Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Näyttelyarkisto



Come to Finland

17.2. -28.5.2017

Näyttely on suljettu

Come to Finland -näyttely kertoo, miten Suomea markkinoitiin maailmalla ennen ja jälkeen itsenäistymisen. Matkailujulisteet ja iskulauseet loivat kuvaa paratiisista, jossa saattoi kokea koskemattoman luonnon lumoa mutta myös tutustua Suomen edistykselliseen, kansainväliseen ja avoimeen yhteiskuntaan.

Matkailujulisteilla seikkailunhaluisia eurooppalaisia ja amerikkalaisia houkuteltiin kokemaan jotakin uutta ja ennennäkemätöntä kaukaisessa Suomessa kauniiden kuvien ja houkuttelevien iskulauseiden avulla.

Come to Finland -näyttely tutustuttaa sinut tunnettujen taiteilijoiden lisäksi lukuisiin vähemmän tunnettuihin julistetaiteilijoihin ja heidän panokseensa Suomen viemiseksi maailmankartalle. Julisteiden lisäksi näyttelyssä on esillä Kansallismuseon kokoelmista matkustamiseen liittyvää esineistöä ja matkamuistoja.

Näyttelyssä on esillä noin 100 vintage-julistetta, jotka kaikki ovat autenttisia alkuperäispainoksia. Lisäksi esillä on tämän päivän graafikoiden ja taiteilijoiden tätä näyttelyä varten toteuttamia julisteita – kuvia siitä, miten he tämän päivän Suomen näkevät ja kokevat. Kokonaisuuteen liittyy myös suurelle yleisölle suunnattu julistekilpailu, jonka parhaat työt ovat niin ikään esillä näyttelyssä.

Come to Finland -näyttely avaa Kansallismuseon Suomi 100 -juhlavuoden. Vuoden aikana museon näyttelyiden teemana on tarkastella suomalaisuutta ja Suomen historiaa uusista ja yllättävistäkin näkökulmista.

Kiitos yhteistyöstä Come to Finlandille.

CTF Helsinki

Renessanssi. Nyt! - Rafaelista Tizianiin

- 1500-luvun maalauksia Italiasta

23.9.2016 - 15.1.2017

Näyttely on suljettu

Ensimmäistä kertaa Suomessa voi tutustua Rafaelin maalauksiin. Näyttely esittelee noin 50 maalauksen valikoiman Lombardiassa, Venetsiassa ja Milanossa vaikuttaneiden italialaisten renessanssi-taiteilijoiden teoksia vuosilta 1500–1600.

Rafael ja Tizian kuuluvat Leonardo da Vincin ja Michelangelon ohella italialaisen renessanssimaalauksen suurimpiin nimiin. Näyttelyssä on esillä ensimmäistä kertaa Suomessa myös muitten huomattavien taiteilijoiden kuten Lorenzo Lotton, Tintoretton, Girolamo Romaninon ja Giovanni Battista Moronin maalauksia. Näyttelyyn tulee esille töitä yli 20 eri taiteilijalta.

Renessanssi näkyi maalaustaiteessa realistisempana ihmisvartalon ja tilan käsittelynä sekä uudenlaisina kuva-aiheina. Uskonnollisten aiheiden rinnalle nousivat maalliset aiheet kuten kohtaukset antiikin maailmasta, maisemat ja muotokuvat.

Näyttelyn maalaukset ovat pääosin Pinacoteca Museo Tosio Martinengosta Bresciasta, joka on Lombardian alueen tärkeimpiä museoita Italiassa.   

Näyttelyn italialaisina kuraattoreina ovat Roberta D’Adda ja Luigi Di Corato ja näyttelyn organisaattori on Davide Sandrini / StArt. Suomalaisena kuraattorina toimii Minerva Keltanen.

Viimeiset opastukset näyttelyyn suomeksi:
ti 3.1. - pe 6.1. klo 12.00 ja 14.00 sekä su 8.1. klo 12.00 ja 14.00

Pääsymaksut *
Aikuiset 15 €
S-etukortilla 14 €
Alennuslippu 11 €
Museokortilla ja Helsinki cardilla  5€

* Renessanssi.Nyt! -näyttelyn pääsylipulla sisäänpääsy koko museeon.

KM renessanssi 2016

Hannu Palosuon näyttely

History Never Sleeps (as for the Future, Listen:)

30.9.2016–15.1.2017

Näyttely on suljettu

Palosuon renessanssiajan taidetta tulkitsevat maalaukset tulevat esille Kansallismuseon uuteen pop up -näyttelytilaan, joka on uusitun museokaupan yhteydessä. Maalauksissa Palosuo tutkii rajaa, joka erottaa 1500-luvun pyhimyskuvat nykypäivän mainoskuvista.

Hannu Palosuo muutti Roomaan 26 vuotta sitten. Taidehistorian opinnot vaihtuivat kuvataideakatemiaan, kun nuori mies huomasi muistiinpanojen tekemisen sijaan jäljentävänsä luennoilla esitettyjä kuvia maalauksista, piirustuksista ja veistoksista. Hän aloitti opinnot Accademia delle Belle Artissa Roomassa. Ensimmäisen oman gallerianäyttelynsä hän järjesti 20 vuotta sitten syksyllä.   

20-vuotista taiteilijan uraansa juhliva Palosuo täyttää syyskuussa 50 vuotta. Hän juhlii merkkipaaluja kolmella yksityisnäyttelyllä Kansallismuseossa, Sipoon Gumbostrand Konst & Formissa ja Perussa. Näyttelyiden yhteydessä julkaistaan kirja taiteilijan viime vuosien tuotannosta. Kirjan kirjoittajia ovat italialaiset taidekriitikot- ja kuraattorit sekä Kansallismuseon näyttelypäällikkö Minerva Keltanen.

Lisätietoja:
- näyttelypäällikkö Minerva Keltanen Kansallismuseo, p. 0295 33 6463, minerva.keltanen@kansallismuseo.fi

6 HANNU PALOSUO, cm 80x60

Veden kätkemiä huoneita

- Jaakko Heikkilän valokuvia Venetsiasta

29.4. - 28.8.2016

Näyttely on suljettu

Näyttelyyn tulee esille noin 50 valokuvataiteilija Jaakko Heikkilän kuvaa, jotka on otettu vuosina 2005–2015 aatelisten palatseissa Venetsiassa sekä venetsialaisia huonekaluja 1800-luvun lopulta Kansallismuseon kokoelmista.

Valokuvaaja Jaakko Heikkilä (s. 1956) on ihmisten tarkkailija, joka on tullut tunnetuksi ihmisten ja ihmisryhmien kuvaajana ympäri maailmaa. Heikkilä kuvaa ihmisiä omassa ympäristössään, kodeissaan, työnsä äärellä, museoissa tai häilyvinä varjoina seinien pinnoilla.

Heikkilä alkoi kuvata Venetsian aatelistoa tuttavansa avulla, joka avasi hänelle ensimmäisen palatsin ovet. Valokuvat ovat ainutlaatuinen tilaisuus kurkistaa sisälle Venetsian harvenevan aateliston palatseihin ja kohdata niiden asukkaita elämäntarinoineen.

Venetsian aatelisto elää historiansa velvoittamaa ja suojaamaa elämää. Aatelisto muodostuu kauppiaista La Serenissiman, Venetsian tasavallan suuruuden ajalta 500-luvulta vuoteen 1797 asti. He edustavat vanhaa Eurooppaa tämän päivän Venetsiassa - kaupungissa, jonka todellisuutta värittävät massaturismi ja ilmaston lämpenemisestä johtuvat ongelmat.

Veden kätkemiä huoneita -julkaisu

Näyttelyyn liittyy valokuvateos "Veden kätkemiä huoneita - Rooms Hidden by the Water", kirjoittajat Jaakko Heikkilä, Barone Alberto Franchetti, Alex Snellman ja Minerva Keltanen. Kovakantinen, 87 kuvaa, 131 sivua. Kirja on myynnissä Kansallismuseon museokaupassa, hinta 43 € euroa.

Km vedenkatkemia 2016 1080x1920px

Flowing hair. Maailman kallein raha

25.- 26.2.2016

Näyttely on suljettu

Kansallismuseossa on kahden päivän ajan esillä ensimmäinen Yhdysvaltojen lyömä dollari, Flowing hair vuodelta 1794, sekä alkuperäiskopio Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksesta vuodelta 1776. Flowing hair on samalla maailman kallein raha, jonka arvo on yli 10 miljoonaa dollaria.


Näyttelyn järjestää Suomen Moneta yhteistyössä Kansallismuseon kanssa.

Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Näyttely on suljettu


 D9B3635

Lisätietoja:
- näyttelypäällikkö Minerva Keltanen Kansallismuseo, p. 0295 33 6463, minerva.keltanen@kansallismuseo.fi


Flowing hair etu

Pakolainen, evakko, ihminen 

- pop up valokuvanäyttely

15.12.2015 - 6.3.2016

Näyttely on suljettu

Museoviraston Kuvakokoelmien pop up -valokuvanäyttelyssä Kansallismuseossa on kuvia pakolaisista, evakoista, maahanmuuttajista ja siirtolaisista: ihmisistä, jotka ovat vuosikymmenten kuluessa tulleet Suomeen tai lähteneet Suomesta.
Kuvat ovat pääasiassa 1920–1990 -luvuilta. Vanhimmat kuvat ovat vuodelta 1893 ja uusimmat kuvat vuodelta 2015.

Kuvat ovat Museoviraston Kuvakokoelmista ja Journalistisesta kuva-arkisto JOKAsta. Uusimmat kuvat on ottanut Helsingin Sanomien valokuvaajan Kaisa Rautaheimo. Näyttelyssä on esillä myös kirvulaisen Elvi Rahkosen evakkolaukku vuodelta 1944.
Vanhimmissa kuvissa vuodelta 1893 suomalaisia siirtolaisia on lähdössä S/S Uranialla Isoon-Britanniaan, Kanadaan ja Yhdysvaltoihin.
Ensimmäiset kiintiöpakolaiset saapuivat Suomeen Chilestä ja Vietnamista 1970-luvulla.
Tämän päivän pakolaiskriisiä on kuvannut Kaisa Rautaheimo Helsingin Sanomille. Kuvat kertovat tarinaa niistä kymmenistä tuhansista turvapaikanhakijoista, jotka etsivät turvaa ja uutta elämää Suomesta nyt.

