Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Opetuspaketin etusivulle


Tietoa Suomen esihistoriasta


Kivikausi


Susiluola


Jääkauden jälkeinen asutus
(8600 - 6500 eKr.)


Suomusjärven kulttuuri
(6500 - 4200 eKr.)


Kampakeraaminen kulttuuri
(4200 - 2000 eKr.)


Asbestikeraamiset ryhmät
(n. 2800 - 1500 eKr.)


Nuorakeraaminen kulttuuri
(2500 - 2000 eKr.)


Pyheensillan ryhmä
(2200 - 2000 eKr.)


Kiukaisten kulttuuri
(n. 2000 - 1500/1300 eKr.)


Pohjoisten alueiden kivikausi


Ahvenanmaan kivikausi


Elinkeinot


Asuinpaikat ja asunnot


Taide ja uskomukset


Kivikauden työkaluja


Kivitekniikkaa


Kaupankäyntiä


Esihistorialliset kulkuvälineet


- Kartat


 


 

Susiluola



Pohjanmaalla Karijoen ja Kristiinankaupungin rajalla sijaitseva Susiluola ei ole varsinainen luola, vaan kyseessä on kallioon muodostunut vaakarako, joka on paikoin täyttynyt kattoaan myöten erilaisilla maa-aineskerroksilla.

Luolan kooksi on arvioitu 400-500 m2 ja siitä on tähän mennessä tyhjennetty noin 80 m2. Täytemaan ylin eli pintakerros on työntynyt luolaan viimeisen jääkauden jälkeen noin 8000 – 8500 vuotta sitten. Tällöin merenpinta oli Susiluolan suuaukon korkeudella.
Susiluola ulkoapäin Kuva: Museovirasto (Hans-Peter Schulz) (1997) 

Yhdestä alemmista maakerrostumista on havaittu pakkautunut tiheä kiveys, jonka on katsottu muodostuneen ihmisen liikkuessa luolassa. Tämä kerrostuma on ajoitettu 120 000–130 000 vuotta vanhaksi, joten se ajoittuu paleoliittiseen eli vanhimpaan kivikauteen. Tällöin maapallolla eli Neandertalin ihminen ja nykyihminen Homo sapiens teki vasta tuloaan.

Luola on tällä hetkellä ainoa paikka Pohjoismaissa, josta on löytynyt merkkejä ihmisasutuksesta ennen jääkautta. Lähimmät muut merkit Neandertalin ihmisen olinpaikoista löytyvät Pohjois-Saksasta. Susiluolan ensimmäinen esinelöytö tehtiin 1996 ja arkeologiset tutkimukset alkoivat paikalla vuonna 1997.

Luolan maakerroksista on löytynyt tähän mennessä useita työkaluiksi tulkittuja kiviesineitä sekä -iskoksia eli kivien muokkaamisessa syntynyttä jätemateriaalia.

Susiluolasta löytynyt kiviesine Kuva: Museovirasto (Markku Haverinen) (2001)
Susiluolasta löytynyt retusoimalla valmistettu kiviesine

Pintakerroksesta on löytynyt runsaasti luolassa asuneiden nisäkkäiden ja niiden saaliseläinten luita, mutta nämä ovat jääkautta nuorempia. Vuoden 2004 tutkimuksissa löytyi pieni palanut luunpala, jossa on selviä leikkaamisjälkiä. Luun ajoittaminen on kuitenkin hankalaa. Näyte on liian pieni, jotta siitä saataisiin radiohiiliajoitus tehtyä. Keskustelu Susiluolasta ja sen löytöjen merkityksestä onkin käynyt kiivaana viime vuosien aikana. 

Kesän 2005 kaivauksissa luolan ylemmistä kerrostumista löydettiin hiiltä sisältänyt alue, josta vihdoin saatiin riittävästi materiaalia radiohiiliajoitukseen. Hiilinäyte osoittautui yli 40 000 vuotta vanhaksi, mikä vahvistaa aiemmista tutkimuksista saatuja tuloksia. 

Lisää tietoa Susiluolasta löytyy Museoviraston sivuilta:

http://www.nba.fi/fi/susiluola