Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Opetuspaketin etusivulle


Tietoa Suomen esihistoriasta


Kivikausi


Susiluola


Jääkauden jälkeinen asutus
(8600 - 6500 eKr.)


Suomusjärven kulttuuri
(6500 - 4200 eKr.)


Kampakeraaminen kulttuuri
(4200-2000 eKr.)


Asbestikeraamiset ryhmät
(n. 2800 - 1500 eKr.)


Nuorakeraaminen kulttuuri
(2500 - 2000 eKr.)


Pyheensillan ryhmä
(2200 - 2000 eKr.)


Kiukaisten kulttuuri
(n. 2000 - 1500/1300 eKr.)


Pohjoisten alueiden kivikausi


Ahvenanmaan kivikausi


Elinkeinot


Asuinpaikat ja asunnot


Taide ja uskomukset


Kivikauden työkaluja


Kivitekniikkaa


Kaupankäyntiä


Esihistorialliset kulkuvälineet


- Kartat


 


 

Suomusjärven kulttuuri


Tämä vaihe on saanut eteläsuomalaisten löytöpaikkojensa mukaan nimen Suomusjärven kulttuuri ja nykyään asuinpaikkoja tunnetaan jo kaikkialta maastamme. Ne valittiin pyyntielinkeinojen harjoittamiseen sopivilta paikoilta vesistöjen varsilta. Elämä oli liikkuvaa ja riistan perässä siirryttiin vuodenaikojen mukaan pyyntipaikalta toiselle. Kotieläimenä tunnettiin koira.

Alkeellisia kivikirveitä mesoliittiselta kivikaudelta Kuva: Museovirasto (Ritva Bäckman 1999)
Teräosasta hiottuja kivikirveitä
mesoliittiselta kivikaudelta.


Keihäänkärkiä mesoliittiselta kivikaudelta Kuva: Museovirasto (Esa Suominen 1984)
Leveälehtisiä keihäänkärkiä, jotka olivat tyypillisiä
Suomusjärven kulttuurille.

Mesoliittisen eli vanhemman kivikauden tunnusomaisena esineenä on pidetty vain teräosasta hiottua kivikirvestä, jonka käyttö yleistyi metsien kasvaessa jääkauden jälkeen. Muita Suomusjärven kulttuurille tyypillisiä esineitä ovat taltat, keihäänkärjet, pyöreät pallonuijat, käyräselkäiset kourutaltat.

Kulttuurin nuorimmassa vaiheessa yleistyivät eteläsuomalaiset tasataltat sekä viistoteräiset nuolenkärjet. Lisäksi löytöaineisto käsittää usein runsaasti kvartsiesineitä ja -iskoksia eli kiventyöstämisessä syntyneitä jätekappaleita sekä palanutta luuta, joka kertoo mesoliittisen kivikauden ihmisen ruokavaliosta.

Liuskeesta valmistettuja suuria veitsiä kivikaudelta Kuva: Museovirasto (Ritva Bäckman) (1999)
Liuskeesta valmistettuja suurikokoisia veitsiä Utajärveltä.

Äänisen viherliuskeesta valmistetut taidokkaat kiviesineet kertovat yhteyksistä naapurialueiden kanssa. Myös piikiveä on tuotu jonkin verran idästä päin. Saviastian valmistustaitoa ei tunnettu mesoliittisella kivikaudella, mutta astioita on voitu valmistaa esimerkiksi nahasta, tuohesta sekä puusta.

Punamultahauta mesoliittiselta kivikaudelta Kuva: Museovirasto
Vantaan Jönsaksesta löytynyt
punamultahauta on Suomen
vanhimpia hautoja.

Suomen vanhimmat, Suomusjärven kulttuurin piiristä todetut hautaukset ovat punamultahautoja joissa vainaja (kuollut) on peitetty osin tai kokonaan punamullalla. Esineiden laittaminen hautoihin ei ole ollut mesoliittisella kivikaudella yleistä, sillä ainoastaan Vantaan Jönsaksesta on löytynyt yhdestä haudasta kivitaltta.

Hautoja on tutkittu neljältä asuinpaikalta. Lähes aina haudoissa on myös sileitä, veden hiomia kiviä, jotka joskus muodostavat rakenteita. Muutamissa haudoissa on jälkiä tulenpidosta.