Kansallismuseo tunnus

Museokauppa |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kansallismuseon ystävät

På svenska |  In English



Mediatiedote 17.12.2015

Kansallismuseolle arvokas korulahjoitus Atelje Alexander Tillanderilta


Atelje Alexander Tillander 1860 on lahjoittanut kultaseppämestari Jouni Salon suunnitteleman Yönkuningatar-kaulakorun Kansallismuseon kokoelmiin. Koru tulee myös yleisön nähtäville heti lahjoituspäivästä 17.12. lähtien. Lahjoitus liittyy Kansallismuseon Brilliant!-korunäyttelyyn, joka on Suomen kultaseppien liiton 110-vuotisjuhlanäyttely.

Yönkuningatar täydentää hienosti Kansallismuseon nykykorujen kokoelmaa. ”Koru kertoo myös Linnan juhlista presidentin juhlainstituutiona, joka on maailman mittakaavassakin ainutlaatuinen”, toteaa Kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila.

Korussa on kaiken kaikkiaan 605 timanttia ja materiaalina on käytetty valko- ja keltakultaa. Korun nimi, Yönkuningatar, kertoo siitä, että koru on suunniteltu tärkeää hetkeä varten – se on kantajansa yllä kuin täyteen loistoon puhjennut kukka. ”Halusimme suunnitella juhlavaan tilaisuuteen hienon arvokorun. Sen suunnitteluun sain täysin vapaat kädet”, kuvailee Atelje Alexander Tillanderin kultaseppämestari Jouni Salo.

Yönkuningatar asetetaan näytteille Kansallismuseoon heti lahjoituspäivästä lähtien. Korua voi ihailla museon 2. kerroksen näyttelytilassa, suomalaista korumuotoilua esittelevän Brilliant! -näyttelyn yhteydessä.
Atelje Alexander Tillanderilla on pitkä perinne jalokivi- ja kultasepäntaidon vaalijana, sillä yritys perustettiin jo vuonna 1860 Pietarissa. Yrityksen korut valmistetaan edelleen käsityönä omassa ateljeessa, jossa työskentelee useita alan huippusuunnittelijoita.

Yönkuningatar-korun suunnittelusta ja toteutuksesta vastannut kultaseppämestari Jouni Salo on valittu Vuoden Kultasepäksi 2004. Tänä vuonna Vuoden Kultasepän valinta tehtiin Brilliant!-näyttelyn yhteydessä, ensimmäistä kertaa yleisöäänestyksellä. Äänestyksen tuloksena Vuoden Kultasepäksi 2016 valittiin Petri Pulliainen.

Lisätietoja:
- toimitusjohtaja Katja Warborn, Atelje Alexander Tillander 1860, p. 040 936 4399, katja.warborn@alexandertillander.fi
- ylijohtaja Elina Anttila, Kansallismuseo, p. 0295 33 6131, elina.anttila@kansallismuseo.fi
- näyttelypäällikkö Minerva Keltanen, Kansallismuseo, p. 0295 33 6463, minerva.keltanen@kansallismuseo.fi
Yönkuningatar
Yönkuningatar.
Klikkaa kuvaa ladataksesi sen.

Mediatiedote 14.12.2015

Pakolainen, evakko, ihminen

pop up -valokuvanäyttely Kansallismuseossa

15.12.2015 – 6.3.2016


Museoviraston Kuvakokoelmien pop up -valokuvanäyttelyssä Kansallismuseossa on kuvia pakolaisista, evakoista, maahanmuuttajista ja siirtolaisista: ihmisistä, jotka ovat vuosikymmenten kuluessa tulleet Suomeen tai lähteneet Suomesta.
Kuvat ovat pääasiassa 1920–1990 -luvuilta. Vanhimmat kuvat ovat vuodelta 1893 ja uusimmat kuvat vuodelta 2015
.

Kuvat ovat Museoviraston Kuvakokoelmista ja Journalistisesta kuva-arkisto JOKAsta. Uusimmat kuvat on ottanut Helsingin Sanomien valokuvaaja Kaisa Rautaheimo. Näyttelyssä on myös esillä kirvulaisen Elvi Rahkosen evakkolaukku vuodelta 1944.

