Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Kuukauden raha


 


Joulukuu 2008


 


Suomen harvinaisin raha


 


EerikPommerilaisen 6 penningin raha, lyöty Turussa n. 1410. Kuva: Museovirasto.


EerikPommerilaisen 6 penningin raha, lyöty Turussa n. 1410. Kuva: Museovirasto.


1. EerikPommerilaisen 6 penningin raha, lyöty Turussa n. 1410. Raha on löydetty Hämeen linnasta. Myöhempiä Turun rahoja on useista löydöistä, mutta lähes kaikki niiden tyypit ovat hyvin harvinaisia. Tätä tyyppiä tunnetaan vain yksi kappale. Läpimitta 17 mm. (Klikkaa kuvat suuremmiksi).

 

 

Kaarle Knuutinpoika Bonden aurto, lyöty Turussa. Kuva: Museovirasto.


Kaarle Knuutinpoika Bonden aurto, lyöty Turussa. Kuva: Museovirasto.


2. Kaarle Knuutinpoika Bonden aurto, lyöty Turussa. Kaarle Knuutinpoika hallitsi vuosina 1448–1470 kolmeen eri otteeseen. Turun rahat lienee lyöty v:n 1453 jälkeen. Niissä on etusivulla Turkua tarkoittava A-kirjain sijoitettuna Bonde-suvun vaakunasta lainattuun veneeseen. Tämä rahatyyppi on vähemmän harvinainen kuin muut Turun rahat – saattaa olla, että Turussa lyötiin tuolloin enemmän rahaa kuin Tukholmassa. Läpimitta 20 mm. (Klikkaa kuvat suuremmiksi).

Kansallismuseon torni-logo.

Otsikon sanavalinta lienee hyväksyttävissä, kun kyseessä on Turussa 1400-luvun alussa valmistettu rahatyyppi, jota tunnetaan yksi ainoa kappale. Raha löydettiin Hämeen linnan tutkimuksissa 1957. Se tuli esille lattiantäytteestä päälinnan toisessa kerroksessa.

Ruotsin valtakunnassa lyötiin Eerik Pommerilaisen (1396–1439) hallituskaudella rahaa useissa kaupungeissa. Julkaistessaan Hämeen linnasta löydetyn rahan (kuva 1) Pekka Sarvas määritteli sen nimellisarvoksi 6 penninkiä ja ajoitti sen Turun rahanlyönnin varhaisimpaan vaiheeseen. Turun rahat mainitaan 1400-luvulla useissa lähteissä, mutta rahapajan omat asiakirjat eivät ole säilyneet eikä rahanlyönnin alkamista voida tarkkaan ajoittaa. Nykyisen käsityksen mukaan se lienee alkanut vuoden 1410 tienoilla tai hieman aikaisemmin.

Linnasta löydetyn rahan lyöntipaikka ilmenee sen takasivun kirjoituksesta MONETA ABOEN[SIS], ”Turun raha”, ja sen alkuperään viittaa myös kookas A-kirjain, joka edelleenkin on Turun vaakunassa. Kirjain voidaan tulkita myös ns. Maria-monogrammiksi eli yhdistelmäksi AM (Ave Maria). Etusivulla rahassa on kirjoitus ERICVS REX, ”Eerik kuningas", ja kookas kruunu, jonka alla on kuninkaan nimikirjain E.

Varhemmin keskiajalla Ruotsin ainoa rahayksikkö oli ollut penningiksi sanottu pieni hopearaha, mutta vuoden 1370 tienoilla käyttöön tuli 8 penningin arvoinen aurto eli aurtua. Liivinmaalla (nyk. Viro ja Latvia) lyötiin saman rahatyypin hieman kevyempää versiota nimeltä artig. Se vastasi Ruotsin rahassa vain 6 penninkiä. Liivinmaan artigit olivat yleisessä käytössä Etelä- ja Itä-Suomessa, ja siksi saivat myös Turun ensimmäiset rahat tämän arvon. Pian Turussa kuitenkin alettiin lyödä tavanomaisia 8 penningin aurtoja (kuva 2).

Keskiajan historiallisissa lähteissä Turun vanhimmat rahat esiintyvät nimellä abo. Niillä näyttää kuitenkin olleen myös suomenkielinen nimi, kuusinainen, joka löytyy Mikael Agricolan suomentamasta Uudesta testamentista (1548). Kun Johanneksen evankeliumissa (12:4–5) mainitaan muuan rahasumma, Agricola on lisännyt reunahuomautuksen, jonka mukaan kyseiset rahat olivat lähes yhtä arvokkaita kuin ”nyt meille wisi Cusinaista taicka 30 Piente penningite”. Kuusinainen oli näin ollen 6 penninkiä. Vaikka rahaolot olivat 1500-luvun puolivälissä jo erilaiset kuin 1400-luvun alussa, on Pekka Sarvas pitänyt hyvin todennäköisenä, että nimitystä kuusinainen käytettiin jo Turun rahapajan ensimmäisistä kuuden penningin rahoista. Se on kaikesta päätellen Suomen vanhin omakielinen rahayksikön nimi.

 

Kirjallisuutta:

Sarvas, Pekka, ”Rahoista Suomessa Kalmarin unionin aikana – Om mynten i Finland under Kalmarunionens tid”, Pohjolan suurvalta ja heräävä leijona. Näyttelyluettelo, Turun maakuntamuseo, Turku 1997.

- ”Mikä kumman kuusinainen?”, Numismaattinen Aikakauslehti 1995:1.

- ”Ein neuer zweiseitiger Münztyp des Königs Erich von Pommern in Turku (Åbo)”, Nordisk Numismatisk Årsskrift 1981.

Tuukka Talvio, Raha Suomessa ennen euroa. Museovirasto, Helsinki 2002.

 

TT