Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



 

Opetuspaketin etusivulle


Tietoa Suomen esihistoriasta


Pronssikausi


Läntinen pronssikausi:
Asutus ja elinkeinot


Läntinen pronssikausi:
Hautaustavat


Läntinen pronssikausi:
Pronssiesineet


Läntinen pronssikausi:
Keramiikka


Itäinen varhaismetallikausi:
Asutus ja elinkeinot


Itäinen varhaismetallikausi:
Hautaustavat


Itäinen varhaismetallikausi:
Pronssiesineet


Itäinen varhaismetallikausi:
Keramiikka


- Kartat


 

Pronssiesineet


Läntinen pronssikausi


Pronssitikari ja -miekka pronssikaudelta
 Kuva: Museovirasto (Markku Haverinen) (2004)
Pronssitikari ja -miekka.



Olkakirveitä pronssikaudelta
 Kuva: Museovirasto (Esa Suominen) (1984)
Vanhimmat Suomesta löydetyt metallikirveet
ovat ns. olkakirveitä. Ne ovat kapeita ja niiden
kantapuoli on ohennettu molemmin puolin kouruksi.
Osa kirveistä on hienosti koristeltuja.
Kuvan kirveet ovat löytyneet Helsingin
Tapanilasta jo vuonna 1850.

Pronssisia miekkoja, keihäitä ja tikareita oli jonkun verran pronssikaudella, mutta kovin yleisiä ne eivät vielä olleet. 

Pronssikirveistä vanhimmat olivat kapeateräisiä ns. olkakirveitä. Olkakirveissä on leveä kohoreunainen ruoto, jonka avulla se on kiinnitetty varteen. Myöhemmin tulivat käyttöön ns. putkikirveet, joiden onttoon hamaraan varsi kiinnitettiin. Pronssikirveet olivat ns. oikoteräisiä eli niiden varttamistekniikka oli samankaltainen kuin nykykirveissä. Työkirveet olivat yleensä tuontitavaroita, mutta niitä on valettu myös Suomessa.

Työkaluja ja aseita tehtiin edelleen myös kivestä. Pronssikauden lopulla esinetyyppien lukumäärä kasvaa huomattavasti, vaikkakin löytömäärät ovat edelleen melko pieniä.

Rannikon röykkiöhaudoista on löydetty vainajan mukaan annettuja partaveitsiä, pinsettejä, miekkoja, solkia ja ranne- sekä kaulakoruja. Koruista tavallisimpia ovat häränsilmäkuviolla koristellut rannerenkaat. Soljista tyypillisin on silmälaseja muistuttava ns. silmälasisolki. Myös joitakin nappeja ja neuloja sekä kampoja on löydetty. Kampoja on voitu tehdä myös luusta ja sarvesta.
 
Niin sanottuja silmälasisolkia pronssikaudelta
 Kuva: Museovirasto (Markku Haverinen 2004)
Silmälasisolkia Kokemäen Kuoppalasta.
Suurikokoinen silmälasisolki oli
pronssikauden tyypillisin solkimuoto.

Pronssinen onsikirves pronssikaudelta
 Kuva: Museovirasto (Markku Haverinen) (2004)
Liedon Littoisista löytynyt onsikirves eli onttoteräinen kirves
on nuorempaa pronssikirvesmallia kuin olkakirveet.


Keihäänkärkiä pronssikaudelta
 Kuva: Museovirasto (Esa Suominen) (1984)
Pronssikeihäitä: ylempi Kalannista, alempi Uskelasta.
Pronssista valmistettuja keihäitä on löytynyt Suomesta vain muutamia.


Kivikirveitä pronssikaudelta
 Kuva: Museovirasto (Markku Haverinen) (2004)
Työkirveitä Ylitorniosta, Sääksmäeltä, Porista ja Porvoosta.
Pronssin lisäksi kiveä käytettiin edelleen työkalujen ja aseiden raaka-aineena.