Pakolainen, evakko, ihminen näyttely on esillä huoneesessa 010, kahvilan viereisessä tilassa museon pohjakerroksessa ja on avoinna sunnuntaihin 6. maaliskuuta 2016 asti.

Näyttely on suljettu


Lisätietoja näyttelystä antaa:
- näyttelyamanuenssi Aino-Maija Kaila p. 0295 33 6362, aino-maija.kaila@kansallismuseo.fi
- amanuenssi Raija Linna, Museoviraston Kuvakokoelmat,
p. 0295 33 6124, raija.linna@museovirasto.fi
- yli-intendentti Ismo Malinen, Museoviraston Kuvakokoelmat,
p. 0295 33 6382, ismo.malinen@museovirasto.fi

Evakkolaukku vuodelta 1944
Museon kahvila
Museoviraston Kuvakokoelmat
Journalistinen kuva-arkisto JOKA

Suomi-laiva ja lapset_MV kuvakokoelmat_SUK530 1848
Inkeriläiset siirrettiin Suomi-nimisellä laivalla Suomeen sodan jaloista 1943.
Kuva: Antti Hämäläinen / Museoviraston Kuvakokoelmat

Sibelius. Jokainen nuotti pitää elää

16.10.2015 - 13.3.2016

Näyttely on suljettu

Säveltäjä Jean Sibeliuksen (1865‒1957) musiikki ja ensimmäistä kertaa näytteillä olevat alkuperäiset sävellyskäsikirjoitukset avaavat ikkunan koko Sibeliuksen aikakauteen.
Alkuperäisaineistoina esillä ovat mm. Sibeliuksen keskeiseen tuotantoon kuuluvat Lemminkäinen, viulukonsertto ja viides sinfonia. Sibeliuksen kansainvälisestä merkityksestä kertoo osaltaan Suomessa ensimmäistä kertaa esillä oleva Andy Warholin (1928‒1987) piirros Sibeliuksesta.


Esillä on lähes 130 esinettä. Näyttely liittyy Jean Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlavuoteen. Osa näyttelystä on myös verkossa mobiilisovellutuksena osoitteessa http://sibelius.kansallismuseo.fi/fi

Näyttely jakaantuu kahdeksaan osioon, joiden punaisena lankana on säveltäjä Jean Sibeliuksen elämä musiikin ja hänen sävellystuotantonsa johdattamana.
Näyttelyssä on esillä alkuperäisiä sävellyskäsikirjoituksia, nuotteja, ja konserttiohjelmia Kansalliskirjastosta sekä kirjeitä ja vekseleitä Kansallisarkistosta. Esillä on myös Jean ja Aino Sibeliukselle kuuluneita pukuja Kansallismuseosta sekä esineistöä Ainolasta.
Näyttely järjestetään Kansallismuseon, Kansalliskirjaston, Kansallisarkiston ja Ainolan yhteistyönä. Näyttelyyn liittyy yleisötapahtumia.

Näyttelystä on ilmestynyt SKS:n kustantama kolmikielinen näyttelyjulkaisu, joka on myynnissä Kansallismuseon museokaupassa.
Jokainen nuotti pitää elää. Jean Sibeliuksen vuosikymmenet musiikissa. Toim. Timo Virtanen. ISSN 2343-1180, hinta 38 €. Runsaasti kuvitettu, kovakantinen, 288 s. SKS 2015.

Näyttely on esillä huoneissa 127-132 Kansallismuseon 1. kerroksessa su 13.3.2016 asti.

Näyttely on suljettu.


Osa näyttelystä on myös verkossa mobiilisovellutuksena
osoitteessa http://sibelius.kansallismuseo.fi/fi

Lisätietoja näyttelystä antavat:
- näyttelyamanuenssi Aino-Maija Kaila p. 0295 33 6362, aino-maija.kaila@kansallismuseo.fi
- intendentti Jouni Kuurne p. 0295 33 6381, jouni.kuurne@kansallismuseo.fi
- amanuenssi Outi Flander p. 0295 33 6383, outi.flander@kansallismuseo.fi
Lisätietoa yleisötapahtumista:

Kansallismuseon museokauppa
Sibelius 150 juhlavuoden kalenteri

Sibelius_1000x1000px


Jean Sibeliuksen elämänviivat löytyivät nuottiviivastosta.


Näyttelyjulkaisun kansi Jokainen nuotti pitää elää

Näyttelyjulkaisun kansi
Jokainen nuotti pitää elää

Sibelius nayttely yleiskuva_Soile Tirilä 2015

Brilliant! – koru – valokuva – ääni

18.9.2015 - 31.1.2016

Näyttely on suljettu

Brilliant! -näyttely tarjoaa harvinaisen katselmuksen suomalaiseen korumuotoiluun ja huippukäsityöhön 1960-luvulta tähän päivään. Brilliant! on Suomen Kultaseppien Liiton 110-vuotisjuhlanäyttely ja esittelee valokuvin ja äänimaiseman siivittämänä 27 Vuoden Kultasepäksi valitun taidonnäytteitä liki 60 vuoden ajalta.

Kansallismuseon vitriinit on täytetty ammattitaidolla, uteliaisuudella, tarkkuudella, sinnikkyydellä ja näkemyksellä. Raaka-aineina ovat platina, kulta, hopea ja jalokivet, mutta joukossa on myös epäjaloja materiaaleja. Seinillä voi sukeltaa valokuvataiteilija Susanna Majurin vedenalaiseen unenomaiseen maailmaan.

Suomen Kultaseppien Liitto on valinnut Vuoden Kultasepän 1987 lähtien. Ehdolle voi päästä kultaseppä, hopeaseppä, korumuotoilija tai kaivertaja, joka on osoittanut huomattavaa ammatillista osaamista. Vuoden Kultaseppien lisäksi Brilliant! -näyttelyyn osallistuu kolme Vuoden Kultaseppä 2016 -finalistia, joista voittaja valitaan ensimmäistä kertaa yleisöäänestyksellä.

Näyttely on esillä Kansallismuseossa 18.9.2015 - 31.1.2016. Näyttelyyn liittyy 100-sivuinen kolmikielinen julkaisu sekä yleisötapahtumia.
Näyttelyjulkaisun käsikirjoitus Sari Aro, taitto Päivi Sohkanen, kuvat Susanna Majuri, tuotekuvat Teemu Töyrylä. Julkaisu on myytävänä Kansallismuseon museokaupassa.
Kansallismuseon museokauppa


Näyttelyn yhteydessä on joukko korumuotoilijoita ja kultaseppiä tehnyt lahjoituksen Kansallismuseon kokoelmiin. Kansallismuseo kiittää seuraavia korumuotoilijoita ja kultaseppiä: Jukka Ailio/ Kultaseppä Ailio Oy, Eero Hintsanen/ Chao & Eero, Berndt Lindholm, Esko Lindroos, Essi Pullinen, Petri Pulliainen, Kristian Saarikorpi ja Kirsti Doukas/ Saarikorpi Design Oy, Jouni Salo/ A. Tillander Oy.

Näyttely on yhteistyö Kansallismuseon, Suomen Kultaseppien Liiton ja Briljantti ry:n kesken. Sisällön suunnittelu ja käsikirjoitus Briljantti ry, Pekka Kulmala, Anniina Dunder-Berg, Sanna Nuutinen. Valokuvateokset Susanna Majuri, lehdistökuvat Teemu Töyrylä. Näyttelyarkkitehti Camilla Nenonen, graafinen suunnittelu Päivi Sohkanen, äänisuunnittelu Pietu Arvola.

Yhteistyössä: Kalevala Koru Oy, Suomen Kulttuurirahasto, Antti ja Airi Soljan Säätiö, Atelier Torbjörn Tillander, K.A. Rasmussen Oy, Saurum Oy/Lumoava, Taiteen edistämiskeskus, maki.fi

Lisätietoja:
- näyttelyamanuenssi Aino-Maija Kaila, p. 0295 33 6362, aino-maija.kaila@kansallismuseo.fi
- Pekka Kulmala Briljantti ry p. 040 505 2773, pekka@kultaseppakulmala.fi
- Sanna Nuutinen Briljantti ry p. 040 535 2550, sanna.nuutinen@welho.com 
www.brilliant.fi

Vuoden kultasepät 1987 alkaen
Matti Hyvärinen, Karl Laine, Berndt Lindholm, Raimo Nieminen, Markku Mäki, Markku Laulaja, Morris Lindblom, Jukka Ailio, Juha Janger, Alpo Tammi, Pekka Kiviluoto, Toivo Valkama, Kirsti Doukas, Arvi Kämäri, Pekka Piekäinen, Juha Koskela, Jouni Salo, Kristian Saarikorpi, Esko Lindroos, Tiina Arkko, Rauno Tynkkynen, Tony Granholm, Ari-Pekka Rantanen, Pekka Kulmala, Carina Blomqvist, Essi Pullinen, Heikki Hartikainen, Petri Pulliainen.

Vuoden Kultaseppä 2016

Yleisö pääsee ensimmäistä kertaa valitsemaan seuraavan kultasepän vuodelle 2016. Omaa suosikkiaan voi äänestää joko Kansallismuseossa tai Brilliant.fi -verkkosivustolla. Näyttelyssä on esillä kolmen Vuoden Kultaseppä 2016 -finalistin koruja. Eero Hintsasen, Petri Pulliaisen ja Ville Redmanin teokset avaavat kiinnostavan ja yllätyksellisen näkymän suomalaisen korun tulevaisuuteen.

