Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Opetuspaketin etusivulle


Tietoa Suomen esihistoriasta


Rautakausi


Esiroomalainen aika
500 eKr. - 0


Roomalaisaika
0 - 400 jKr.


Kansainvaellusaika
400 - 575 jKr.


Merovingiaika
575 - 800 jKr.


Viikinkiaika
800 - 1025 jKr.


Ristiretkiaika
1025 - 1300 jKr.


Ahvenanmaa rautakaudella


Elinkeinot


Asunnot


Vaatetus


Uskomukset ja hautaukset


Muinaislinnat


Hallinnon kehittyminen


- Kartat


 


Kansainvaellusaika


Maanviljelysasutuksen alue laajeni etenkin sisämaassa ja löydöt kertovat varallisuuden kasvusta. Uudet kauppareitit vaikuttivat varsinkin Etelä-Pohjanmaan taloudelliseen nousuun mikä näkyy esim. kultaesineiden määrässä. Germaanialueilta peräisin olevia ylellisyysesineitä löytyy jo Pohjanlahden perukoilta sekä Suomenlahden itäosista ja Laatokalta.

Monet korumuodot olivat yhä kotoisin Baltiasta, mutta yhteydet Skandinavian länsiosiin toivat aineistoon uutta ilmettä. Aseistus oli yleispiirteiltään germaanista ja germaaneilta omaksuttiin myös tapa varustaa vainajat lukuisin asein. Tämä lienee ollut mahdollista kotimaisen raudanvalmistuksen ja asetuotannon ansiosta.

Tavallisin hautamuoto oli usein yhden tai useamman suurehkon keskuskiven ympärille koottu maansekainen kiviröykkiö. Alunperin se lienee tehty vain yhtä hautausta varten, mutta siihen voitiin haudata myöhemminkin.

Kullatut korunapit rautakaudelta Kuva: Museovirasto  
Kullatut korunapit ovat koristaneet kansainvaellusaikaista
miehen pukua Pohjanmaalla. Hautalöytö Vähäkyrön Selkämäestä.