Vanhimmissa kuvissa vuodelta 1893 suomalaisia siirtolaisia on lähdössä S/S Uranialla Isoon-Britanniaan, Kanadaan ja Yhdysvaltoihin.
Ensimmäiset kiintiöpakolaiset saapuivat Suomeen Chilestä ja Vietnamista 1970-luvulla.

Tämän päivän pakolaiskriisiä on kuvannut Kaisa Rautaheimo Helsingin Sanomille. Kuvat kertovat tarinaa niistä kymmenistä tuhansista turvapaikanhakijoista, jotka etsivät turvaa ja uutta elämää Suomesta nyt.
Näyttely on avoinna Kansallismuseon pohjakerroksessa 15.12.2015 – 6.3.2016. Valokuvanäyttelyyn on vapaa pääsy.

Lisätietoja evakkolaukusta

Lehdistökuvat


Lisätietoja näyttelystä:
- näyttelyamanuenssi Aino-Maija Kaila p. 0295 33 6362,
aino-maija.kaila@kansallismuseo.fi
- amanuenssi Raija Linna, Museoviraston Kuvakokoelmat,
p. 0295 33 6124, raija.linna@museovirasto.fi
- yli-intendentti Ismo Malinen, Museoviraston Kuvakokoelmat, p. 0295 33 6382, ismo.malinen@museovirasto.fi

Kansallismuseo, Mannerheimintie 34, Helsinki.
Avoinna ti-su 11-18. Museo suljettu 24. ja 25.12.2015.
Lippukassa p. 0295 33 6901, ti-su 11-18.
www.kansallismuseo.fi
facebook.com/Kansallismuseo

Kansallismuseo on kaikkien suomalaisten identiteetin pohjapiirros. Ikkuna menneeseen, tähän päivään ja tulevaisuuteen - korvaamaton, lumoava ja yllätyksellinen.
Kansallismuseon museoperheeseen kuuluu seitsemän museota ja kaksi linnaa - Kansallismuseo, Kulttuurien museo (toiminta jatkuu Kansallismuseossa), Suomen merimuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Hvitträsk, Louhisaari,  Olavinlinna ja Hämeen linna.

Museovirasto on kulttuuriperintöalan asiantuntija, toimialansa kehittäjä ja viranomainen. Virasto säilyttää, kartuttaa, tutkii ja esittelee kansallisesti merkittävää kulttuuriperintöä, tuottaa kulttuuriympäristöä ja esineitä koskevaa tietoa ja tuo sitä kaikkien saataville. 

Suomi-laiva ja lapset_MV kuvakokoelmat_SUK530 1848

Viipurin asukas 1944_Ruponen_Kuvakokoelmat

Lehdistökuvat


Perezin perhe 1973_Matti Tapola_JOKA Museovirasto

turvapaikanhakijat joulupukki_Kaisa Rautaheimo HS

Lehdistökuvat




Mediatiedote 2.12.2015

Kansallismuseo täyttää 100 vuotta ja uudistaa perusnäyttelyn yhteisöllisesti


Kansallismuseo avasi yleisölle ovensa ensi kertaa 31.1.1916. Ensi vuonna 100 vuotta täyttävän Kansallismuseon perusnäyttelyn suunnittelu osana Kansallismuseon uudistamista on alkanut. Perusnäyttelyn uudistaminen on mittava hanke ja se ajoittuu vuosille 2015–2019. Tulevina vuosina Kansallismuseon näyttelyiden osia suljetaan ja avataan vaiheittain.

Rinnalla on kuitenkin vaihtuvia ja pop up -näyttelyitä sekä tapahtumia. Nykyinen perusnäyttely on noin 15 vuoden takaa. Maailma muuttuu nopeasti, ja Kansallismuseo haluaa herättää keskustelua mitä historia meille merkitsee ja miten sitä tulisi museossa tarkastella. Suunnittelu- ja uudistustyötä tehdään yhdessä yleisön, erilaisten sidosryhmien ja asiantuntijoiden kanssa.