Petri Pulliainen on Vuoden Kultaseppä 2016
Aito Helsingin seppänä urakoiva kultaseppä Petri Pulliainen on erikoistunut sormuksiin ja vaatii itseltään paljon. Tekeminen kulkee usein vaikeimman etapin kautta. Viimeistellyn, virheettömän työn luovuttaminen asiakkaalle on työssä antoisinta. Pulliaisen korut henkivät harkittua minimalismia ja maskuliinisuutta. Titaanivahvistettu, haponkestävä ruostumaton teräs on Petri Pulliaiselle erityisen kiinnostava materiaali tässä ajassa. Haaveissa on valmistaa luksusesineitä ihmisille, joilla on jo kaikkea.

Näyttely on suljettu

Kansallismuseon museokauppa

Brilliant! Susanna Majuri Blackie triptyykki1 2015
Blackie, valokuvataiteilija Susanna Majuri 2015
Brilliant! Alpo Tammi sormus_Teemu Töyrylä
Sormus, kultaseppä Alpo Tammi.
Suunnittelu: Pekka Rosenberg 1970-luku.
Valokuva: Teemu Töyrylä

Brilliant Paakuva pysty 01

(vas. oikealle) Juha Koskela: rannekoru, mokumegane -tekniikka ja hopea. Rauno Tynkkynen: sormus, platina ja timantit. Matti Hyvärinen: rannekoru, hopea ja spektroliitti.
Raimo Nieminen: kaulakoru, jaspis, keltakulta, timantit, jalokivet ja nahka. Valokuva: Teemu Töyrylä

Finnskogar - Metsäsuomalaiset

28.11.2014 - su 1.11.2015

Näyttely on suljettu

Näyttely kertoo suomalaisista, jotka siirtyivät kaskiviljelijöiksi Ruotsin ja Norjan asumattomille metsäseuduille 1500-luvun lopulla ja 1600-luvulla. He ylläpitivät pitkään alkuperäisväestön keskellä omaleimaista kulttuuriaan ja säilyttivät oman kielensä. Sittemmin he sulautuivat valtaväestöön.

Näyttely perustuu maisteri Astrid Reposen sanastonkeruumatkallaan vuonna 1932 Suomen kansallismuseolle hankkimiin esineisiin. Esineet eivät ole koskaan aikaisemmin olleet näytteillä.

Näyttely kertoo suomalaismetsien (Finnskogar) asukkaista eli metsäsuomalaisista (ruotsiksi skogsfinnar), miksi he lähtivät ja millaista heidän elämänsä oli uusilla asuinseuduilla. Kävijät pääsevät tutustumaan esineiden ohella metsäsuomalaisten puhumaan vanhahtavaan suomen kieleen, suomalaisperäiseen paikannimistöön sekä heidän uskomuksiinsa ja muuhun henkiseen perinteeseensä.

Näyttelyn käsikirjoittajat ovat kielitieteilijä Paula Andersson Helsingin yliopistosta, nimistöntutkija, lehtori emerita Tuula Eskeland Kööpenhaminan yliopistosta, uskontotieteilijä, dosentti Marja-Liisa Keinänen Tukholman yliopistosta sekä Suomen kansallismuseon amanuenssi Antti Metsänkylä.

Näyttelyyn liittyy myös suomen- ja ruotsinkielinen julkaisu, joka on myynnissä Kansallismuseon museokaupassa.
FINNSKOGAR - METSÄSUOMALAISET
Toim. Antti Metsänkylä
97 s., nid., hinta 21 euroa

Näyttely on esillä huoneessa 215 Kansallismuseon 2. kerroksessa pe 28.11.2014 lähtien ja on avoinna su 1.11.2015 asti. Näyttely on suljettu.
Lue lisää näyttelystä


Näyttely on esillä Suomen Metsämuseo Lustossa Punkaharjulla 23.2.2016 - 8.1.2017. http://www.lusto.fi/


Kansallismuseon museokauppa

Kuukauden esine marraskuu 2014 - Hankoaura Norjan metsäsuomalaisseudulta
Kuukauden esine heinäkuu 2015 - pannunalunen tai hiivakranssi Ruotsin suomalaismetsistä

Finnskogar tunnuskuva rajattu
Finnskogar - Metsäsuomalaiset näyttelyn tunnus.
Tuoli Östmarkista Ruotsista. Kuva: Kansallismuseo, Matti Huuhka.
Tuoli Östmarkista Ruotsista.
Kuva: Kansallismuseo, Matti Huuhka.

Juhoilan talon piha rakennuksineen Ruotsissa. Kuva Helmi Helminen 1930.

Juhoilan talon piha rakennuksineen Ruotsissa. Kuva Helmi Helminen 1930.

"Kansallinen identiteetti uusissa vaatteissa -

informatiivisia graafisia tuotteita", pop-up näyttely

24.6. - 30.9.2015

Näyttely on suljettu

Kansallismuseossa on esillä Aalto-yliopiston opiskelijatöiden näyttely ”Kansallinen identiteetti uusissa vaatteissa – informatiivisia graafisia tuotteita”. 

Näyttely esittelee 25 Aalto-yliopiston graafisen suunnittelun opiskelijoiden Kansallismuseolle ideoimaa tuotetta, jotka sopivat muun muassa matkamuistoksi, tuliaiseksi tai liikelahjaksi.
Näyttelyssä sahti on pakattu uudelleen, vanhat vaakunat muutettu koruiksi ja suomalaisen mytologian hahmot ikuistettu pop-up -korteiksi.

Pienoisnäyttely on osa Helsinki Design Weekin 3.-13.9. ohjelmistoa ja on esillä Kansallismuseon kahvila-ravintolassa, museon pohjakerroksessa 30.9. asti. Näyttely on suljettu.

Näyttely on suljett

Lisätietoja:
- markkinointipäällikkö Mikael Neuvonen, mikael.neuvonen@kansallismuseo.fi, p. 0295 33 6342

Helsinki Design Week

 Aalto yliopiston opiskelijanäyttely 2015

Aalto yliopisto _Eevi Rutanen 12 Finns
Eevi Rutanen, 12 Finns
Aalto yliopisto_Kaarina Tammisto Riimukalenteri1
Kaarina Tammisto, Riimukalenteri

Helsinki Design Week Kansallismuseossa

30.9.2015 asti

Näyttely on suljettu

TypoCraftHelsinki
Ensimmäistä kertaa järjestettävä näyttely yhdistää kirjainmuotoilun, designin ja taiteen. Mukana on uniikkitaideteoksia, julisteita, keramiikkaa ja tekstiilitaidetta. Kansallismuseon osuudessa esillä ovat Laura Väinölän, Saara Renvallin, Tony Eräpuron, Ilkka Kärkkäisen, Miklos Gaalin ja Arja Karhumaan teokset. Teokset ovat esillä 30.9. asti museon 2. krs, galleriakäytävässä huoneen 216 takana.

Jelle van der Beek (Puuguru)
Anisotropia

Anisotropia on Puugurun ja metsäsertifikaatti PEFC Suomen (Programme for the Endorsement of Forest Certification schemes) toteuttama kuunneltava ja koettava installaatio, jonka ääreen on hyvä istahtaa ja nauttia metsän rauhoittavasta vaikutuksesta. Installaation tarkoituksena on tuoda esille vastuullisesti tuotetun puun matka metsästä kuluttajille sekä inspiroida innovatiivisiin tapoihin työstää puuta. Teoksen äänimaailman on suunnitellut Eero Pulkkinen. Teos on esillä Kansallismuseon puistossa 30.9. asti. Näyttely on suljettu.

Lisätietoja:
- markkinointipäällikkö Mikael Neuvonen Kansallismuseo, mikael.neuvonen@kansallismuseo.fi, p. 0295 33 6342
- vastaava museolehtori Hanna Forssell, Kansallismuseo,
hanna.forssell@kansallismuseo.fi p. 0295 33 6475

Helsinki Design Week

TypoCraftHelsinki

HDW PEFC Anisotropia photo Aino Huovio


”Maalauksen ja esihistorian vuoropuhelua”, 

- Kristina Janni Ståhlin maalauksia pop-up näyttely

10.7. - 23.8.2015

Näyttely on suljettu

Kristina Janni Ståhlin Suomen esihistorian näyttelytilassa Kansallismuseossa maalaamissa teoksissa heijastuvat taiteilijan ja museoesineiden välinen vuoropuhelu ja vuorovaikutus.

Näyttely on osa Kristina Janni Ståhlin (s. 1984 Örebro, Ruotsi) kuvataiteen maisterin tutkintoon liittyvää lopputyötä Kuvataideakatemiassa.
Yhteistyö Kansallismuseon ja Kuvataideakatemian välillä on professori Silja Rantasen aloite. Maalausten taiteellisesta ohjauksesta vastaa Nina Roos ja näyttelyarkkitehtuurin on suunnitellut arkkitehti Hannele Grönlund.

Näyttely on myös viimeinen tilaisuus nähdä Suomen esihistoria -näyttely ennen museon uuden perusnäyttelyn rakentamisen aloittamista.
Näyttelyssä on esillä neljä 37x55 cm öljyvärimaalausta: Luu, Keramiikka, Kalaverkko ja Rahat.

Näyttely on avoinna 10.7. - 23.8.2015, näyttelyhuoneissa 101-103 museon 1. krs. Näyttely on suljettu.

pdf Kristina Janni Ståhl_CV (132 KB)
Luu_Kristina Janni Ståhl_2015
"Luu" Kristina Janni Ståhl 2015, öljymaalaus kankaalle 37x55 cm

Seikkailuja Siperiassa

10.10.2014 - 1.2.2015 

Näyttely on suljettu

Kulttuurien museon näyttely esittelee Siperian kielten ja kulttuurien tutkijan Kai Donnerin valokuvia vuosien 1911‒1914 tutkimusmatkoilta. Donnerin tutkimusmatkoista on vuonna 2014 tullut kuluneeksi 100 vuotta.

Kai Donner (1888‒1935) oli suomalainen kielentutkija, kansatieteilijä, tutkimusmatkailija, kirjailija ja poliittinen vaikuttaja. Hän teki kaksi matkaa Siperiaan ja tutkimuskohteena oli selkupin kieli, josta siihen aikaan käytettiin ostjakki-samojedi -nimitystä.

