Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Opetuspaketin etusivulle


Tietoa Suomen esihistoriasta


Rautakausi


Esiroomalainen aika
500 eKr. - 0


Roomalaisaika
0 - 400 jKr.


Kansainvaellusaika
400 - 575 jKr.


Merovingiaika
575 - 800 jKr.


Viikinkiaika
800 - 1025 jKr.


Ristiretkiaika
1025 - 1300 jKr.


Ahvenanmaa rautakaudella


Elinkeinot


Asunnot


Vaatetus


Uskomukset ja hautaukset


Muinaislinnat


Hallinnon kehittyminen


- Kartat


 


Esiroomalainen aika


Kauppayhteydet katkesivat Keski-Euroopassa, mikä näkyy löytöjen määrän vähenemisenä koko pohjoisessa Euroopassa. Osaltaan myös ilmaston huononeminen on vaikuttanut taloudelliseen tilanteeseen. 

Vainajat varustettiin vain vähin hauta-antimin. Usein haudat olivat kokonaan esineettömiä. Aikaisemmin arveltiin maan lähes autioituneen esiroomalaisella ajalla, mikä ei pitäne paikkaansa. 

Erilaisia rautaesineitä sisältävä kätkölöytö rautakaudelta
 Kuva: Museovirasto (Esa Suominen 1984)
Pernajan Malmsbystä löydetty rautakätkö sisältää
tappikirveitä, sirppejä, keihäänkärkiä ja
yhden onsikirveen.

Esineistöstä päätellen yhteydet Viroon ja Baltiaan olivat olemassa. Niistä kertoo esimerkiksi Pernajasta löytynyt kauppiaan varastokätkö, johon kuuluu ns. tappikirveitä, keihäänkärkiä sekä sirppejä ja viikatteita. Rannikolla ja sisämaassa oli oma erilainen kulttuurikehityksensä. 

Rannikolla pääasiallinen toimeentulo saatiin merestä. Osoituksena raudanvalmistuksesta löytyy asuinpaikoilta rautakuonaa. Joillakin asuinpaikoilla on jälkiä asumuksista, joiden seinät on tilkitty savella. Esineistö on yleensä vaatimatonta ja metalliesineet ovat harvinaisia. Haudat ovat tavallisesti matalia röykkiöitä ja nelisivuisia latomuksia, eli tarhoja. Yleensä niistä löytyy vain keramiikkaa (saviastioita).

Käyrät tikarit rautakauden alusta
 Kuva: Museovirasto (Esa Suominen 1984)
Savukosken Sillankorvan käyrät tikarit ovat
maamme vanhimpia rauta-aseita.

Sisämaan asutus jatkoi itäisen varhaismetallikulttuurin perinteitä. Asuinpaikat olivat usein samoilla paikoilla kuin kivikaudella. Raudanvalmistustaito levisi samaan aikaan sekä rannikolle että sisämaan asukkaiden keskuuteen. Maamme vanhimmat rauta-aseet, kaksi käyrää itäistä teräasetta, on löydetty Savukoskelta.

Keramiikkaa esiroomalaiselta rautakaudelta
 Kuva: Museovirasto (Esa Suominen 1995)
Morbyn keramiikka ajoittuu esiroomalaiselle
rautakaudelle. Naarmupintaiset,
karkeasekoitteiset ja tasapohjaiset astiat
jatkavat pronssikautisen paimionkeramiikan
perinnettä. Koristelu koostuu yksinkertaisista
piirto- ja leimakuvioista, joista tyypillisin on
ns. kissantassupainanne.