Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Kuukauden esine - Kesäkuu 2015


Kulttuurien museo sai Suomen Lähetysseuran kokoelman


USMA 20140625 7157
Kiinalaiseen uskontoon liittyvän kotialttarin hankki Pirkka Mikkola 1980-luvulla Suomen Lähetysseuran Taiwanin lähetyskentältä. 3158. Kuva: Rauno Träskelin.


USMA 20140624 7016

Pussillinen hiekkaa on matkamuisto patriarkka Jaakobin vaimon Raakelin haudalta Betlehemistä. Hauta on suosittu pyhiinvaelluskohde ja siellä käyvät rukoilemassa erityisesti lapsettomat. Esineen hankintatieto ei ole säilynyt. 3819.
Kuva: Rauno Träskelin.


VKKSLSK2118

Lähetyssaarnaajat Erland Sihvonen ja Hannes Sjöblom sekä ensimmäisiä kastettuja kiinalaisia vuonna 1905.
Henkilöt vasemmalta: Wang Tshong Tang, Pei Pao Tsheng, Erland Sihvonen, Wang Fang Tao, Fan Shyin U, Hannes Sjöblom, Pi (Rytsh) Je Tshiao ja Pin vaimo. Jinshi, Hunan, Kiina. VKKSLSK2118.
Julkaistaessa mainittava: Museovirasto/Suomen Lähetysseuran kokoelma.
Kulttuurien museo sai vuoden alussa merkittävän lisäyksen kokoelmiinsa, kun Suomen Lähetysseura lahjoitti KUMBUKUMBU-museonsa esineistön Kulttuurien museolle.
Vuonna 2014 toimintansa lopettanut KUMBUKUMBU oli Suomen vanhin etnografinen museo, jonka kokoelmia kartuttivat eri puolilla maailmaa toimineet lähetystyöntekijät 1800-luvun jälkipuolelta eteenpäin. Esineitä on hieman alle 9 000, ja esineistöön liittyvät 160 000 valokuvaa lahjoitettiin samalla Museoviraston kuvakokoelmiin.

Merkittävä osa esineistöstä on Kiinasta, jossa Suomen Lähetysseuran toiminta alkoi 1900-luvun alussa. Kokoelman vanhimpia esineitä ovat kiinalaiset rahat, joiden on arvioitu olevan Chou-dynastian ajalta (1122‒825 eaa.). Kiinalaiseen esineistöön kuuluu runsaasti myös uudempaa esineistöä, jota on kartutettu Manner-Kiinan lisäksi myös mm. Taiwanilla.

Kiinassa eri uskonnot ja opit ovat vaikuttaneet voimakkaasti toisiinsa, ja etenkin kansan keskuudessa taolaisuus, kungfutselaisuus ja buddhalaisuus sekä kansanuskomukset ovat sekoittuneet toisiinsa. Kuvan kotialttarissa synkretistinen suuntaus näkyy selvästi, sillä siinä yhdistyvät buddhalaiset ja kiinalaiset aiheet.

Pääkuvan keskushahmo on Kuanyin eli naispuoliseksi kuvattu myötätunnon bodhisattva Avalokisteśvara, ja vasemmassa sivupaneelissa on kolme hyvää onnea tuovaa jumaluutta, ns. ’kolme tähteä’ (sanxing), jotka liitettiin Ming-kauden (1368–1644) loppupuolella Kiinan pääuskontojen keskushahmoihin: poikalasta kantava onnellisen elämän jumaluus Fuxing yhdistetään Buddhaan, persimonia pitelevä pitkän iän jumaluus Shouxing Laoziin, ja vaurauden jumaluus Luxing Kongfuziin. ’Kolme tähteä’ on yleinen aihe uskonnollisessa kuvastossa kodeissa, esivanhempien muistopyhäköissä, temppeleissä ja kauppaliikkeissä.

Lahjoitukseen sisältyy myös kokoelma juutalaisuuteen liittyviä esineitä, joita Kulttuurien museolla oli suhteellisen vähän entuudestaan. Nelisenkymmentä esinettä saatiinkin jo etukäteen lainaksi täydentämään lokakuussa 2014 Kansallismuseon tiloissa avautunutta Uskontojen maailma -näyttelyä.

Pilvi Vainonen