Kai Donnerin valokuvat vievät aikamatkalle Siperiaan 1910-luvulle. Näyttelyssä kohdataan alkuperäiskansoja, mutta myös venäläisissä kylissä ja kaupungeissa hänen tapaamiaan kauppiaita, lääkäreitä, virkamiehiä ja Siperiaan karkotettujen suomalaisten ja ruotsalaisten jälkeläisiä.
Donnerin onnistui ottaa kuvia myös šamaaneista, jotka pitkän epäröinnin jälkeen suostuivat kuvaan. Hän ikuisti myös maisemia ja matkojensa vaiheita. 

Donnerin matka vuonna 1911 Ob- ja Jeniseijokien väliselle erämaa-alueelle, tundralle ja taigaan sujui välillä 50 asteen pakkasessa. Tazjoelta Obille asumattoman tundran halki matkattiin samojedien porokyydillä. Yli 500 km matka oli täynnä seikkailuja, joissa uhkana oli paleltuminen ja jopa nälkäkuolema. 1914 Donner matkusti jälleen Siperiaan. Sajaanien rinteillä hänen onnistui tallentaa viimeisten kamassien kieltä.

Kai Donnerilla oli Siperiassa mukana kaksi kameraa. Kodakin No.2 Bulls-Eye laatikkokameralla sai neliön muotoisia (86,5 x 86,5 mm), ja toisella No. 3A Folding Pocket Kodak -kameralla postikortin kokoisia (82 x 140 mm) kuvia.
Donnerin kuvakokoelma, johon kuuluu yli 500 negatiivia, on Museoviraston kuvakokoelmissa.

Valokuvanäyttelyn käsikirjoituksesta vastaavat professori Juha Janhunen Helsingin yliopistosta ja valokuvaaja Peter Sandberg sekä intendentti Ildikó Lehtinen Kulttuurien museosta. Näyttely on Kulttuurien museon, Museoviraston kuvakokoelmien ja Suomalais-Ugrilaisen Seuran yhteistyö.

Näyttelyyn liittyy yleisötapahtumia sekä Suomalais-Ugrilaisen Seuran ja Museoviraston englannninkielinen julkaisu Kai Donner Linguist, ethnographer, photographer, joka on myynnissä Kansallismuseon museokaupassa.

Näyttely on esillä Saamelaismuseo Siidassa Inarissa 9.10.2015 - 7.2.2016.

Šamaani Kotšijader.
Šamaani Kotšijader. Tymjoki 1912. Kuva: Kai Donner, Museovirasto.

Pedot (Fedosei). Ketjoki Siperia 1912

Pedot (Fedosei). Ketjoki Siperia 1912. Kuva: Kai Donner, Museoviraston kuvakokoelmat.

Karavaanimme lähtövalmiina.

Karavaanimme lähtövalmiina. Jägo suksillaan avaa latua umpihangessa. Turuhansk-Taz-Vah 1913. Kuva: Kai Donner, Museoviraston kuvakokoelmat.

Aleksanteri III ja Suomi - Keisarillista kesälomaa

6.6. - 14.9.2014

Näyttely on suljettu

Näyttely tarjoaa monipuolisen arkiesineistön ja taideteosten avulla käsityksen siitä, millaisia olivat keisaripari Aleksanteri III ja Maria Fjodorovnan kesälomat Suomessa 1800-luvun lopulla.

Näyttelyssä on esillä öljyvärimaalauksia, vesiväritöitä mm. Ivan Kramskoin maalaamat keisariparin muotokuvat ja Albert Benois'n maisema-akvarelleja Ahvenanmaalta sekä huonekaluja ja  metalliesineitä sekä mm. Fabergén kristallikannuja.
Näyttelyn kirjoa laajentaa esineistö, johon kuuluu Pietarin Keisarillisen posliinitehtaan lautasia, vateja, ruoka- ja jälkiruoka-astiaston osia, pääsiäismunia sekä pienoisveistoksia.

Näyttely on tehty yhteistyössä Pietarin Venäläisen museon ja Kymenlaakson museon kanssa. Näyttelyyn liittyy suomen-, englannin- ja venäjänkielinen julkaisu, joka on myytävänä Kansallismuseon museokaupassa.

Keisari Aleksanteri III hallitsi Venäjää ja oli Suomen suuriruhtinas vuosina 1881-1894. Hallitsija muistetaan hyvin Kotkassa sijaitsevalta Langinkosken keisarilliselta kalastusmajalta, missä hän lomaili tanskalaissyntyisen puolisonsa Dagmarin eli Maria Fjodorovnan kanssa.

Näyttelyn huippuesine on taiteilija Albert Edelfeltin ja taiteilija Gunnar Berndtsonin suunnittelema ja Sophie Snellmanin kirjoma Suomen maakuntavaakunoilla runsaasti koristeltu sermi eli kaihdin vuodelta 1885.

Helsingin naiset antoivat sermin lahjaksi keisarinna Maria Fjodorovnalle eli Dagmarille keisariperheen vieraillessa Helsingissä elokuussa 1885.
Upeasti kirjailtu sermi löytyi vuosikymmeniä myöhemmin valtiollisesta tavaraliikkeestä Moskovasta. Ulkoasiainministeriö osti sermin Suomen hallituksen myöntämillä varoilla, ja se siirtyi Suomen kansallismuseon kokoelmiin vuonna 1932.

Kansallismuseon kokoelmiin kuuluva Arabian posliinitehtaan 1881-1890 valmistamat Aleksanteri III:n ja Maria Fjodorovnan henkilökohtaiset pesukalustot ovat myös näytteillä.
Näyttely on suljettu.

Albert Benois, Salmi Ahvenanmaan saaristossa 1890. Kuva: Venäläinen museo, Pietari.

Albert Benois, Salmi Ahvenanmaan saaristossa 1890. Kuva: Venäläinen museo, Pietari.

Aleksanteri III ja Maria Fjodorovna kabinettikuva

Keisari Aleksanteri III ja puoliso Dagmar eli keisarinna Maria Fjodorovna.
Kuva: Museoviraston kuvakokoelmat.

Keisarinnan kirjottu sermi eli kaihdin vuodelta 1885, yksityiskohta. Suunnitelleet Albert Edelfelt ja Gunnar Berndtson, kirjonta Sophie Snellman. Vaasan, Hämeen ja Uudenmaan vaakunat. Kuva: Kansallismuseo, Soile Tirilä.

Keisarinnan kirjottu sermi 1885, yksityiskohta. Albert Edelfelt ja Gunnar Berndtson, kirjonta Sophie Snellman.
Kuva: Museovirasto, Soile Tirilä.

Spirit of Budō - Soturin Tie, japanilaisten taistelulajien historiaa

11.4. - 31.8.2014

Näyttely on suljettu

Japanilaisten taistelulajien historian näyttely "Spirit of Budō - Soturin Tie" aukeaa yleisölle perjantaina 11. huhtikuuta 2014 ja on avoinna sunnuntaihin 31. elokuuta 2014 asti. Näytteillä on runsaasti koristeltuja miekkojen kahvoja ja tuppia, haarniskoita ja kypäriä sekä jousia. Vanhimmat esineet ovat 1800-luvulta.

Näyttely avaa katsojille Japanin taistelulajien historiaa, joka alkoi sotatantereella tarvituista taidoista. Vuosisatojen kuluessa taistelulajit muuntuivat sekä fyysisiä että henkisiä taitoja kehittäviksi urheilulajeiksi. Valokuvapaneelit ja muut kuvat avaavat suoran yhteyden soturien maailmaan.

Näyttelyssä on esillä tachi ja uchigatana miekkojen tuppia ja kahvoja 1800-luvun lopulta, ō-yoroi (kokohaarniska) ja mogami-dō haramaki (vatsasuojus) haarniskojen ennallistuksia 2000-luvulta sekä hoshi-kabuto (tähtikypärä), suji-kabuto (juonnekypärä) ja kawari kabuto (outokypärä) kypärien nyky-ennallistuksia. Jouset ovat 1900-luvulta.

Näyttely on ollut aiemmin esillä mm. Intiassa, Thaimaassa, useissa Euroopan maissa, Venäjällä, Turkissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Etelä-Amerikassa. Näyttely on Kansallismuseon yhteistyö Japan Foundationin ja Japanin Suomen suurlähetystön kanssa.

Näyttely on osa "Spirit of Samurai 2014" tapahtumakokonaisuutta, joka huipentuu su 1.6. Helsingissä Laakson ratsastuskentällä järjestettävään ratsastustapahtumaan. Ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa esiintyvä ratsastava samurairyhmä tulee Japanista Ogasawara-suvusta, jossa shintolaisuuteen pohjaavaa Yabusame ratsastusjousiammunnan perinnettä on pidetty yllä 32 sukupolven ajan. Lisätietoja: www.spiritofsamurai.com

Spirit of Samurai 2014 tapahtumakokonaisuus [linkki johtaa ulkopuoliselle sivustolle] www.spiritofsamurai.com

Spirit of Budō - Soturin Tie mogamidō haramaki ha
Mogami-dō haramaki (vatsasuojus) haarniska ja suji-kabuto eli 'juonnekypärä', nykyennallistuksia.
Kuva: Japan Foundation

Ratsastava jousiampuja Yabusame-samurairyhmästä. Spirit of Samurai 2014 Yabusame-tapahtuma. Kuva: M. Moriyama / The Kansai Japan-Finland Society

Ratsastava jousiampuja Yabusame-samurairyhmästä. Kuva: M. Moriyama / The Kansai Japan-Finland Society

Miekan huotra ja kahva 1800-luvun lopulta. Kuva: Japan Foundation

Tachi miekan mustalakkainen tuppi ja kahva 1800-luvun lopulta.
Kuva: Japan Foundation

Miranda - mustalaisten holokausti. Kuka pelkää valkolaista?

13.9.2013 - 23.3.2014

Näyttely on suljettu

"Miranda"-näyttely esittelee niin eurooppalaista lähihistoriaa romanien näkökulmasta kuin mustalaisten elinvoimaista kulttuuria ja nykyolosuhteita. Näyttelyn symbolina ja punaisena lankana toimii tosi tarina Mirandasta, slovakialaisen romaniperheen tyttärestä, joka joutui perheineen keskitysleirille.

