Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Kuukauden esine - Elokuu 2016


Olympiajolla


1
Olympiajolla Suomen merimuseossa.
Veneluokan synty
12 jalan jolla on englantilaisen Boat Racing Associationin (BRA) järjestämän suunnittelukilpailun myötä päivänvalon nähnyt kevytveneluokka. Vuonna 1912 pidetyn kilpailun tarkoituksena oli synnyttää soutu- ja purjevene, jota voisi käyttää niin suuremman aluksen apuveneenä kuin kilpaveneenäkin. Säännöissä määriteltiin jollan pituudeksi 3,66 metriä (12 jalkaa), leveydeksi 1,43 m (4 jalkaa, 6 tuumaa) ja purjepinta-alaksi 9.3 m2 (100 neliöjalkaa). Rungon tuli olla limisaumainen ja runkomateriaalina käytettäisiin kuusta.

Suunnittelukilpailun voitti Lancashirelainen harrastajaveneensuunnittelija George Cockshott, jonka ehdotuksen pohjalta alettiin valmistaa veneitä purjehdusseurojen käyttöön ensin Britanniassa, mistä luokka levisi eritoten Alankomaihin ja Belgiaan. 1920-luvulla jollainnostus jatkoi leviämistään luokan tultua valituksi Antwerpenin (1920) ja Amsterdamin (1928) olympialaisten ohjelmaan. Vuosikymmenen alkupuolella International Yacht Racing Union (IYRU) päättikin tehdä kyseisestä 12 jalan jollaluokasta kansainvälisen standardin. Vuosien varrella luokan säännöt ovat joitakin tarkennuksia ja pakollisia turvavälineiden lisäyksiä lukuun ottamatta muuttuneet hämmästyttävän vähän.

Jolla Amsterdamin olympialaisissa
12 jalan jollaluokan varmistuttua Amsterdamin olympialaisten (1928) purjehdusohjelmaan valmistuttivat Helsinkiläiset pursiseurat kuusi venettä harjoittelua ja 11. - 12.7. järjestettyä Suomen karsintakilpailua varten. Jollat arvottiin osanottajille kilpailun ensimmäiseen lähtöön ja vaihdettiin sen jälkeen jokaiseen lähtöön niin, että kukin kilpailija tuli käyttäneeksi kaikkia veneitä. Yksi näistä oli Suomen merimuseossa nyt nähtävillä oleva jolla. Kuudesta olympiakandidaatista kisalaiva s/s Oihonnaan asteli Suomen edustajana 40-vuotias Bertel Broman Suomalaisesta Pursiseurasta (SPS).

Karsintakilpailua varten rakennetut jollat eivät osallistuneet itse olympialaisiin, sillä kisat käytiin hollantilaisten pursiseurojen käyttöön tarjoamilla veneillä. Veneet arvottiin osanottajille jokaista erillistä lähtöä varten, jotta kenellekään yksittäiselle kilpailijalle ei koituisi kohtuutonta hyötyä veneiden mahdollisista pikku eroavuuksista. Purjeet sen sijaan arvottiin kunkin osanottajan käyttöön koko kilpailusarjan ajaksi. Jollaluokkaan osallistui eniten venekuntia kolmesta purjehduslajista (12 jalan jollan lisäksi ohjelmassa olivat 6mR ja 8mR): 23 osanottajaa 20 maasta. Osanotto oli avoin sekä miehille että naisille, mutta kaikki kisaajat olivat tällä erää miehiä.

Jollilla kilpailtiin kuuden päivän ajan 2. - 8.8.1928. Ennen loppukilpailuita pidettiin yksi lepopäivä. Kolmiorata sijaitsi Amsterdamin edustalla, Zuiderseen lahdella, jonka yhteyttä Pohjanmereen ei tuolloin vielä ollut katkaistu padolla. Radan pituus oli 1,5 merimailia ja se kierrettiin kolmasti. Päivät olivat pitkiä. Lähtöpaikalle saavuttiin moottoriveneen hinaamana aamutuimaan ja takaisin satamaan palattiin kello 17:n ja 18:n välillä. Kisaajien ruokahuolto oli omien eväiden varassa, tosin starttialuksella oli kahvi- ja teetarjoilu.

Vaihtelevissa olosuhteissa ei kommelluksiltakaan vältytty. Kilpailuiden kolmantena päivänä tuuli puhalsi 12 - 14 m/s ja kahdesta lähdöstä maaliin asti pääsi kaikkiaan vain kahdeksan osanottajaa. Myös Bromanin matka katkesi veneen täytyttyä vedellä. Itse Broman kommentoi tapausta tyynesti: ”Ei siinä kyydissä edes kello kastunut, joka onneksi kyllä rookasi olemaan ylemmässä liivin taskussa.”

Kahtena päivänä purjehdittuihin loppukilpailuihin suoriutui 10 osanottajaa, joista Ruotsin Sven Thorell voitti kultaa, Norjan Henrik Robert ylsi hopealle ja Suomen Bertel Broman sai yllättäjänä pronssia. Seuraavaa olympiamitaliaan purjehduksessa Suomi sai odottaa 24 vuotta, aina Helsingin olympialaisiin saakka.

Suomalaiset ovat saavuttaneet olympiamenestystä kevytveneluokissa sittemminkin; kultaa ovat tuoneet Esko Rechardt Finnjolla-luokassa vuonna 1980 sekä parivaljakko Jyrki Järvi ja Thomas Johansson 49er -luokassa vuonna 2000. Järven ja Johanssonin voittajaveneeseen voi niin ikään tutustua Suomen merimuseon päänäyttelyssä, merikeskus Vellamossa.

Tiettävästi vain yksi olympiakarsintoihin valmistetuista jollista on säilynyt. Muiden muassa Bertel Bromanin käyttämä jolla oli yksityiskäytössä 1970-luvun alkuun asti, ja lahjoitettiin Suomen merimuseolle vuonna 1974. Vaikka veneluokka on yhä hyvin suosittu, ei 12 jalan jolla ole palannut olympiaohjelmaan vuoden 1928 jälkeen. Nykyiset olympialaisten jolla-/kevytveneluokat ovat Finnjolla, 470, 49er, 49erFX, Laser ja Laser Radial.

Timo Kunttu