Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



KESKIAIKA KANSALLISMUSEOSSA -
OMATOIMINEN MUSEOKIERROS


Kansallismuseo on rakennettu museoksi 1900-luvun alussa. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti-kolmikko Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Kansallisromanttiseen museorakennukseen otettiin mallia vanhoista linnoista ja kirkoista - ideana eli ajatuksena oli kertoa ulkoasulla rakennuksen sisällöstä.

Museon keskihallin katossa on Akseli Gallen-Kallelan maalaamat freskot, joiden aiheet ovat Kalevalasta. Samalla maalaukset esittävät myös neljää tärkeintä elinkeinoa 1900-luvun alun Suomessa: maanviljely, metsästys ja kalastus, teollisuus sekä kauppa. Freskoissa esiintyvien esineiden, veneiden, työkalujen sekä aseiden mallina oli vanhoja esineitä, joista moni löytyy Kansallismuseon näyttelyistä.

Tämän materiaalin avulla voit tutustua Kansallismuseon näyttelyiden keskiajasta kertoviin sisältöihin.


Huom. Huone 009 on suljettu ja huone 220 suljetaan 1.3. 2017. Tämä tarkoittaa sitä, että kierroksella ei ole nähtävillä haarniskoja tai savupirttiä.

Intro1 tn
Intro2 tn

Kuvalaatikko




Keskiaika tarkoittaa Suomessa aikaa n. 1100- luvulta 1500-luvun alkuun, eli katolisen kirkon aikaa. Keskiajan kuluessa Suomesta tuli osa Ruotsin valtakuntaa, ja samalla siirryttiin esihistoriallisesta ajasta historialliseen aikaan, josta on kirjoitettua tietoa.

Kierros alkaa huoneesta nro 106, jota kutsutaan kirkkosaliksi, koska se on rakennettu kuvaamaan keskiaikaista kirkkoa. Kirkkosalin seinällä on kopiot laatoista, joista piispa Henrikin sarkofagi eli hauta-arkku muodostuu. Alkuperäinen arkku on tehty 300-vuotta piispa Henrikin kuoleman jälkeen 1400-luvulla.Teksteissä mainittu pyhimys tarkoittaa piispa Henrikiä. Lallin tarina on legenda, jota on kerrottu keskiajalta lähtien, suusanallisesti, mutta se on kirjattu muistiin vasta satoja vuosia myöhemmin. Niinpä siitä onkin tullut useita muunnelmia.

Kuvat ja kertomukset olivat keskiajalla tärkeitä. Tavallinen kansa oli lukutaidotonta, joten kuvien ja kertomusten avulla voitiin välittää tietoa myös heille. Tärkeitä olivat myös pyhimysveistokset, joita oli kirkoissa yleensä useita. Pääalttarin lisäksi kirkoissa oli sivualttareita eri pyhimyksille, joiden kuvat alttareille tarvittiin.

Veistokset ovat puusta tehtyjä, kirkkain ja arvokkain maalein koristeltuja, toisinaan jopa kankailla koristeltuja. Nykyään niistä on maali yleensä kulunut lähes kokonaan ja irtonaisia osiakin on usein hävinnyt. Pyhimykset kuvataan yleensä tiettyjen esineiden kanssa, joista pyhimykset tunnistaa. Nämä tunniste-esineet eli attribuutit liittyvät usein pyhimyksen kuolemaan.

Yksi suosituimmista pyhimyksistä keskiajan Suomessa oli Norjan kuningas Olavi, joka pyrki vakiinnuttamaan Norjaan kuningasvallan sekä kristinuskon. Kuolemansa jälkeen hänestä tehtiin pyhimys, Pyhä Olavi. Tämä rohkea viikinkipäällikkö oli erityisesti merenkulkijoiden ja kauppiaiden suojelija.

Olavin patsasta vastapäätä on Kalannin alttarikaappi, jota usein kutsutaan Maria-Barbara -alttarikaapiksi. Sen keskiosassa on Neitsyt Marian elämää kuvaavia veistoksia ja sivuilla olevissa ovissa puolestaan Pyhän Barbaran tarina.


Pyhän Barbaran tarina on kuvattu kuin keskiaikaisena sarjakuvana, jossa puhekuplina toimivat pyhimysten sädekehät. Tutustukaa Pyhän Barbaran tarinaan. Tarinan lopun salamaniskun ja ukkosenjyrähdyksen vuoksi Barbaraa kutsuttiin apuun ukkosmyrskyissä ja häntä on pidetty mm. tykkimiesten suojeluspyhimyksenä.

