Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Opetuspaketin etusivulle


Tietoa Suomen esihistoriasta


Rautakausi


Esiroomalainen aika
500 eKr. - 0


Roomalaisaika
0 - 400 jKr.


Kansainvaellusaika
400 - 575 jKr.


Merovingiaika
575 - 800 jKr.


Viikinkiaika
800 - 1025 jKr.


Ristiretkiaika
1025 - 1300 jKr.


Ahvenanmaa rautakaudella


Elinkeinot


Asunnot


Vaatetus


Uskomukset ja hautaukset


Muinaislinnat


Hallinnon kehittyminen


- Kartat


 


Ahvenanmaa rautakaudella


Ahvenanmaan asutus on jatkunut yhtäjaksoisena pronssikaudesta nykypäivään. Vanhemman rautakauden kuluessa (500 eKr. - 500 jKr.) tapahtui vähitellen siirtymistä hylkeenpyynnistä ja kalastuksesta viljelyn ja pyyntielinkeinot yhdistävään talousmuotoon.

Suuri osa vanhemman rautakauden kalmistoista sijaitsee vielä meren äärellä, mutta hautaröykkiöitä on tavattu myös saarten sisäosista myöhempien peltoaukeiden läheisyydestä.

Rautakautisia kumpuhautoja Ahvenanmaalla
 Kuva: Museovirasto (Jukka Moisanen)
Kumpuhautoja Ahvenanmaalta Hammarlandin Kjusanista.

 Vuoden 500 vaiheilla Ahvenanmaan yhteydet länteen vilkastuivat. Käyttöön tuli myös uusi hautamuoto, hautakummut. Hautamuodon muuttuminen saattoi olla seurausta laajamittaisesta Keski-Ruotsista lähteneestä uudisasutuksesta.

Vanhan ja uuden hautamuodon esiintyminen samoissa kalmistoissa saattaa merkitä "kolonisaation" tapahtuneen yhteisymmärryksessä vanhan väestön kanssa.

Ahvenanmaalla pakanallinen hautaustapa näyttää päättyneen 1000-luvulla. Esinelöydöt osoittavat kuitenkin asutuksen jatkuneen seuraavien vuosisatojenkin ajan ja keskiaikainen asutus on siten kehittynyt suoraan rautakautisen asutuksen pohjalta.