Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Opetuspaketin etusivulle


Tehtäviä Suomen esihistoriasta


pdf EH peruskysymykset (29.0 KB)


htm EH kysymys 0 (6.20 KB)


htm EH kysymys 1 (12.1 KB)


Laajemmat kysymykset: pronssi- / varhaismetallikausi


htm EH kysymys 3 (12.0 KB)


Vastauksia kysymyksiin:


pdf EH perusvastaukset (18.1 KB)


Yleisiin kysymyksiin


Kivikauden kysymyksiin


Pronssi- / varhaismetallikauden kysymyksiin


Rautakauden kysymyksiin


 

Vastaukset


Rautakausi

 

1. Rautakaudella maksettiin


oikein
  oravannahoilla
oikein
  hopealla 
oikein
  erätuotteilla
oikein
  vaihtamalla


2. Ensimmäisen ristiretken johtajia olivat


oikein
  Ruotsin kuningas Erik
väärin
  piispa Maunu II Tavast
väärin
  Norjan kuningas Olavi
oikein
  piispa Henrik


3. Naisten vaatetukseen rautakaudella kuului


väärin
  takki
oikein
  viitta
oikein
  pitkä mekko
oikein
  esiliina


4. Halikon aarre on


väärin
  kultasepän kätkö
oikein
  kätketty ryöstösaalis
oikein
  piispan piilottama
väärin
  uhrilahja jumalille


5. Merovingiajan sotureiden varustukseen kuuluivat


väärin
  kirveet
oikein
  miekat
oikein
  angot
oikein
  keihäät


6. Ango on


oikein
  suomalainen asemuoto
oikein
  heittokeihäs
väärin
  miekkatyyppi
väärin
  maanviljelyyn liittyvä työkalu


7. Pronssilangasta kierrettyjä koristeita kiinnitettiin


oikein
  esiliinojen helmoihin
oikein
  viittoihin
väärin
  hameen yläosaan
väärin
  hihoihin


8. skramasaksi on


väärin
  kauppiaan nimitys
oikein
  kookas veitsimäinen ase
väärin
  keihästyyppi
oikein
  väkipuukko


9. Leväluhdan suohon oli upotettu


väärin
  1 vainaja
väärin
  10 vainajaa
oikein
  100 vainajaa
väärin
  1000 vainajaa


10. Leväluhdan suosta on löydetty


oikein
  ihmisluita
oikein
  koruja
väärin
  aseita
oikein
  pronssikattila
väärin
  lasinen juomasarvi


10. Mitä etuja raudalla on pronssiin verrattuna?


Rauta on pronssia kovempaa, joten siitä saa tehtyä kestävämpiä työkaluja. Lisäksi rauta on kotimainen raaka-aine, joten sitä oli helpompi hankkia kuin ulkomaista pronssia.

11. Mistä rautaa valmistettiin rautakaudella?


Järvi- ja suomalmista.

12. Millaisia olivat rautakauden talot?


Rautakaudella oli käytössä erilaisia taloja. Ns. patsasrakenteisissa taloissa pystypaalujen välissä oli oksapunosta tai halkaistuja puita. Seinät oli tiivistetty savella. Tulisija oli keskellä lattiaa. Lamasalvosrakenteiset talot oli tehty hirsistä, joiden välit tiivistettiin savella. Näiden asumusten tulisija oli yleensä nurkassa. Talojen katto oli tehty oljista, ruo'osta, riu'uista tuohesta tai turpeesta.

13. Miten rautakauden talo eroaa omasta kodistasi?


14. Miten tuli on sytytetty rautakaudella? Mitä tulentekemiseen liittyviä esineitä on löydetty?


Tuluksilla: iskemällä tuluskiveä tulusraudalla saadaan syntymään kipinä, jolla tuli sytytetään. Sekä tuluskiviä että tulusrautoja on löytynyt rautakaudelta.

15. Millaisia elinkeinoja harjoitettiin rautakaudella?


Rautakaudella harjoitettiin maanviljelyä ja karjanhoitoa sekä erätaloutta. Lisäksi oli erilaisia käsityöläisammattien harjoittajia, kuten seppiä, pronssinvalureita, puuseppiä ja savenvalajia.