Jakaja punainen alas

  1. Tutustukaa piispa Henrikin sarkofagin laatoissa kuvattuihin tapahtumiin ja lukekaa niihin liittyvät tarinat 1-15.

  2. Keskustelkaa, onko Lalli ollut todellinen henkilö vai ei.

  3. Keskustelkaa meneekö tarina näyttelytekstissä samalla tavalla, kuin se minkä te olette kuulleet?

    A. Mitä eroja tarinoissa on?

    B. Miksi samasta tarinasta on monta eri versiota?

  4. Etsikää kirkkosalista kolme piispa Henrikiä kuvaavaa veistosta.

    A. Mistä veistokset tunnistaa piispa Henrikin kuviksi?

  5. Keskustelkaa ja vertailkaa kuvien määrää sekä lukutaitoa keskiajalla ja nykypäivänä.

    A. Oliko keskiajalla vähemmän kuvia kuin nykyään?

    B. Onko lukutaito nykyään yleisempää? Miksi? Mikä on tilanne muualla maailmassa?

  6. Monissa veistoksissa pyhimys polkee jalkoihinsa vihollisensa, esim. surmaajansa. Etsikää tällaisia veistoksia ja selvittäkää pyhimyslegendojen eli tarinoiden perusteella, miten poljettava liittyy päähenkilöön.

  7. Etsikää kirkkosalista Pyhää Olavia kuvaavia veistoksia.

    A. Lukekaa Olavin esittely.

    B. Pohtikaa, mistä veistosten piirteistä ne tunnistaa juuri Pyhää Olavia kuvaaviksi.


Keskiaika 3
Keskiaika 3
Keskiaika 4
Keskiaika 4
Keskiaika 5
Keskiaika 5
Keskiaika 6
Keskiaika 6
Keskiaika 7
Keskiaika 7
Keskiaika 8
Keskiaika 8
Keskiaika 9
Keskiaika 9
Keskiaika 10
Keskiaika 10
Keskiaika 11
Keskiaika 11
Keskiaika 12
Keskiaika 12
Keskiaika 13
Keskiaika 13
Keskiaika 14
Keskiaika 14
Keskiaika 15
Keskiaika 15
Keskiaika 16
Keskiaika 16
Keskiaika 17
Keskiaika 17
Keskiaika 18
Keskiaika 18
Keskiaika 19
Keskiaika 19
Keskiaika 20
Keskiaika 20
Keskiaika 21
Keskiaika 21
Keskiaika 15 tn
Keskiaika 15 tn



3 tn 4 tn 5 tn 6 tn
7 tn 8 tn 9 tn 10 tn
11 tn 12 tn 13 tn 14 tn
15 tn 16 tn 17 tn 18 tn
19 tn Olavi 640 tn 20 tn 21 tn

Kuvalaatikko



Jatkaessanne matkaa pysähtykää huoneessa 107. Siellä on vanha Raamattu. Raamattu on kristinuskon pyhä kirja, joka jaetaan juutalaisten kokoamaan Vanhaan Testamenttiin ja kristittyjen kokoamaan Uuteen testamenttiin. Testamentti tarkoittaa Jumalan kanssa solmittua liittoa.

Jakaja punainen alas
  1. Valitkaa muutama vapaaehtoinen ja koettakaa lukea vitriinin kirjojen tekstiä.

    A. Löydättekö tunnistettavia sanoja?
Raamattu1 tn
Raamattu2 tn

Kuvalaatikko



Mikael Agricolaa sanotaan suomen kirjakielen isäksi. Uskonpuhdistuksen yhteydessä hän suomensi useita kirjoja, mm. lähes koko Raamatun. Hänen ensimmäinen kirjansa oli Abc-kiria, toinen kirja oli Se Wsi Testamentti.

Kävelkää seuraavan huoneen läpi suoraan huoneeseen 110, joka kertoo 1500-luvusta.

Huomaatte, että huone on pyöreä ja muistuttaa linnan tykkitornia. Linnat olivat tärkeitä hallinnollisia keskuksia, jotka oli usein sijoitettu tärkeiden kulkureittien varrelle. Keskeisten linnojen välille rakennettiin myös maanteitä mm. Suuri Rantatie, joka yhdisti Turun ja Viipurin linnat ja joka nykyään tunnetaan nimellä Kuninkaantie. Tärkeimmät kulkuväylät olivat kuitenkin vesireittejä, sillä niitä pitkin matka sujui joutuisasti.

Keskiajalla elettiin sääty-yhteiskunnassa, jossa jokaisella oli oma syntymässä määrätty roolinsa sekä tarkkaan määritellyt vastuut, velvoitteet ja oikeudet. Ihmisen elämä määrittyi hänen yhteiskunnallisen asemansa ja sukupuolensa perusteella.

Huoneessa on muotokuva Ruotsin kuningas Kustaa Vaasasta. Hänen määräyksestään Ruotsissa, jonka osa Suomikin oli, toteutettiin kirkollinen uudistus, jonka myötä katolilaisuus vaihtui luterilaisuuteen 1520-luvulta alkaen. Tähän ns. reformaatioon eli uskonpuhdistukseen katsotaan keskiajan päättyvän.

Kustaa Vaasa on kuvattu maalauksessa hyvin muodikkaana: baretti oli muotia oleva päähine ja vanhemmat miehet antoivat usein partansa kasvaa. Parran takaa näkyvää suurta kaulusta kutsuttiin myllynkivikaulukseksi sen muodon vuoksi.

