Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Opetuspaketin etusivulle


Tietoa Suomen esihistoriasta


Kivikausi


Susiluola


Jääkauden jälkeinen asutus
(8600 - 6500 eKr.)


Suomusjärven kulttuuri
(6500 - 4200 eKr.)


Kampakeraaminen kulttuuri
(4200 - 2000 eKr.)


Asbestikeraamiset ryhmät
(n. 2800 - 1500 eKr.)


Nuorakeraaminen kulttuuri
(2500 - 2000 eKr.)


Pyheensillan ryhmä
(2200 - 2000 eKr.)


Kiukaisten kulttuuri
(n. 2000 - 1500/1300 eKr.)


Pohjoisten alueiden kivikausi


Ahvenanmaan kivikausi


Elinkeinot


Asuinpaikat ja asunnot


Taide ja uskomukset


Kivikauden työkaluja


Kivitekniikkaa


Kaupankäyntiä


Esihistorialliset kulkuvälineet


- Kartat


 


 

Kaupankäyntiä kivikaudella


Omavaraisuus oli kivikaudella elinehto, mutta jo varhain syntyi alueiden välistä tavaroidenvaihtoa, joka saattoi olla myös hyvien suhteiden ylläpitämiseksi tarkoitettua lahjojen antoa.

Tavallista parempi raaka-aine oli epäilemättä kauppatavaraa, jota on kuljetettu pitkienkin matkojen takaa. Pohjoissuomalaista sädekiviliusketta ja itäsuomalaista vuolukiveä levisi koko Suomen alueelle. Piikiveä tuotiin etenkin Venäjältä, jossain määrin myös Skandinavian eteläosista.

Valmiina esineinä tuli Äänisen viherliuskeesta tehtyjä talttoja, punaliuskeesta valmistettuja  pohjoisskandinaavisia kärkiä ja -veitsiä. Asbestikeramiikan myötä tuli Savon asbestistakin kauppatavaraa.

Meripihkariipuksia ja piikivinen nuolenkärki - hauta-antimia kivikaudelta Kuva: Museovirasto (Markku Haverinen) (1984)
Meripihkariipuksia ja piinuolenkärki (vas. ylh.) Meripihkaa tuotiin sekä idästä
että lännestä. Piitä tuotiin eniten nykyisen Venäjän alueelta, mutta sitä saatiin
myös Skandinavian eteläosista nykyisen Tanskan alueelta.

Meripihkaa tuotiin idästä ja lännestä ja siitä valmistettuja koruja kulkeutui jopa Lappiin saakka. Kaukaisimpia tuotteita Suomen kivikauden löydöistä ovat sembramäntyiset kauhat ja reenjalakset, jotka ovat todennäköisesti peräisin Uralin suunnalta nykyiseltä Venäjältä.

Kivikauden lopulla alkoi Suomeen ilmestyä myös kuparista ja pronssista valmistettuja esineitä. Rannikolle metalliesineet tulivat Itämeren alueelta ja pohjoiseen niitä saatiin idästä.

Sorsanpääaiheinen kauha Vierin Pielisjärveltä Kuva: Museovirasto (Esa Suominen) (1984)
Pielisjärveltä löytynyt sorsanpääaiheinen kauha on valmistettu sembramännystä.
Kauha on todennäköisesti valmistettu Uralin suunnalla nykyisen Venäjän alueella.

Nuorakeraaminen kulttuuri näyttäisi käyneen kauppaa myös oman kulttuurinsa sisäpuolella: nuorakeramiikkaa on mahdollisesti valmistettu suoraan kauppatavaraksi. Esimerkiksi Hauhon Perkiöstä on löytynyt kymmeniä tuhansia keramiikan paloja, jotka ovat peräisin yli 120 astiasta. Kyseessä on tuskin yhden asuinpaikan astioiden valmistus.

Lisäksi myös Satakunnan, Rauman ja Kokemäenjoen alueella esiintyvästä kivilajista, oliviinidiabaasista, valmistettuja vasarakirveitä on levinnyt koko kulttuurin alueelle.