16. Mitä viljalajeja rautakaudella viljeltiin?


Ohraa, vehnää, ruista ja kauraa.

17. Mitä pyyntivälineitä rautakaudella oli käytössä?


Jouset ja nuolet, keihäät, atraimet, ansat ja pyyntikuopat.

18. Mitä uusia aseita tuli käyttöön merovingiajalla?


Keihäitä, kirveitä, ango eli heittokeihäs ja skramasaksi eli väkipuukko.

19. Mitä kuitukasveja rautakaudella käytettiin esim. langan valmistamiseen?


Pellavaa, hamppua ja nokkosta.

20. Miten saadaan tietoa rautakauden pukeutumisesta?


Rautakauden ruumishaudoissa on säilynyt jäänteitä vaatteista. Jäänteitä analysoimalla saadaan selville, millaisia vaatteet ovat olleet. Vaatteisiin liittyvät korut kertovat myös paljon vaatteiden rakenteesta ja ulkoasusta. Rautakauden löydöissä on lisäksi esineitä, jotka liittyvät vaatteiden, kankaiden ja lankojen valmistamiseen. Näistä voidaan myös tehdä päätelmiä vaatteista.

21. Mitä tiedetään rautakauden miesten pukeutumisesta?


Miesten vaatteista tunnetaan paita, takkimekko, viitta, säärisiteet, neulakintaat ja vyö. Vaatteiden materiaalina käytettiin yleensä villaa tai pellavaa, mutta myös hamppu ja nokkonen ovat olleet käytössä rautakaudella. Joistain löydöistä on merkkejä myös tuontikankaista, kuten silkistä ja verasta. Langat oli värjätty luonnosta saatavilla kasviväreillä.

22. Mitä tiedetään rautakauden naisten pukeutumisesta?


Rautakauden naisen vaatteista tunnetaan pitkähihainen aluspaita sekä hame, joka oli olkapäiltä kiinnitetty soljilla. Hameen päällä oli esiliina, joka oli koristettu pronssispiraaleilla. Päällysvaatteena oli viitta. Löydöissä on ollut viitteitä myös päähineistä, neulakintaista sekä nahkajalkineista.

Vaatteiden materiaalina käytettiin yleensä villaa tai pellavaa, mutta myös hamppu ja nokkonen ovat olleet käytössä rautakaudella. Joistain löydöistä on merkkejä myös tuontikankaista, kuten silkistä ja verasta. Langat oli värjätty luonnosta saatavilla kasviväreillä.

23. Mitä tiedät rautakauden hautaustavoista?


Rautakauden alussa, esiroomalaisella ajalla hautoihin laitettiin vain vähän antimia, usein ei lainkaan. Haudat olivat tavallisesti matalia röykkiöitä tai nelisivuisia latomuksia, eli tarhoja.

Roomalaisajalla haudattiin edelleen joko mataliin röykkiöihin tai tarhoihin, mutta myös rakenteettomia kenttäkalmistoja on käytetty. Aluksi vainajat on haudattu joko poltettuna tai polttamatta, mutta vähitellen polttohautaus vakiintuu yleiseksi tavaksi. Lounais-Suomessa on käytössä ollut myös palokuoppahautoja, joihin vainajan poltetut jäänteet on haudattu astiassa tai sellaisenaan. Kuopan katteena voi olla laattakivi.

Kansainvaellusajalla tavallisin hautamuoto on maansekainen kiviröykkiö, joka on usein koottu yhden tai useamman keskuskiven ympärille. Tällaiseen röykkiöön on voitu haudata useita vainajia eri aikoina.

Merovingiaikana yleisin hautaustapa on edelleen polttaminen. Jäännökset ja vainajan esineistö on haudattu röykkiöön tai ripoteltu polttokenttäkalmistoon. Satakunnassa, Euran ja Köyliön alueella, vainajat kuitenkin haudattiin polttamatta 500-luvulta lähtien, mikä saattaa viitata vaikutteisiin kristinuskosta. Pohjanmaalta Isonkyrön Leväluhdasta on löytynyt lisäksi suohon tehty joukkohautaus, jossa on noin sadan ihmisen luut ja jonkin verran esineistöä.