Näyttely kertoo sivistyneestä maailmasta, joka ei tiennyt, nähnyt eikä kuullut, mitä tapahtui, mutta kuitenkin sääti lakeja ja loi sääntöjä, jotka johtivat mustalaiset toisessa maailmansodassa keskitysleireihin ja kaasukammioihin.

"Miranda" sisältää kirjallista ja visuaalista historiallista aineistoa; lakeja ja määräyksiä sekä toisaalta selviytymiskertomuksen mustalaiskansan kohtalosta. Kertomukset ja tarinat on painettu kankaisiin, jotka roikkuvat näyttelyssä pyykkinaruilla kertoen mustalaisten vaelluksesta ja sivilisaatioiden kohtaamisesta. Näyttely sisältää myös toisen maailmansodan aikaista mustalaisvaatetusta sekä mustalaisten kohtaloita kuvaavia erillisiä tilateoksia ja kuvataidetta.

"Miranda" -näyttelyn on tuottanut luovan mustalaiskulttuurin yhdistys Drom ry kulttuurineuvos Veijo Baltzarin johdolla v. 2011. Näyttely kiertää Suomessa kolmen vuoden ajan, ja aloittaa Euroopan kiertueensa vuonna 2015. Miranda-hankkeen tavoitteena on kehittää kansalaisten tietoisuutta Euroopan ja Suomen romaniväestöstä, toisesta maailmansodasta sekä kulttuurienvälisistä suhteista.

"Miranda" nostaa romanien holokaustin esille sellaisena, kuin se todellisuudessa oli. Uhrien kärsimysten sijaan keskitytään toisen maailmansodan aikaisiin toimenpiteisiin, niin sanotun sivistyneistön päätöksiin, lakeihin ja käskyihin. Näyttely tuo moniulotteisesti esiin eurooppalaista lähihistoriaa sekä rasismin, vainon ja etnisten suhteiden problematiikkaa.

Näyttely on osa Euroopan romanikysymykselle omistettua laajempaa hanketta "Euroopan omatunto" (Drom ry). Hankkeen tavoitteena on uudistaa EU:n romanipolitiikkaa.

Luovan mustalaiskulttuurin yhdistys Drom ry www.drom.fi  [linkki johtaa ulkopuoliselle verkkosivulle]

Miranda
Mustalaisen tie-kuvakollaasi Kuva:Veijo Baltzar / Drom ry

AHO & SOLDAN - Autot & Helsinki valokuvanäyttely

15.11.2013 - 16.3.2014

Näyttely on suljettu

Näyttely AHO & SOLDAN - Autot & Helsinki perustuu kirjailija Juhani Ahon poikien Heikki Ahon ja Björn Soldanin 1920-1950 -luvuilla Helsingissä autoista ottamiin valokuviin. Näyttelyssä on esillä myös aiheeseen liittyviä filmejä ja muutamia autoiluun liittyviä esineitä mm. T-Ford 4 D vuodelta 1926.

Heikki Aho (1895-1961) ja Björn Soldan (1902-1953) olivat 1920-1950 -lukujen tärkeimpiä kehittyvän Suomen kuvaajia. Merkittävässä osassa AHO & SOLDANIN laajassa valokuva- ja filmituotannossa oli Helsinki ja sen katunäkymät autoineen. AHO & SOLDAN oli Heikki Ahon ja Björn Soldanin 1924 perustettu valokuvaus- ja filmiyhtiö.

Tuusulassa Aholan taiteilijakodissa varttuneet Heikki ja Björn muuttivat Helsinkiin vuonna 1911. Pääkaupungista tuli veljeksille kamerataiteellinen ympäristö ja kiintopiste. He rekisteröivät Helsingin ilmiöitä arjen historiaksi itsenäisen tasavallan ensimmäisestä vuosikymmenestä lähtien vuoteen 1945 asti. AHO & SOLDANIN kamerat palvoivat autoistuvan pääkaupungin katujen elämää. Auto ja taustalla avautuva näköala olivat AHO & SOLDANIN usein toistama uljas asetelma.

Näyttelyssä on esillä AHO & SOLDANIN tuotannosta valokuvien lisäksi myös filmejä aiheeseen sopivina koosteina. Näyttelyä täydentävät myös muutamat autoiluun liittyvät esineet mm. T-Ford 4 D vuodelta 1926 Tieliikennemuseo Mobiliasta.

Museovieraat jotka pysäköivät Q-Park Finlandian tiloissa, saavat 30 % alennuksen pysäköinnistä lipukkeella, joita saa museon lippukassalta to 14.11.2013 lähtien. Pysäköintilaitoksen sisään- ja ulosajo sijaitsevat Karamzininranta 2:ssa Finlandiatalon takana. Jalankulku Antellin aukiolta, Eduskuntatalon ja Kansallismuseon väliseltä alueelta.

Kuuntele tai lataa kuunneltavaksi näyttelyn esipuhe.
Esipuhe: Peter von Bagh



mp3 AHO & SOLDAN - Autot ja Helsinki Intro (4.75 MB)

AHO & SOLDAN ® - Pioneering photographers and filmmakers [linkki johtaa ulkomaiselle verkkosivulle]

Helsinki ja Chevrolet

Helsinki ja 1936 Chevrolet Master, 1930-luku. Taustalla näkyy Kansallismuseon torni. Kuva: AHO & SOLDAN

Kulttuurien museo rantautuu Kansallismuseoon

14.6.2013 - 2.2.2014

Näyttely on suljettu

Kulttuurien museo muuttaa vuoden 2013 aikana Kansallismuseon tiloihin. Pienoisnäyttely esittelee veteen ja sen merkityksiin liittyviä esineitä Kulttuurien museon kokoelmista.

Kulttuurien museon Muuttoblogi 2013 on osoitteessa: www.kulttuurienmuseo.fi

Kulttuurien museon yleisetnografiset ja suomalais-ugrilaiset kokoelmat ovat osa kansalliskokoelmaa. Museo toimi Tennispalatsissa vuodesta 1999, ja sitä ennen sen kokoelmista oli esillä näyttelyitä sekä Kansallismuseossa että muissa kohteissa.
VK4876 1 RAJAUSun silkkiviitasta, Kiina. Kuva Rauno Träskelin.

Yksityiskohta 1800-luvun kiinalaisesta lohikäärmeviitasta, long pao.
Alkujaan lohikäärme lienee ollut hyväntahtoinen sateenhenki, josta tuli keisarin tunnus. Viitan on hankkinut merikapteeni Lars Krogius 1857−1864 ja se on tullut museoon 1911. Kuva: Kulttuurien museo, Rauno Träskelin.

Joulutunnelmaa Kansallismuseossa

10.12.2013 - 12.1.2014

Näyttely on suljettu

Kansallismuseo on puettu jouluasuun tiistaista 10.12.2013 sunnuntaihin 12.1.2014. Esillä on eri vuosisatojen tyyliin katettuja joulupöytiä sekä joulukuusia 1700-luvulta 1950-luvulle.

Entisajan ruokaperinteestä kertovat itäsuomalainen Jaakkiman savupirtin kattaus huoneessa 220 sekä länsisuomalainen talonpoikaiskattaus 1800-luvulta huoneessa 226, museon 2. kerroksessa.

Museoon on sijoitettu myös useita eri aikojen tapaan koristeltuja kuusia. Kansallismuseon keskihallin perinteinen joulukuusi museon 1. kerroksessa on koristeltu 1930-luvun tapaan piparkakuilla, omenoilla ja marsalkannauhalla.
Joulukortti 1950-luvulta Museoviraston kuva-arkiston kokoelmasta.
Joulukortti 1950-luvulta. Kuva: Museoviraston Kuvakokoelma.

Avartuva maailma - Kartta-aarteita A. E. Nordenskiöldin kokoelmasta

26.4. - 27.10.2013

Näyttely on suljettu

Näyttely kertoo maailmankuvan avartumisesta, suurten löytöretkien, siirtomaavaltojen kilpailun ja tutkimusretkien vaikutuksista tiedon karttumiseen. Adolf Erik Nordenskiöld syntyi, opiskeli ja aloitti tutkijanuransa Suomessa. Näyttely kertoo myös hänen värikkäistä elämänvaiheistaan ja teoistaan. 

Adolf Erik Nordenskiöld (1832-1901) teki 10 tutkimusmatkaa Pohjoiselle jäämerelle ja purjehti 1878-1879 ensimmäisenä yhtäjaksoisesti Koillisväylän. Retkiään valmistellessaan Nordenskiöld kokosi vanhoja karttoja ja matkakertomuksia ja syventyi karttojen historiaan. Hänestä tuli kartografian historian maailmankuulu uranuurtaja.

Kansalliskirjaston A. E. Nordenskiöldin kokoelma on maailman merkittävimpiä vanhojen karttojen kokoelmia. Kokoelmassa on 24 000 ennen vuotta 1800 painettua karttaa. Kokoelma on liitetty vuonna 1997 UNESCOn Memory of the World -rekisteriin.
Lue lisää karttakokoelmasta Kansalliskirjaston sivulta


Palaa näyttelyn teksteihin

Keskusteluoppaat Avartuva maailma -näyttelyssä ovat paikalla tiistaisin klo 14-17 18.6.2013 saakka ja 6.8.2013 lähtien tiistaisin klo 14-17. Keskusteluoppaat eivät ole paikalla heinäkuussa.

Huom. keskusteluoppaat ovat paikalla viimeistä kertaa tiistaina 22.10.2013 klo 14-17.


A. E. Nordenskiöldin lapsuudenkoti Alikartano eli Frugård Mäntsälässä toimii museona ja on avoinna kesäisin 1.6.-31.8.2013 ke-su klo 11-17.