Kansallismuseon uuden perusnäyttelyn suunnittelussa tärkeää on osallistaa ja tehdä uudistamista vuorovaikutteisesti. Tämä ohjaa käsikirjoitusta, taiteellista lähestymistä ja palvelumuotoilua. ”Kansallismuseolle perusnäyttelyn uudistaminen on yhteisöllinen hanke. Meille oli jo alkumetreillä selvää, että perusnäyttelyn roolista, sen merkityksestä ja sisällöistä käydään laaja keskustelu - tietysti yleisöjen, mutta myös tärkeiden sidosryhmien, eri alojen asiantuntijoiden, vaikuttajien ja tieteen sekä taiteen ja viestinnän edustajien kanssa”, toteaa ylijohtaja Elina Anttila Kansallismuseosta.

Alkusyksyn aikana sidosryhmäkeskusteluihin kutsuttiin noin 100 suomalaista eri alojen asiantuntijaa ja vaikuttajaa. Mukana oli tieteentekijöitä ja yliopistoväkeä, yhteiskunnallisia vaikuttajia, taiteilijoita, kulttuurielämän tuntijoita ja median ammattilaisia. Tapaamisissa pohdittiin mm. mitä Kansallismuseon perusnäyttelyn tulisi kertoa ja mitä museon tulisi ottaa huomioon, kun se on ryhtynyt uudistamaan perusnäyttelyään. Laaja-alaisissa keskusteluissa haettiin vastauksia sisältövalintojen tekemiseen, yllättävien näkökulmien löytämiseen, mutta myös näkemyksiä Kansallismuseon perusnäyttelyn tehtävästä ja museon roolista yhteiskunnassa.

”Tarvitseeko museo perusnäyttelyä?”

Osallistujat toivat esiin näkemyksiään perusnäyttelyuudistuksen toteuttamisen tavoista ja tavoitteista viidessä pyöreän pöydän tapaamisessa. Kommentit “museo ei saa olla mikään pomppulinna”, “ketä kiinnostaa esihistoria”, ”tarvitseeko museo perusnäyttelyä” tai “naisten panos hyvinvointivaltion syntyyn ei nyt näy” virittivät keskustelua. Todettiin myös, että sellainen museokäynti, joka on moniaistillinen ja josta saa energiaa, on onnistunut.

Uudistuva ja avautuva Kansallismuseo haluaa olla paikka, josta jokainen suomalainen löytää oman historiansa ja jossa muualta tulleet saavat tietoa suomalaisista kautta aikojen. ”Esine vitriinissä ei riitä. Se tarvitsee tuekseen selkeän kontekstin” tai ”esineellä on yhteys ajan ajattelutapaan”, totesi moni osanottaja. Joukolla pohdittiin myös esittämisen erilaisia tapoja, elämyksellisyyttä, tekniikan mahdollisuuksia ja myös sitä, mikä suomalaisten tarinassa on tärkeintä.

”Miten kerrotaan kaikki se mitä olet halunnut tietää Suomen historiasta?”

Perusnäyttelyn on tarkoitus kestää aikaa, ja nyt tehtävät valinnat vaikuttavat pitkään. On osattava keskittyä olennaiseen, sillä kaikkea ei voi näyttää ja kertoa. Museon kokoelmissa on noin puoli miljoonaa esinettä. Eli ”on löydettävä hittituotteet”, todettiin keskusteluissa. Keskusteluissa nostettiin esiin myös useita teemoja, jotka antavat suuntaa suunnittelulle. Selviytyminen, Venäjän rajamaana oleminen, suomalaisten suhde luontoon tai viinaan, hyvinvointivaltio, naisen asema, saunominen, yhdistysihmiset tai kuorolaulu nostettiin myös suomalaisuuteen liittyvinä teemoina esiin.

Kutsumalla mukaan keskustelijoita museoalan ulkopuolelta Kansallismuseo sai perusnäyttelyn työkalupakkiinsa tuoreita näkökulmia ja konkreettisia ideoita. Samalla museo avasi ovensa sidosryhmille, joista tulevaisuudessa toivotaan hyvää kumppaniverkostoa museon uudistuvan toiminnan tueksi.
Inspiroiva prosessi on yhtä tärkeä kuin sen tulokset. Kommenttien sekä ideoiden määrä ja monipuolisuus on yllättänyt Kansallismuseon jo tässä vaiheessa. Kansallismuseo jatkaa keskustelua, ja tavoitteena on saada mahdollisimman monen suomalaisen ääni kuulumaan uudistuksen aikana.