Viikinkiajalla hautaaminen polttokenttäkalmistoon jatkuu, mutta ruumiskalmistot yleistyvät jatkuvasti. Ristiretkiajalla kristillinen kirkko saa Suomessa vähitellen jalansijaa, mikä näkyy esineettömän hautaustavan leviämisenä.

24. Miksi rautakauden lopun haudoissa on usein säilynyt kankaanjäännöksiä?


Rautakauden lopulla ruumishautaus, eli polttamatta hautaaminen yleistyy, joten vainajat ovat vaatteineen haudoissa. Korut olivat usein pronssisia ja vaatteet oli koristeltu pronssilla, mikä on edesauttanut vaatteiden säilymistä, koska pronssin kuparisuolot karkoittavat kuituja hajoittavat pieneliöt.

25. Miksi arkeologi saa ruumishaudasta enemmän tietoa kuin polttohaudasta? 


Ruumishautauksessa vainaja ja hänen vaatetuksensa ovat ehjiä hautaushetkellä ja korut sekä esineet ovat oikeilla paikoillaan. Näin ollen vainajan koosta ja sukupuolesta voidaan tehdä enemmän päätelmiä, kuin polttohaudan perusteella, jossa päätelmät perustuvat lähinnä luunsiruihin ja esineisiin. Ruumishaudassa on säilynyt myös orgaanisia materiaaleja, jotka polttohautauksessa tuhoutuvat: nahkaa, kankaita jne, joten ruumishaudasta saa paljon enemmän tietoa esim. pukeutumisesta.

26. Millaisia koruja naiset käyttivät rautakaudella?


Rautakauden alkupuolella monet korut tai korumuodot ovat peräisin Baltiasta. Merovingiaikana korujen esikuvat ovat usein olleet ulkomaisia, mutta niitä on muokattu oman maun mukaisiksi. Viikinkiajalla käytettiin paljon raskaita pronssikoruja, kuten pyöreitä kupurasolkia. Ristiretkiajalla korut kevenivät. Länsi-Suomessa ristiretkiajan muotia olivat pienet, hevosenkengän muotoiset soljet, sisämaassa soikeat kupurasoljet.

27. Mitä merkitystä koruilla oli rautakaudella?


Korut toimivat vaatteiden kiinnitysvälineinä sen lisäksi, että ne olivat koristeita ja varallisuuden symboleita.

28. Mitä merkkejä kristinuskosta löytyy rautakauden esineistä ja hautaustavoista?


Ristiretkiajan lopulla tapahtunutta siirtymistä esineettömään ruumishautaukseen pidetään merkkinä kristinuskon omaksumisesta. Kristinuskoon liitettäviä esineitä ovat ristiriipukset, joita on löydetty Suomesta noin 30. Lisäksi on löydetty mm. useita ristiriipuksia sisältänyt Halikon hopea-aarre, joka on ilmeisesti kuulunut korkea-arvoiselle kirkonmiehelle.

29. Suomesta on löytynyt rautakautisia esineitä, jotka ovat ulkomailta peräisin. Mistä kaikkialta esineitä on tuotu?


Esineitä on tuotu Itämeren alueelta, Baltiasta, Skandinaviasta, germaani- ja frankkilaisalueilta, sekä Rooman valtakunnan alueelta ja Englannista. Viikinkiretkien myötä esineitä saatiin Suomeen myös idäntien varrelta.

30. Mitä Rooman valtakunnan alueelta peräisin olevia esineitä Suomesta on löytynyt rautakaudelta?


Lasisia juomasarvia, pronssisia viinikauhoja ja roomalaisia kuparirahoja.

31. Merkitse karttaan asutuksen levinneisyys (katso levinneisyys kartoista, linkit alla)


- rautakauden alussa
- rautakauden keskivaiheilla
- rautakauden lopussa