot


Filigraanilasin valmistuksessa käytettyjä värillisiä lasipuikkoja eli filigraanisauvoja (KM 37151:341).
Hyvin ohuesta lasista valmistetut karahvi ja sen alle kuuluva lautanen ovat esimerkkejä Nuutajärven lasitehtaan lyhytaikaisesta mutta loistokkaasta filigraanilasituotannosta 1800-luvun puolivälistä. Filigraanitekniikan toi Nuutajärvelle ranskalainen puhaltaja Charles Bredgem, joka työskenteli Nuutajärvellä vuosina 1857-1860 ja uudelleen 1863-1864.

Bredgem opetti filigraanilasin teon saksalaisille apulaisilleen Heinrich Kohlenbergille ja August Schrumfille. Nuutajärven filigraanilasia pidettiin pohjoismaiden parhaana ja se palkittiinkin Tukholman teollisuusnäyttelyssä 1866. 1860-luvun lopun nälkävuosien aiheuttaman taloudellisen taantuman myötä ylellisen ja kalliin filigraanilasin valmistus kuitenkin loppui ja taidot ja tekniikka unohtuivat.

Filigraanilasin valmistustekniikka on peräisin Venetsiasta. Filigraanilasi valmistetaan upottamalla lasimassaan värillisiä, raidallisia tai muuten kuviollisia lasipuikkoja eli nk. filigraanisauvoja, joista muodostuu astiaa puhallettaessa kuvioita lasiin. Nuutajärvellä käytettiin filigraanilasissa sekä verkkomaista vetro a retorti- että yksinkertaista vetro a fili -kuviointia. Laseja joissa oli verkkomainen kuviointi myytiin Nuutajärveltä "venetsialaisena lasina", yksinkertaisemmalla kuvioinnilla varustettua "filigraanilasina". Kuukauden esineenä olevissa karahvissa ja lautasessa on verkkomainen vetro a retorti -kuviointi.

Filigraanilasin valmistus liittyy Nuutajärven lasitehtaan loistokauteen, joka alkoi Adolf Törngrenin tultua lasitehtaan omistajaksi vuonna 1849 ja johtajaksi 1851. Törngren asetti tavoitteeksi tehtaan nostamisen eurooppalaiselle tasolle ja Nuutajärvestä tulikin nopeasti Suomen johtava lasinvalmistaja. Adolf Törngren mm. palkkasi tehtaaseen useita ulkomaalaisia lasimestareita, näiden joukossa siis myös ranskalaisen Charles Bredgemin.

Karahvi ja lautanen kuuluvat nykyään Kansallismuseon kokoelmissa olevaan, merkittävään Claës Nordstedtin lasikokoelmaan. Alun perin ne on kuitenkin lahjoittanut Historiallis-Kansatieteelliselle museolle (Kansallismuseon edeltäjälle) jo vuonna 1882 Claës Nordstedtin isä Anders Nordstedt. Anders Nordstedt toimi Nuutajärven lasitehtaan johtajana vuodesta 1879 alkaen 1880-luvun loppuun.

Suomen Muinaismuistoyhdistys kääntyi Anders Nordstedtin puoleen saadakseen Nuutajärven lasia kansallisiin museokokoelmiin. Nordstedt sai ostettua paikkakuntalaisilta Nuutajärveltä valmistettua filigraanilasia ja lahjoitti ne museoon. Tuolloin vielä varsin uudet esineet ovat nyt osa suomaista kulttuurihistoriaa.

Karahvi ja lautanen eivät ole tällä hetkellä näytteillä.

Satu Frondelius

Lähteitä:
Markku Annila: Vanhat lasini - suomalaista lasia 1700-luvulta 1900-luvun alkuun. Hämeenlinna 2005.
Sirkka Kopisto: Lasia - Claës Nordstedtin kokoelma, Suomen kansallismuseo. Helsinki 2000.
Lasihuone - Claës Nordstedtin kokoelma. Näyttely Kansallismuseossa 2005-2006.