Uudistus etenee vaiheittain – perusnäyttelylle haetaan tukijoita

Perusnäyttelyn uudistus etenee vaiheittain ja ensimmäisenä uudistetaan esihistorian näyttely. Näyttely on nyt suunnitteluvaiheessa ja seuraavaksi Kansallismuseo aloittaa yhteistyökumppaneiden ja tukijoiden haun. Pian 100 vuotta täyttävälle Kansallismuseolle ja perusnäyttelyn uudistukselle haetaan 4-5 päätukijaa sekä mediakumppani seuraavan viiden vuoden ajalle.

Lisätietoja:
- Elina Anttila, ylijohtaja
elina.anttila@kansallismuseo.fi,  p. 0295 33 6131
- Minerva Keltanen, näyttelypäällikkö
minerva.keltanen@kansallismuseo.fi, p. 0295 33 6463

Kansallismuseo, Mannerheimintie 34, Helsinki. Museo avoinna ti-su 11-18, ma suljettu.
www.kansallismuseo.fi


Kansallismuseo on kaikkien suomalaisten identiteetin pohjapiirros. Ikkuna menneeseen, tähän päivään ja tulevaisuuteen - korvaamaton, lumoava ja yllätyksellinen.
Kansallismuseon museoperheeseen kuuluu yhdeksän museota ja kaksi linnaa - Kansallismuseo, Kulttuurien museo (toiminta jatkuu Kansallismuseossa), Suomen merimuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Hvitträsk, Louhisaari, Urajärven kartano, Alikartano, Olavinlinna ja Hämeen linna.
KM logo su ru

Kansallismuseo_ julkisivusuunnitelma_1904

Mediatiedote 17.11.2015, päivitetty 22.12.2015

Kansallismuseon Joulukuusimetsä avautuu 5.12.

– museoon rakentuu myös maailman suurin himmeli


Kansallismuseo ja sen puistoalue täyttyy tänäkin vuonna joulunalustapahtumista. Jo marraskuun puolivälistä lähtien museossa rakennetaan maailman suurinta himmeliä kaikille avoimessa työpajassa. Museon puistoalueelle rakentuu 60 yksilöllisesti koristellun kuusen Joulukuusimetsä. Sen avajaisia vietetään lauantaina 5.12. itsensä Joulupukin johdolla. Samana päivänä museossa järjestetään myös perinteiset joulumyyjäiset.

Yksi suomalaisen jouluperinteen omaleimaisimmista koristeista on olkihimmeli, jonka uskottiin entisaikaan tuovan onnea ja hedelmällisyyttä sekä takaavan runsaan viljasadon tulevalle vuodelle. Kansallismuseon keskihalliin rakentuva maailman suurin himmeli tavoittelee samaa: mitä suurempi himmeli saadaan aikaiseksi, sitä enemmän onnea voidaan koko Suomelle odottaa vuodelle 2016.

Kansallismuseon himmeli rakennetaan pienistä moduuleista, jotka yhdessä muodostavat maailman suurimman himmelin. Himmelityöpaja on ilmainen ja kaikille avoin. Himmeliä rakennetaan museon keskihallissa 17.11.–18.12. tiistaista perjantaihin klo 12–16. Lisäksi järjestetään erillisiä työpajoja viikonloppuisin ja ryhmille.

Jättihimmeli on 8 metriä korkea ja pisin sivu on 4 metriä pitkä. Himmelin rakentamiseen osallistui 1000 ihmistä. Materiaalina käytettiin ruisolkea kestävämpää meriruokoa. Himmelit myydään kiinnostuneille Nuutinpäivänä ke 13.1.2016.