AvartuvaNäyttelyjulkaisussa Avartuva maailma - Kartta-aarteita A. E. Nordenskiöldin kokoelmasta, kuvataan maantieteellisen maailmankuvan laajenemista, Nordenskiöldin elämää ja hänen ainutlaatuista kokoelmaansa. Kirjoittajat Tapio Markkanen, Leena Miekkavaara ja Anna-Maija Pietilä-Ventelä. Upeasti kuvitetun kolmekielisen (suomi, ruotsi, englanti) teoksen kustantanut SKS. 172 s., 47 e. Myynnissä museokaupassa

Näyttelyyn liittyi kansainvälinen konferenssi International Conference on the History of Cartography (ICHC) Helsingissä 30.6.-5.7.2013.

Näyttely on tehty yhteistyössä Kansalliskirjaston kanssa.
Sisällön suunnittelu ja käsikirjoitus: yli-intendentti Jouni Kuurne Suomen kansallismuseo, professori Tapio Markkanen, FM Leena Miekkavaara ja FM Anna-Maija Pietilä-Ventelä.


A.E
A. E. Nordenskiöld (1832-1901), vuonna 1878, valokuvaaja Ciacomo Bove. Kuva: Kansalliskirjasto.
N335 53 Q8N2992
Theatrum Orbis Terrarum vuodelta 1570, jota on kutsuttu ensimmäiseksi uudenaikaiseksi kartastoksi maailmassa. Valmistanut Abraham Ortelius (1527-1598) Antwerpenissä. Kuva: Kansalliskirjasto.

Lasiin prässättyä protestia - suurmieslaseja ja vaakuna-asetteja

20.10.2012 - 31.3.2013

Näyttely on suljettu

Kansallismuseossa avautunut Keski-Suomen museon tuottama näyttely kertoo 1900-luvun alun sortovuosien heijastuksista suomalaisiin puristelasiesineisiin.
Suomen laajaa itsemääräämisvaltaa kaventaneet määräykset saivat aikaan 1890-luvulla yhä voimistuvia kansallisia mielenilmauksia. Helmikuun manifesti 1899 jyrkensi mielialoja protesteiksi ja peitellyn symboliikan keinoin ilmaistuiksi mielenosoituksiksi.

Lasiin prässättyä protestia -näyttelyssä esillä olevat 1900-luvun alussa valmistetut ns. suurmieslasit ja vaakuna-asetit olivat yksi erikoisimmista suomalaisuuden ja omaleimaisen kansallisen historian korostuksista. Niistä on tullut myös haluttuja keräilykohteita. Näyttelyn esineet ovat Karhulan, Iittalan, Nuutajärven, Wiialan ja Riihimäen lasitehtaitten valmistamia.

Kansallisia tunnuksia ja symboleja sekä maan menneisyyden saavutuksiin liittyviä kuvia julkaistiin ja patsaita pystytettiin. Suomalainen lasiteollisuus oli mukana mielenilmauksessa ottamalla lasimallistoonsa Suomen leijonavaakunalla, maakuntavaakunoilla ja suurmiesten kuvilla koristeltuja puristelasituotteita. Suomenmielisyyttä voitiin esitellä juomapöydässä totilasien ja kahvipöydässä sokerikon, kermakon sekä lasiasetin voimalla.

Uutta puristelasimenetelmää hyödyntäen valmistettiin markkinoille suuri määrä suurmiestemme Elias Lönnrotin, J. V. Snellmanin, J. L. Runebergin ja Zachris Topeliuksen reliefikuvilla varustettuja juomalaseja. Suurmieslaseista ensimmäisenä valmistettiin Elias Lönnrotin kuvalla varustettu lasi vuonna 1903.

Leijonavaakunan ja maakuntavaakunoiden reliefit somistivat monien lasivalmistajien lasi-asetteja. Myös sokerikkoja, kermakkoja ja jopa maitokannuja saatettiin koristaa vaakunasomistein. Suomen leijonavaakunan ja maakuntavaakunoiden ohella lasiin ikuistettiin kansallismaisemana pidetty Imatrankoski. Keskiluokka saattoi näin hankkia hopeaa ja kristallia edullisempia kahvipöydän kalusteita.

Näyttelyn esineet ovat Karhulan, Iittalan, Nuutajärven, Wiialan ja Riihimäen lasitehtaitten vuosina 1890-1948 valmistamia. Iittalan lasitehdas valmisti ensimmäisenä Aina ja Suomi -lautaset 1901. Näiden jälkeen tehdas valmisti leijonien koristamat sokerikon, kermakon ja juomalasit.

Oman kuvansa lasiin sai vuonna 1914 Suomen urheilun isäksi kutsuttu Ivar Wilskman. Hänen lasinsa oli ensimmäinen, jota valmistettiin elossa olevan henkilön kunniaksi. Jatkoa seurasi vuonna 1920, kun Iittala alkoi valmistaa Vapaussodan ylipäällikön ja myöhemmän valtionhoitajan C.G.E. Mannerheimin kuvalla koristettua juomalasia. Harvinaisuutensa vuoksi lasi on nykyisin haluttu keräilykohde.

Näyttely on Keski-Suomen museon tekemä ja pohjautuu pääosin suurlähettiläs Risto Rekolan laajaan lasikokoelmaan. Näyttely on ollut aiemmin esillä Jyväskylässä 21.4.-26.8.2012.

Näyttelyyn liittyi julkaisu Erkki Fredrikson: "Lasiin prässättyä protestia. Suurmieslaseja ja vaakuna-asetteja"

Lonnrot_lasi2.jpg
Lönnrot -suurmieslasi, Riihimäen lasitehdas, 1910-luku. Kuva: Pekka Helin, Keski-Suomen museo.

Mannerheim_lasi.jpg

Mannerheim -suurmieslasi, Iittalan lasitehdas, 1920. Kuva: Pekka Helin, Keski-Suomen museo.

Adventista jouluaamuun - joulutunnelmaa Kansallismuseossa

5.12.2012 - 13.1.2013

Näyttely on suljettu

Kansallismuseossa on avautunut joulua käsittelevä näyttely, jossa valotetaan suomalaisten joulutapoja 1700-luvulta 1970-luvulle. Esillä on mm. joulukoristeita ja -kattauksia, adventti- eli joulukalentereita, joulukortteja, joulukuusia, länsisuomalainen joulupöytä ja karjalaisen savupirtin joulu 1800-luvun alkupuolelta sekä kartanon joulu 1700-luvun lopulta.

Monien nykyisten jouluruokien alkuperä on länsisuomalaisessa 1800-luvun alun pitopöydässä. Jouluruokien yhdenmukaistuminen 1900-luvulla on paljolti lehdistön ja kotitalouskurssien ansiota. Joululeipä voin kera, olut ja puuro ovat kuuluneet jouluun jo vuosisatoja. Kekrin eli satokauden päätösjuhlan piirteiden siirtyminen jouluun selittää sekä viljaruokien, leivän ja oluen että liharuokien merkitystä joulupöydässä: oli panna parasta pöytään ja paljon syömällä yritettiin turvata tulevankin vuoden sato.

Joulukuusi levisi Suomessa säätyläisten sekä koulujen ja yhdistysten kuusijuhlien välityksellä ja alkoi yleistyä 1800-luvun lopulla. Varhaisin tunnettu tieto joulukuusesta Suomessa on vuodelta 1829, jolloin vapaaherra O. W. Klinckowströmillä oli kotonaan Helsingissä kahdeksan kuusta. Z. Topelius mainitsee päiväkirjoissaan joulukuuset Uudessakaarlepyyssä vuosina 1837-1839.

Ensimmäinen joulukortti postitettiin Englannissa 1840-luvulla ja Suomessa 1871. Tapa lähettää joulukortteja yleistyi Suomessa nopeasti 1900-luvun alussa.

Jouluhuone00823

Muinaiset rannat - Satakunnan ja Länsi-Norlannin asutushistoriaa kivikaudelta 1500-luvulle

5.6. - 28.10.2012

Näyttely on suljettu

Näyttely esittelee Satakunnan ja Ruotsin Länsi-Norlannin asuinpaikkoja, elämäntapoja ja elinkeinoja kivikaudelta 1500-luvulle asti, jolloin Juhana-herttua perusti sekä Porin että Härnösandin kaupungit. Näyttely kertoo yhteisistä juuristamme, mutta toisaalta myös kulttuuriemme eroista.

Yksi näyttelyn mielenkiintoisista kohteista on Länsi-Norlannin läänin Sollefteån kunnassa sijaitseva Nämforsenin kivikautinen kalliopiirrosalue, joka ajoittuu noin vuosiin 4000-1800 eKr. Nämä Ångermanjoen kosken kallioille kaiverretut ja maalatut yli 2300 kuviota muodostavat yhden Pohjois-Euroopan suurimmista kalliopiirrosalueista noin 6000-4000 vuoden takaa.

Satakunta ja erityisesti Nakkila on tunnettu pronssikautisista kohteistaan. Nakkilan Rieskaronmäen vuosiin 800-500 eKr. ajoittuvalta pronssikautiselta asuinpaikalta löydetty luuaineisto on pystytty tutkimaan uudelleen Suomen Akatemian rahoittamassa karjanhoidon varhaishistoriaa tutkivassa FinnARCH -projektissa. Tutkimusten perusteella Suomen vanhimmat yli 3000 vuoden ikäiset lampaan, naudan ja hevosen luut ovat Nakkilan Rieskaronmäestä Satakunnasta. Paikalta on löydetty myös Suomen vanhimman maatilan jäännökset pronssikaudelta eli noin 2500 vuotta sitten.

Muinaiset rannat - Forntida stränder -näyttely on toteutettu osana Satakunnan Museon ja Länsi-Norlannin lääninmuseon Murbergetin KulturBro -projektia. Näyttely on ollut aiemmin esillä Porissa Satakunnan Museossa tammikuun 2012 loppuun asti.

Muinainen ranta
Hirvenpääkoriste kivikautisen liusketikarin kahvasta, Länsi-Norlannista.
Muinaiset rannat näyttelysali
Muinaiset rannat näyttely. Kuva: Markku Haverinen, Museovirasto.