Jakaja punainen alas
  1. Verratkaa Kustaa Vaasan vaatteita omiinne. Mitä eroja huomaatte?

  2. Parta oli muotia keskiajan lopulla. Onko parta muodikas nykyään?

  3. Millä paikkakunnilla Suomessa oli linna keskiajalla?

  4. Kuinka moni on käynyt keskiaikaisessa linnassa?

  5. Ketkä asuivat linnassa keskiajalla?
Kastelholma 650 tn Turku 650 tn Turunlinna 650 tn Raasepori 650 tn
Raasepori 2 650 tn Hame 650 tn Olavinlinna 650 tn Viipuri 650 tn
Kustaa 480 tn



Kuvalaatikko



Huoneen vastakkaisella puolella olevassa vitriinissä on ruokailuvälineitä sekä pieni kaappi, joka on tarkoitettu mausteiden säilyttämiseen. Mausteet olivat kalliita, joten niitä säilytettiin lukkojen takana. Mausteet antoivat ruokaan makua, mutta lisäksi niillä yritettiin peittää pilaantuneen ruuan pahaa makua. Lämpimään vuodenaikaan ruoka pilaantui herkästi, sillä ruuan säilytysmahdollisuudet olivat keskiajalla nykyistä huonommat.

Vitriinissä on esitelty myös 1500-luvun ruokailuvälineitä. Sormien lisäksi ruokailuun käytettiin veitsiä ja lusikoita. Keskiajalla syötiin puuroja, leipää, herneitä, papuja, kaalia, nauriita, marjoja sekä kalaa. Silloin kun katoliseen uskontoon liittyvät paastosäännökset sen sallivat, ne joilla oli lihaan varaa, söivät myös sitä. Tavallinen kansa söi lihaa ja maitotuotteita paljon nykyistä harvemmin.

Jakaja punainen alas
  1. Mikä nykyään käytössä oleva ruokailuväline puuttuu vitriinistä?

  2. Pohtikaa, miten keskiajan ruoka erosi nykyisestä?
Kattaus1
Kattaus2
Astia
Lusikka ja veitsi

Kuvalaatikko



Kierros jatkuu pohjakerroksen huoneesta nro 009, jota kutsutaan asehuoneeksi. Sinne pääsee portaita pitkin huoneesta 109.

Keskiajan ja 1500-luvun aseet on koottu yhteen vitriiniin. Tutustukaa vitriinin aseisiin ja suojavarusteisiin, katsokaa erityisesti rengaspanssaria, levypanssaria, jalkajousta sekä hilpareita (numerot 44 ja 45).

Sääty-yhteiskunnassa suurin osa väestä kuului tavalliseen kansaan, rahvaaseen. Käsityöläisistä ja kauppiaista kehittyi vähitellen porvaristo. Määrällisesti vähiten väkeä kuului papistoon ja aatelistoon. Ratsusotilaana kuningasta palveleva aatelismies voitiin lyödä ritariksi (ruots. riddare). Harvalla aatelisellakaan oli tähän varaa, sillä sekä ritarin että hänen hevosensa varusteet olivat hyvin kalliita.
Ritarin ratsuksi ei kelvannut mikä tahansa hevonen, vaan sitä varten kasvatettiin voimakkaita, kestäviä ja nopeita hevosia, jotka jaksoivat kantaa haarniskaan puetun ritarin painon: 70-kiloinen mies ja 25-30 -kiloinen haarniska sekä hevosen omat suojavarusteet vaativat hyvää kuntoa hevoselta.

Jakaja punainen alas
  1. Miten rengaspanssari, levypanssari ja haarniska eroavat toisistaan?

  2. Keskustelkaa, miten ratsusotilaan saa puolustuskyvyttömäksi
11o
Haarniska1
Hilpari
 

Kypara 

Kuvalaatikko



Keskiaikaisen talonpojan elämästä ja asumisesta voi saada pilkahduksen kurkistamalla savupirttiin museon toisessa kerroksessa, huoneessa 220.

Savupirtti on museoesine, joten sen sisään ei saa mennä. Se on rakennettu 1800-luvun alkupuolella, mutta muistuttaa keskiaikaisia taloja - lukuun ottamatta tietenkin lasi-ikkunoita, joita ei vielä keskiajan maalaistaloissa käytetty. Myös pirtissä olevat vähät huonekalut ovat samanlaisia kuin keskiajalla käytetyt: seinänvierustaa on usein kiertänyt penkki, pöytälevy on kahden irtonaisen jalan päällä ja yhdessä nurkassa on suuri kivistä muurattu uuni.

Jakaja punainen alas
  1. Kurkistakaa savupirtin ovesta sisään ja haistelkaa ilmaa. Mitä haistatte?

  2. Miten savupirttiä valaistiin?

Savupirtti 1 650
Savupirtti 1 650
Savupirtti 2 650
Savupirtti 2 650


Kuvalaatikko