Viime vuonna suuren suosion saavuttanut Joulukuusimetsä ilahduttaa kaupunkilaisia jälleen valoineen ja koristeineen. Joulukuusimetsän 60 kuusta koristellaan mm. päiväkotiryhmien, koululuokkien, perheiden, yritysten ja yhteisöjen sekä kaveriporukoiden voimin. Tyyli on vapaa ja luvassa lienee persoonallisia, kunkin koristelijatahon omaa tyyliä ja joulunviettoa kuvastavia kuusia.

Joulukuusimetsän avajaisia vietetään lauantaina 5.12. klo 12, jolloin paikalla vierailee myös Joulupukki. Kuusimetsä on avoinna loppiaiseen saakka. Yhteistyökumppaneina Joulukuusimetsän rakentamisessa ovat toimineet PEFC Suomi - Suomen Metsäsertifiointi ry ja Santa Park Oy.

Lauantaina 5.12. Kansallismuseossa järjestetään myös joulumyyjäiset, joissa tarjolla on parinkymmenen museokaupan tuotteita eri puolilta Suomea. Jo perinteeksi muodostuneet myyjäiset ovat osa Kansallismuseon joulunavausviikonloppua ja ne ovat avoinna klo 11–17.

Joulumetsän idea on levinnyt myös pohjoiseen Suomeen. Saamelaismuseo Siidassa Inarissa avataan oma, 11 puun joulumäntymetsä torstaina 3.12.

Lisätietoja maailman suurimmasta himmelistä ja Joulukuusimetsästä:

vastaava museolehtori Hanna Forssell, p. 0295 33 6475, hanna.forssell@kansallismuseo.fi
Lisätietoja joulumyyjäisistä:
palvelukoordinaattori Pepita Ehrnrooth-Jokinen, p. 0295 33 6358, pepita.ehrnrooth-jokinen@kansallismuseo.fi

Kansallismuseo on Suomen historiallinen keskusmuseo, jonka ydintehtävä on valtakunnallisesti keskeisen kulttuurihistoriallisen pääoman tallentaminen ja jakaminen.
Kansallismuseon museoperheeseen kuuluu seitsemän museota ja kaksi linnaa - Kansallismuseo, Kulttuurien museo (toiminta jatkuu Kansallismuseossa), Suomen merimuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Hvitträsk, Louhisaari, Olavinlinna ja Hämeen linna.

Joulukuusimetsä 2015

Klikkaa kuva suuremmaksi

Himmelin_tekoa


Maailman suurin himmeli Kansallismuseo 2015_4021

Klikkaa kuva suuremmaksi

Maailman suurin himmeli Kansallismuseo 2015_4000

Klikkaa kuva suuremmaksi

Maailman suurin himmeli Kansallismuseo 2015_3785

Klikkaa kuva suuremmaksi

joulumyyjäiset 2007

joulumyyjaiset



Medialle 15.10.2015

Sibelius. Jokainen nuotti pitää elää

Näyttely Kansallismuseossa
16.10.2015 - 13.3.2016

Säveltäjä Jean Sibeliuksen (1865‒1957) musiikki ja ensimmäistä kertaa näytteillä olevat alkuperäiset sävellyskäsikirjoitukset avaavat ikkunan Sibeliuksen elämään ja aikakauteen. Alkuperäisaineistoina esillä ovat mm. Sibeliuksen keskeiseen tuotantoon kuuluvat Lemminkäinen, viulukonsertto ja viides sinfonia. Näyttelyn avajaisissa saa myös kantaesityksensä Sibeliuksen 1902 kirjoittama sävellysluonnos.

Sibeliuksen kansainvälisestä merkityksestä kertoo osaltaan Suomessa ensimmäistä kertaa esillä oleva Andy Warholin (1928‒1987) piirros Sibeliuksesta. Näyttely liittyy Jean Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlavuoteen ja se toteutetaan Kansallismuseon, Kansalliskirjaston, Kansallisarkiston ja Ainolan yhteistyönä. Näyttelyyn liittyy yleisötapahtumia ja osa näyttelystä on myös verkossa mobiilisovellutuksena osoitteessa
http://sibelius.kansallismuseo.fi/fi

Näyttely jakautuu kahdeksaan osioon, joiden punaisena lankana on säveltäjä Jean Sibeliuksen elämä musiikin ja hänen sävellystuotantonsa johdattamana. Esillä on lähes 130 esinettä mm. alkuperäisiä sävellyskäsikirjoituksia, nuotteja ja konserttiohjelmia Kansalliskirjastosta sekä kirjeitä ja vekseleitä Kansallisarkistosta. Esillä on myös Jean ja Aino Sibeliukselle kuuluneita pukuja Kansallismuseosta sekä esineistöä Ainolasta. Näyttelyssä on esillä Sibeliukselle kuulunut viulu silloin, kun se ei ole aktiivisessa konserttikäytössä.