Unelmien koti - Nukkekodit Suomen kansallismuseossa

12.11.2010 - 2.9.2012

Näyttely on suljettu

Unelmien koti -näyttelyssä ovat esillä kaikki Suomen kansallismuseon kokoelmiin kuuluvat nukkekodit 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun loppuun. Ne tarjoavat hyvän läpileikkauksen nukketalojen maailmaan sekä yhteiskunnassa tapahtuneisiin muutoksiin.

Nukkekodit ovat toimineet aikuisten maailman heijastuksena lasten maailmassa matkalla kohti aikuisuutta. 1900-luvun alkuun asti nukkekodit kuvastivat varakkaan keskiluokan tai yläluokan elinympäristöä yhteiskunnassa, jonka kerroksellisuus oli korostunutta ja selväpiirteistä.

Näyttelyn harvinaisuuksia ovat muutamat 1700-luvun alusta peräisin olevat hollantilaiset hopeiset nukketalon esineet.

Nukketalojen rakentaminen on myös aikuisia kiehtova harrastus. Itse tehdyt sisustukset ovat haaste taidoille ja oman miniatyyrimaailman kokoaminen tarjoaa mielikuvitukselle loputtomat mahdollisuudet.

Yksityiskohta Strengin nukketalon olohuoneesta, 1950-luku. Kuva: Museovirasto / Jan Lindroth
Yksityiskohta Strengin nukketalon olohuoneesta, 1950-luku. Kuva: Museovirasto / Jan Lindroth

Carl Ludvig Engel. Koti Helsingissä, sydän Berliinissä.

7.3. - 29.4.2012

Näyttely on suljettu

Keisari valitsi Carl Ludvig Engelin suunnittelemaan Helsingin, uuden pääkaupungin, keskeiset korttelit ja tärkeimmät hallintorakennukset. Kaikki suomalaiset tietävät hänet, mutta vain harva tietää mitään Engelin perheestä, kodista, hänen puutarhastaan tai siitä millainen henkilö hän oli. Kulttuurikeskus G18:n tuottama näyttely kuvaa tätä kuuluisan arkkitehdin yksityistä puolta.

Kansallismuseon näyttelyyn on rekonstruoitu C.L. Engelin koti sellaisena kuin se aikoinaan oli osoitteessa Bulevardi 18-20. Esillä on mm. kodin sali, förmaaki, keittiö ja makuukamari, ja niissä on esillä huonekaluja, lasia, posliinia, koruja, hopeaa ja tekstiilejä.

Näyttelyssä esitellään myös Engelin tärkeimpiä arkkitehtonisia töitä. Näyttelyn lähteinä on käytetty muun muassa Engelin palovakuutusta vuodelta 1834, perukirjaa ja yleisen huutokauppakamarin pöytäkirjaa vuodelta 1840 sekä Engelin kirjeitä, joissa hän kuvailee ajatuksiaan ja tuntemuksiaan suunnittelemistaan rakennuksista.

Näyttely on osa Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlavuoden ohjelmaa.
Lue lisää Helsingin kaupungin ylläpitämältä sivustolta http://www.helsinki200.fi/

Engel
C. L. Engelin (1778-1840) muotokuva, J. E. Lindhin maalaus 1830-luvulta.
Senaatti-kiinteistöt.

Uskolliset ystävät - Kuninkaallisia hevosia ja koiria

12.5.2011 - 29.1.2012

Näyttely on suljettu

Näyttely kertoo Ruotsin kuninkaiden, kuningattarien, prinssien ja prinsessojen hevosista ja koirista. Hevoset ja koirat ovat kautta aikojen olleet ihmisen läheisimpiä ystäviä eläinten joukossa. Esillä on mm. upeita satuloita, koristeellisia metsästysaseita ja -torvia, kuningatar Kristiinalle kuulunut naistensatula 1600-luvulta, kuningas Kustaa III:n kullattu turnajaishaarniska 1770-luvulta, 5-vuotiaan prinssi Gustaf Adolfin husaarin univormu vuodelta 1911 sekä lisäksi myös muotokuvia ja valokuvia.

Näyttelyyn liittyy lähinnä 7-12 v. lapsille tarkoitettu Ritaripaja. Ritaripaja on toiminnallinen työpaja, joka syventää näyttelyn aihetta, mutta myös laajentaa teemaa ritarien ja linnojen aikaan. Työpajassa voi itse kokea ja eläytyä: kokeilla haarniskaa ja miekkaa, päätellä millaisia osia turnajaishaarniskaan kuului, perehtyä vaakunoihin ja suomalaisiin linnoihin. Keskipisteenä on ritariteltta, jossa voi vaikka lueskella ritariaiheisia kirjoja. Työpaja on avoinna museon aukioloaikoina (ti 11-20, ke-su 11-18, ma suljettu) ja on alle 18-vuotiaille ilmainen. Ritaripajaan ei ole ennakkoilmoittautumista.

Syksyllä 2011 Kansallismuseossa järjestetään aiheeseen liittyviä opastuksia, työpajoja ja tapahtumia. Päiväkodeille ja kouluille suunnattu ohjelmisto on varattavissa 16.8. alkaen.

Taiteiden yönä 26.8.2011 museon puistossa esiintyvät ratsastavat ritarit Kemiönsaaren Rohanin tallista.

Näyttely on suunniteltu ja valikoitu Tukholmassa Livrustkammarenissa (Kuninkaallinen varuskamari) vuonna 2010-2011 esillä olleen näyttelyn pohjalta. Esineistö on koottu Livrustkammarenin, HM Ruotsin kuninkaan, Nordiska museetin, Suomen kansallismuseon ja yksityisten omistajien kokoelmista.

Prinssi Kaarlen (XV) keinuhevonen, 1830-luku. Husaariunivormu 5-vuotiaalle prinssi Gustaf Adolfille, 1911. Kuva: Matti Östling / Livrustkammaren
Prinssi Kaarlen (XV) keinuhevonen, 1830-luku. Husaariunivormu 5-vuotiaalle prinssi Gustaf Adolfille, 1911.
Kuva: Matti Östling / Livrustkammaren
Kuningatar Kristiinan hevosen loimi, jossa aurinko ja kuu, 1650. Kuva: Göran Schmidt / Livrustkammaren
Kuningatar Kristiinan hevosen loimi, jossa aurinko ja kuu, 1650.
Kuva: Göran Schmidt / Livrustkammaren

Kalliossa kädenjälki - valokuvia esihistoriallisista kalliomaalauksista

17.6. - 13.11.2011

Näyttely on suljettu

Näyttely on esillä Turun linnan Voudinsalissa 24.4.-21.9.2014.
Avoinna tiistai-sunnuntai klo 10-18; avoinna 2.6.-31.8.2014 maanantai-sunnuntai klo 10-18.

Linnankatu 80, Turku. Puh. (02) 262 0300.

www.turunmuseokeskus.fi

Valokuvaaja Ismo Luukkosen ottamista valokuvista tehty näyttely käsittelee noin 50 suomalaista kalliomaalausta ja niiden kuva-aiheita. Näyttelyn kuvia on käsitelty digitaalisesti, jotta kalliomaalaukset erottuisivat paremmin kuin luonnonolosuhteissa maastossa. 

Suomessa tunnetaan kaikkiaan noin 120 kalliomaalausta, joissa kuva-aiheina toistuvat punaisella värillä tehdyt hirvieläimet, ihmiset ja veneet. Kalliomaalausten katsotaan liittyvän kivikauden metsästäjä-keräilijöiden uskomuksiin ja maailmankuvaan.

Lisätietoja:
Valokuvaaja Ismo Luukkonen, p. 044 906 4933, ismo.luukkonen(at)pp1.inet.fi

Taiteilijan kotisivu:
http://www.ismoluukkonen.net/kalliotaide/suomi/

Ismo Luukkosen haastattelu MTV:n Huomenta Suomi -ohjelmassa 16.6.2012:
Valokuvaaja innostui muinaissuomalaisten kalliomaalauksista

Kädenjälki kalliossa. Astuvansalmi, Ristiina. Kuva: Ismo Luukkonen
Kädenjälki kalliossa. Astuvansalmi, Ristiina. Kuva: Ismo Luukkonen
Kalliomaalaus. Haukkalahdenvuori, Enonkoski. Kuva: Ismo Luukkonen
Kalliomaalaus. Haukkalahdenvuori, Enonkoski.
Kuva: Ismo Luukkonen

ETSINTÄKUULUTETTU - ARMFELT

Upseeri kuninkaan ja keisarin palveluksessa

20.11.2009 - 30.1.2011

Näyttely on suljettu

Gustaf Mauritz Armfelt (1757-1814) on yksi Suomen historian värikkäimmistä henkilöistä. Hänen tiensä kulki sotakentiltä ja Euroopan hovien loistosta syrjäisen etelävenäläisen pikkukaupungin ankeuteen.

Näyttelyssä esillä olevat G. M. Armfeltille henkilökohtaisesti kuuluneet runsaat sata esinettä tarjoavat välähdyksen siitä maailmasta, joka Armfeltia ympäröi vuoroin Tukholmassa, maanpaossa Italiassa, karkotettuna Kalugassa, lähettiläänä Wienin hovissa tai kotikartanossa Halikon Joensuussa.
G. M. Armfelt 44-vuotiaana, Joseph Grassin Berliinissä 1799-1801 maalaama muotokuva. Kuva: Museovirasto/Markku Haverinen.
G. M. Armfelt 44-vuotiaana, Joseph Grassin Dresdenissä 1799-1801 maalaama muotokuva.
Kuva: Museovirasto / Markku Haverinen

Tuhkasta noussut, Tyrvään Pyhän Olavin kirkko

12.5.2010 - 14.11.2010

Näyttely on suljettu


Näyttely Tuhkasta noussut, Tyrvään Pyhän Olavin kirkko,
kertoo 21.9.1997 tulipalon tuhoaman Tyrvään Pyhän Olavin kirkon restauroimisesta ja uudelleenrakentamisesta laajaa huomiota ja kiinnostusta herättäneenä talkooprojektina.

