Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Kuukauden esine - Huhtikuu 2017


Tanssija


VK647847
Tanssija -veistos vuodelta 1989. Kuva: Rauno Träskelin.
Kuukauden esine on Kulttuurien museon arktisen alueen nykytaidekokoelmaan kuuluva teos Tanssija (1989). Teos on valmistettu valaannikamasta ja sen silmät ovat mursunhammasta. Taiteilija Fred Nayokpuk kuuluu Alaskan alkuperäiskansoihin kuuluvaan iñupiat-kansaan. Tanssija on esillä vuoden loppuun avoinna olevassa Arktisen henki -näyttelyssä Kansallismuseon pop up -tilassa.

Tanssija on osa laajempaa, muun muassa jupik-, karibuinuit- ja tshuktshi-taiteilijoiden teoksista koostuvaa veistoskokoelmaa, jonka on kerännyt dokumentaristi Markku Lehmuskallio kuvausmatkojensa yhteydessä 1980- ja 1990-luvuilla. Kaikkiaan 83 teosta sisältävä kokoelma hankittiin Kulttuurien museolle vuonna 2013. Museoviraston Kuvakokoelmissa on lisäksi Lehmuskallion keräämä, hieman alle sadan grafiikanlehden kokoelma samoilta alueilta. Tanssija on Shishmarefista Sewardin niemimaalta Alaskasta, mutta monet kokoelman teokset on valmistettu Kanadan Cape Dorsetissa, Arviatissa sekä Baker Lakessa, jonne karibuinuiteja muutti 1940–1950-luvulla nälänhädän takia. Grafiikan ja veistettyjen taide-esineiden kaupallinen tuotanto alkoi valtion työpajaprojektien tuella ja vaikka taideteosten tuottaminen oli uusi ilmiö, niissä toistuvat monet perinteiseen kulttuuriin liittyvät aiheet.

Tanssija ja muut Arktisen henki -näyttelyn teokset kertovat arktisen alueen kansojen kulttuurien ja elinympäristön muutoksesta. Nykyisin pohjoiset alkuperäiskansat ovat perinteisillä alueillaan vähemmistönä muualla paitsi Grönlannissa. Ulkopuolelta tuodut kielet, uskonnot ja talousjärjestelmät ovat haastaneet ja monin paikoin syrjäyttäneet alkuperäiskansojen ikivanhat elämänmuodot. Perinteiset elämäntavat olivat sopeutuneet ympäröivään luontoon ja ihminen eli sopusoinnussa luonnon kanssa, mutta nyt öljy- ja kaasuputket halkovat maita. Ilmaston lämpeneminen muuttaa myös ympäristöä nopeasti. Paitsi arktiselle alueelle ja sen ihmisille, jäätiköiden ja ikiroudan sulamisella on suuri vaikutus koko maapallolle.

Pilvi Vainonen