Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Kuukauden esine - Kesäkuu 2014


Matkatelevisio vuodelta 1977


11707 pieni
ASA Minivisio 3662 vuodelta 1977. Sitä sai myös punaisella tai vihreällä kuorella. Kuva: Markku Haverinen, Museovirasto.


11707 taka pieni


HK19940104 2690 pieni

Mökki rantamaisemassa 1970-luvulla Piikkiössä. Kuva: Teuvo Kanerva, Museovirasto.


 MG 5736

Volkswagen Kupla oli suosituin auto 1960-luvulla. Sen markkinaosuus myydyistä autoista oli vuonna 1966 yli 28 %.
Vuoden 1966 Kuplaan tehdyllä ajosimulaattorilla voi kokeilla ajamista Kansallismuseon Suomi Finland 1900 perusnäyttelyssä. Kuva: Markku Haverinen, Museovirasto.
Yksi 1900-luvun merkittävimmistä keksinnöistä oli televisio. Se nosti viestintäteknologian uusiin ulottuvuuksiin ja toi maailman tapahtumat olohuoneisiin. Säännölliset televisiolähetykset Suomessa alkoivat vuonna 1958 ja jo 1960-luvun puolivälissä 75 % kotitalouksista omisti television. Suosituimmat merkit olivat Philips, Asa ja Salora. Yleisradio aloitti värilliset TV-lähetykset vuonna 1969 mutta vielä 1970-luvulla monessa kodissa oli mustavalkoinen TV-vastaanotin.

12 tuuman kuvaputkella varustetun mustavalkoisen, akku- ja verkkovirtakäyttöisen ASA Minivisio -matkatelevision muotoili 1960-luvulla dipl.ins. Samuli Saura. Muovikuorista Minivisiota valmistettiin 1970-luvun puoliväliin mennessä 25 000 kappaletta ja erityisesti kesämökkitelevisiona se oli suosittu. Kesämökkikäyttöön hankittiin myös nyt kuukauden esineenä oleva ASA Minivisio 3662. Vuosi oli 1977 eli sama vuosi jolloin Yleisradio aloitti värilliset uutislähetykset. Tuolloin väritelevisio oli vasta 24 %:ssa kotitalouksista.

Kesämökki on erittäin suomalainen ilmiö ja vaikka myös muissa Pohjoismaissa ja esim. Kanadassa niitä on paljon, veden äärellä oleva kesämökki rantasaunoineen on tyypillinen juuri Suomelle. Yli kolme miljoonaa suomalaista mökkeilee vähintäänkin kerran vuodessa joko omalla, sukulaisen, tuttavan tai vuokratulla vapaa-ajan asunnolla. 1970-luvulla kesämökkien määrä ylitti jo 200 000:n ja seuraavien vuosikymmenten aikana määrä vain lisääntyi. Tällä hetkellä mökkejä on jo n. puoli miljoonaa.

Vielä 1900-luvun alussa kesämökit tai pikemminkin -huvilat olivat hyvin harvinaisia ja vasta 1950-luvulla kesämökkeily laajeni koko väestön vapaa-ajanviettotavaksi yleisimmän huvilatyypin ollessa pieni saunamökki. Huviloiden varustetason ei tarvinnut olla korkeaa luokkaa ja niinpä sellaisen pystyi hankkimaan yhä useampi tavallinen palkansaaja. Lauantai muuttui 1960-luvulla vapaapäiväksi, jolloin kesämökillä voitiin viettää yhä enemmän aikaa myös viikonloppuisin.

Kesäasunnolta alettiinkin pikkuhiljaa vaatia samaa tasoa johon kaupunkiasunnossa oli totuttu. Etenkin perheen nuorisoa oli helpompi houkutella mökille jos siellä oli televisio. Tosin kuvan laatu mökkitelevisiossa oli harvoin sitä mitä se oli kaupungissa. Tällä hetkellä yli 70 % mökeistä on sähköverkon piirissä ja n. 30 % niistä soveltuu myös talvikäyttöön.

Yhtä aikaa kesämökkien määrän kanssa lisääntyi myös henkilöautojen määrä. Kun rekisteröityjä henkilöautoja oli vuonna 1960 noin 183 000, oli niitä vuonna 1970 yli 700 000 kappaletta ja vuonna 1990 jo lähes kaksi miljoonaa. Kesämökki oli tärkeä syy oman auton hankinnalle ja päinvastoin.

Televisio ja Kuplavolkkari olivat esillä Suomen kansallismuseon perusnäyttelyssä Suomi Finland 1900 huoneessa 130.

Suomi Finland 1900 näyttely
Kesämökkikulttuuria Ylen Areenassa

Risto Hakomäki