Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Opetuspaketin etusivulle


Tietoa Suomen esihistoriasta


Kivikausi


Susiluola


Jääkauden jälkeinen asutus
(8600 - 6500 eKr.)


Suomusjärven kulttuuri
(6500 - 4200 eKr.)


Kampakeraaminen kulttuuri
(4200 - 2000 eKr.)


Asbestikeraamiset ryhmät
(n. 2800 - 1500 eKr.)


Nuorakeraaminen kulttuuri
(2500 - 2000 eKr.)


Pyheensillan ryhmä
(2200 - 2000 eKr.)


Kiukaisten kulttuuri
(n. 2000 - 1500/1300 eKr.)


Pohjoisten alueiden kivikausi


Ahvenanmaan kivikausi


Elinkeinot


Asuinpaikat ja asunnot


Taide ja uskomukset


Kivikauden työkaluja


Kivitekniikkaa


Kaupankäyntiä


Esihistorialliset kulkuvälineet


- Kartat


 


 

Kivikauden työkaluja


Työkalut on nimetty sen mukaan, miten niitä on todennäköisesti käytetty. Esineissä voidaan erottaa tyyppejä, joille on annettu nimet niiden pääasiallisen levintäalueen tai tärkeän löytöpaikan mukaan.

Monet työkaluista ovat sopineet useampaankin tarkoitukseen ja kirveet ja taltat eroavatkin toisistaan lähinnä kooltaan. Talttoja on hyvinkin erikokoisia ja ne voivat olla joko tasa- tai kouruteräisiä. Kirveitä ja talttoja on käytetty puun työstämiseen.

Käyräselkäisiä kourutalttoja Kivikaudelta Kuva: Museovirasto (Markku Haverinen 1999) Tasatalttoja kivikaudelta Kuva: Museovirasto (Markku Haverinen 1999)
Käyräselkäisiä kourutalttoja.

Eteläsuomalaisia tasatalttoja.


Kivikirves varteen kiinnitettynä Kuva: Museovirasto
Poikkiteräiset kirveenterät oli vartettu kuokan tapaan,
kuten nykyinen kivikirveen malli kuvassa.

Työkalujen varsia ei meillä ole säilynyt, mutta Tanskan suolöydöistä voidaan päätellä millaisia ne ovat todennäköisesti täälläkin olleet. Alkeelliset kirveet ja taltat ovat lähes aina poikkiteräisiä, jolloin ne on vartettu kuokan tapaan puiseen tai hirven sarvesta tehtyyn varteen.

Tottuneen käyttäjän käsissä kiviset työkalut ovat olleet varsin tehokkaita. Harjoittelun jälkeen voi nykyihminenkin kaataa kivikirveellä noin 10 cm:n vahvuisen puun alle kymmenessä minuutissa.

Kvartsikaapimia kivikaudelta Kuva: Museovirasto
Kvartsikaapimia. Kvartsi oli tärkeä pienten työkalujen
raaka-aine.

Nahkojen muokkaamisessa ja puuesineiden siloittelussa tarvitut pienet kaapimet ovat yleisiä löytöjä kivikautiselta asuinpaikalta. Nekin ovat olleet aikanaan varrellisia. Myös käyräteräiset "kynsitaltat" ovat olleet kaapimisvälineitä. Muita työkaluja olivat erimuotoiset veitset, naskalit ja uurtimet.