Näyttely oli avoinna museon pohjakerroksessa 12.5.2010 - 14.11.2010. Näyttely on suljettu.

Näyttely on suljettu

Kuutti Lavosen ja Osmo Rauhalan valmiit maalaukset Tyrvään Pyhän Olavin kirkossa. Kuva: Ville Heinonen

Kuutti Lavosen ja Osmo Rauhalan valmiit maalaukset Tyrvään Pyhän Olavin kirkossa.
Kuva: Ville Heinonen

Riccardo Perrone, Senza titolo - molto da dire

19.10.2010 - 31.10.2010

Näyttely on suljettu

Kymmenettä italian kielen viikkoa vietetään kaikkialla maailmassa 18.10-24.10.2010. Tämän tapahtuman merkeissä Istituto Italiano di Cultura (Italian kulttuuri-instituutti) järjestää yhteistyössä Suomen kansallismuseon ja Galleria Contempon kanssa italialaisen taidemaalarin, Riccardo Perronen, teosten näyttelyn Senza titolo - molto da dire, "ilman nimeä - paljon sanottavaa" Suomen kansallismuseossa.

Riccardo Perrone on 56-vuotias italialainen taidemaalari. Hän on saanut taidekoulutuksen nuoruusvuosinaan Firenzessä, ja hän asuu ja työskentelee San Gimignanon keskiaikaisessa kaupungissa Toskanassa. Perrone on italialaisen nykytaiteen tulkki, värien käytön ja sommittelun mestari. Hänen teoksiaan on yksityisissä ja julkisissa kokoelmissa ympäri maailman.

Riccardo Perronen teos. Kuva: Galleria Contempo. (2010)

Kuutti Lavonen - Osmo Rauhala,

Tyrvään Pyhän Olavin kirkon luonnokset

26.3.2010-12.9.2010

Näyttely on suljettu

Näyttelyssä on esillä Kuutti Lavosen ja Osmo Rauhalan Tyrvään Pyhän Olavin kirkon maalausten luonnoksia. Taiteilijat toteuttivat kirkon sisätilojen maalauksen 2004-2009 omalla, nykyaikaisella tavallaan. Rohkea ratkaisu on palkittu usealta taholta.

Näyttelyn toinen osio, Tuhkasta noussut, Tyrvään Pyhän Olavin kirkko, avautui museon pohjakerroksessa 12.5.2010. Näyttely kertoo tulipalon tuhoaman kirkon restauroimisesta ja uudelleenrakentamisesta laajaa huomiota ja kiinnostusta herättäneenä talkooprojektina.

Simon Kyreneläinen auttaa ristin kantamisessa, Kuutti Lavonen. Valokuva: Rauno Träskelin
Simon Kyreneläinen auttaa ristin kantamisessa, Kuutti Lavonen. Valokuva: Rauno Träskelin.

Ikonit, ihmiset ja sota

12.6.2009 - 31.1.2010

Näyttely on suljettu

Valamon konservointilaitoksen kokoamassa näyttelyssä on esillä talvi- ja jatkosotien aikana 1939-1944 Karjalasta ja Itä-Karjalasta evakuoituja ja muistoksi kerättyjä ikoneita. Esillä on koko karjalaisen kansanhurskauden kirjo. Paperille painettuja pyhien kuvia vieri vieressä vanhojen ja tummuneiden, temperalla maalattujen ikonien kanssa.

Ikoneiden lisäksi esillä on kirjeitä, valokuvia, muistiinpanoja ja julkaisuja. Näyttelyssä on useita Suomen kansallismuseon kokoelmiin kuuluvia ikoneita, jotka esitellään nyt ensimmäistä kertaa jatko- ja talvisotaan liittyvänä kokonaisuutena. Esineistöä on lainassa mm. Ortodoksisesta kirkkomuseosta, Valamon luostarista ja yksityishenkilöiltä.

Näyttely tuo myös esille henkilöitä, joiden ansiosta Karjalasta, Vienasta ja Aunuksesta pelastui merkittävä määrä ikoneita. Heihin kuuluvat mm. Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispana tunnetuksi tullut pappismunkki Paavali, kansatieteilijät Tyyni Vahter, Helmi Helminen ja Sakari Pälsi sekä kirjailija Olavi Paavolainen, tunnettu taidealan vaikuttaja Bertel Hintze sekä taidehistorioitsija, myöhemmin taidehistorian professori Lars Pettersson.

Näyttelyn teemoja täydentää runsaasti kuvitettu kirja, jonka artikkeleista ovat vastanneet FM Katariina Husso, akatemiatutkija, dosentti Kari Kotkavaara, FT  Žanna Belik, asiantuntija Vladimir Sokratilin sekä konservaattorit Helena Nikkanen ja Nina Rusakova. Kirja on myynnissä Kansallismuseon museokaupassa.

Arkkienkeli Mikael, Suomen kansallismuseo. Kuva: Museovirasto/Markku Haverinen.
Arkkienkeli Mikael (yksityiskohta), Suomen kansallismuseo.
Kuva: Museovirasto/Markku Haverinen.

1809 ~ Ero ja uusi alku. 200 vuotta Suomen sodasta.

9.10.2008 - 19.4.2009

Näyttely on suljettu

Suomen sodasta ja Ruotsin ja Suomen valtioyhteyden päättymisestä on vuonna 2009 kulunut 200 vuotta. Sodan seurauksena Ruotsin suomalaiset osat liitettiin Venäjään autonomisena Suomen suuriruhtinaskuntana. Ruotsi solmi unionin Norjan kanssa viisi vuotta myöhemmin.

Museovirasto/Suomen kansallismuseo ja Livrustkammaren (Kuninkaallinen Varuskamari) Tukholmasta tuottavat merkkivuoden kunniaksi kulttuurihistoriallisen näyttelyn 1809 ~ Ero ja uusi alku. 200 vuotta Suomen sodasta.

Näyttely ei keskity pelkästään sotatapahtumiin. Keskeisessä osassa ovat sodan taustat ja seuraukset: Suomi Ruotsin valtakunnan osana, Napoleonin valtapyrkimykset, jotka johtivat viimeiseen Ruotsin ja Venäjän välillä käytyyn sotaan sekä muutokset, joihin valtioero johti niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Näyttely nostaa esiin myös sodan muiston ja sotaan osallistuneiden veteraanien kohtalon.

Näyttelyn toteuttamiseen osallistuvat Suomen Muinaismuistoyhdistys, Kansallisarkisto, Kansalliskirjasto, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Svenska litteratursällskapet i Finland. Näyttely on esillä Suomen kansallismuseossa lokakuusta 2008 huhtikuuhun 2009 ja Livrustkammarenissa Tukholmassa kesäkuusta 2009 vuoden 2009 loppuun.

Suomen sota -näyttelyn logo. Graafinen suunnittelu: Tomi Nikander.

Lumoava posliini - Venäläistä posliinia Suomen kansallismuseon kokoelmista

12.6.2008 - 19.4.2009

Näyttely on suljettu

Suomen kansallismuseossa on avattu 12.6.2008 yleisölle näyttely Lumoava posliini. Näyttelyn ovat tuottaneet Vera Saarelan säätiö ja Kansallismuseo. Esillä on noin 200 valikoitua esinettä Kansallismuseon laajasta venäläisen posliinin kokoelmasta 1700-luvulta 1900-luvun neuvostoaikaan asti. Näyttelyyn kuuluu myös valokuvataiteilija Anne Hämäläisen valokuvasarja, tunnelmia Tsarskoje Selon ja Pavlovskin palatseista.

Pääosa venäläisestä posliinista on saatu Kansallismuseoon useiden yksityisten lahjoittajien ansiosta. Kokoelmasta tuli kansainvälisestikin arvostettu Kalle Saarelan (1902-74) testamenttilahjoituksen myötä. Lahjoitus käsitti noin 150 korkealaatuista venäläistä posliiniesinettä sekä länsieurooppalaista posliinia. Saarela perusti lisäksi säätiön, jonka varoin lahjoituskokoelma on kasvanut kaksinkertaiseksi.

Venäläinen posliini muodostaa oman juonteensa kansalliskokoelmassa. Keräilijöiden henkilöhistoriat ja suhde Venäjään kertovat osaltaan Suomen ja Venäjän rinnakkaiselon eri vaiheista. Kokoelma tarjoaa myös yleiskatsauksen posliininvalmistuksen historiaan keisarikunnassa, johon Suomi vuosien 1808-09 sodan seurauksena liitettiin.

Vuonna 1744 Pietariin perustetun Keisarillisen posliinitehtaan alkuajan tuotantoa edustaa Kansallismuseon kokoelmissa mm. jälkiruokalautanen keisarinna Elisabetin yksityisastiastosta, Katariina II:n suosikin, ruhtinas Grigorij Orlovin astiastoon kuuluvat astiat 1760-luvulta sekä harvinaiset Jean-Dominique Rachetten 1780-luvulla suunnittelemat pienoisveistokset. Ainoa 1700-luvulla toimintansa vakiinnuttanut yksityinen tehdas oli Moskovan pohjoispuolelle perustettu Gardner, jonka tuotantoa on runsaasti esillä.

Neuvostoliiton aikana uudet yhteiskunnalliset ihanteet löysivät ilmaisunsa myös posliinin sinänsä perinteisistä muodoista. Suosittujen pienoisveistosten - katukauppiaiden, maalaisväestön ja käsityöläisten - sarja jatkui 1900-luvulla oman ajan tyyppi-ihanteina. Presidentti Urho Kekkosen sekä kosmonauttien Juri Gagarinin ja Herman Titovin muotokuvilla koristetut upeat uurnat ovat Kekkosen Neuvostoliitossa saamia valtionpäämieslahjoja.
Venäläinen posliinikuppi 1820-30-luku. Popovin tehdas, Gorbunovon kylä, Moskovan kuvernementti. Kuva: Kuva: Museovirasto/Rauno Träskelin.
Venäläinen posliinikuppi 1820-30-luku. Popovin posliinitehdas, Gorbunovon kylä, Moskovan kuvernementti. Kuva: Museovirasto/Rauno Träskelin.