Näyttely valottaa Kansalliskirjastossa säilytettävää maailman laajinta Sibeliuksen sävellyskäsikirjoitusaineistoa monipuolisesti. Mukana olevat teokset edustavat eri vuosikymmeniä ja erilaisia sävellystyyppejä, joita ovat kamarimusiikki, sävelruno, sinfonia, laulu-, piano-, kuoro- ja näyttämömusiikki sekä konsertto. Näytteillä on sivuja mm. seuraavista teoksista: Korppoo-trio, Satu, Lemminkäinen, Jääkärimarssi, sinfoniat 5 ja 7, viulukonsertto, Myrsky ja Rituaalimusiikki. Esillä on myös myöhäisiä luonnoksia, jotka saattavat liittyä kahdeksanteen sinfoniaan.

Kansalliskirjaston Sibelius-kokoelma sisältää sekä sävellyskäsikirjoituksia että painettuja nuotteja. Suurin osa sävellyskäsikirjoituksista on tullut suvun lahjoituksena Ainolasta 1982. Kokoelmaa on kartutettu myös ostoilla ja lisäksi se sisältää joitakin talletuksia. Käsikirjoituskokoelmassa on n. 2000 yksikköä pienistä luonnoslapuista kokonaisiin sinfoniapartituureihin ja näyttämöteoksiin 1880-luvulta Sibeliuksen kuolinvuoteen 1957 asti.

Näyttelystä on ilmestynyt SKS:n kustantama kolmikielinen julkaisu, joka on myynnissä Kansallismuseon museokaupassa.

Säveltäjä ja sävellyskäsikirjoitukset

Säveltäminen oli Jean Sibeliukselle paitsi mielikuvituksen lentoa, luontoelämysten, tunnelmien, tuoksujen ja värien sekä taiteista saatujen virikkeiden muuntamista musiikiksi, toisinaan ankaraakin työtä - "takomista" tai arvoituksellisten mosaiikkikuvien kokoamista. Mestariteokset valmistuivat usein pitkällisten ponnistelujen, monien yritysten ja myös erehdysten tuloksena.

Tuhannet sävellyskäsikirjoitussivut, jotka Sibelius kaikeksi onneksi säilytti ja jotka hänen perillisensä lahjoittivat tutkijoiden ja muusikoiden ulottuville Kansalliskirjastoon, ovat tärkein ja rikkain lähde säveltäjän luomistyöhön perehtyvälle: pelkästään niiden valtava määrä kertoo paljon Sibeliuksen työn luonteesta. Kansalliskirjastossa 1996 käynnistynyt laaja julkaisuhanke, Jean Sibeliuksen teosten kriittinen kokonaiseditio Jean Sibelius Works (JSW) tarjoaa Sibelius-tutkimukselle uutta ja rikasta tietoa.

Näyttelyn avajaisissa tulee päivänvaloon Sibeliuksen Hankoniemen Tvärminnessä syyskuussa 1902 kirjoittama sävellysluonnos. Tämä luonnos syntyi samoihin aikoihin, kun nykyisin maailman soitetuin viulukonsertto sävellettiin, mutta se ei päätynyt mihinkään tunnettuun sävellykseen. Luonnossivu jäi Ainolan nuottipinoihin ja päätyi lopulta Kansalliskirjaston Sibelius-kokoelmaan. Sävellys saa kantaesityksensä pianisti Folke Gräsbeckin esittämänä näyttelyn avajaisissa to 15.10.2015 klo 18.

Näyttelyjulkaisu Jokainen nuotti pitää elää


SKS:n julkaisussa Jokainen nuotti pitää elää tuodaan esille uusinta Sibelius-tutkimuksessa saatua tietoa. Kirjoittajat ovat professori emeritus Fabian Dahlström, professori Veijo Murtomäki, professori Leif Segerstam, sektorijohtaja Marja Pohjola ja ylitarkastaja Taina Tammenmaa Kansallisarkistosta, intendentti Jouni Kuurne Kansallismuseosta, museonjohtaja Hilkka Helminen Ainolasta, Sibeliuksen koottujen teosten toimittajat: tutkijat dosentti Kari Kilpeläinen, MuT Anna Pulkkis, MuT Tuija Wicklund, dosentti Timo Virtanen ja MuT Sakari Ylivuori Kansalliskirjastosta.

Näyttely on avoinna Kansallismuseossa pe 16.10.2015 lähtien su 13.3.2016 asti.

Lehdistökuvat
Näyttelyn yleisötapahtumat


Lisätietoja näyttelystä antavat:
- näyttelyamanuenssi Aino-Maija Kaila p. 0295 33 6362, aino-maija.kaila@kansallismuseo.fi
- intendentti Jouni Kuurne p. 0295 33 6381, jouni.kuurne@kansallismuseo.fi
- amanuenssi Outi Flander p. 0295 33 6383, outi.flander@kansallismuseo.fi
- yleisötapahtumat: vastaava museolehtori Hanna Forssell, p. 0295 33 6475, hanna.forssell@kansallismuseo.fi

Kansallismuseo, Mannerheimintie 34, Helsinki.
Museo avoinna ti-su 11-18.
www.kansallismuseo.fi

Kansallismuseo on Suomen historiallinen keskusmuseo, jonka ydintehtävä on valtakunnallisesti keskeisen kulttuurihistoriallisen pääoman tallentaminen ja jakaminen.
Kansallismuseon museoperheeseen kuuluu yhdeksän museota ja kaksi linnaa - Kansallismuseo, Kulttuurien museo (toiminta jatkuu Kansallismuseossa), Suomen merimuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Hvitträsk, Louhisaari, Urajärven kartano, Alikartano, Olavinlinna ja Hämeen linna.
Sibelius_1000x1000px


Lehdistökuvat


Andy Warhol_Jean Sibelius piirros


Sibelius - Viulukonsertto


Lemminkäinen iso


Jean Sibelius_piirustus Parolan paraati 1876


Näyttelyjulkaisun kansi Jokainen nuotti pitää elää
Näyttelyjulkaisu
"Jokainen nuotti pitää elää" kansi.
SKS 2015.

Sibeliuksen lähettämä postikortti 21.7.1900


KM sibelius Taneli Eskola Ainola 2015

Lehdistökuvat


 Mediakutsu 8.10.2015

Sibelius. Jokainen nuotti pitää elää - näyttely aukeaa Kansallismuseossa pe 16.10.2015


Mediatilaisuus Kansallismuseossa torstaina 15.10.2015 klo 11.00.

Olet tervetullut kuulemaan Sibelius-näyttelyn taustoista, tutustumaan näyttelyyn ja tapaamaan näyttelyn käsikirjoittajia sekä tekijöitä. Tilaisuudessa julkistetaan myös SKS:n kustantama kolmikielinen näyttelyjulkaisu ”Jokainen nuotti pitää elää”.

Ohjelma:
- näyttelyn taustat, Elina Anttila, ylijohtaja, Kansallismuseo
- näyttelyn esittely, Jouni Kuurne, intendentti, Kansallismuseo
- tämän hetken Sibelius-tutkimus ja julkaisun esittely, Timo Virtanen, tutkija, Kansalliskirjasto
- kysymyksiä ja vastauksia
- näyttelyyn tutustuminen

Säveltäjä Jean Sibeliuksen (1865‒1957) musiikki ja ensimmäistä kertaa näytteillä olevat alkuperäiset sävellyskäsikirjoitukset avaavat ikkunan koko Sibeliuksen aikakauteen. Alkuperäisaineistoina esillä ovat mm. Sibeliuksen keskeiseen tuotantoon kuuluvat Lemminkäinen, viulukonsertto ja viides sinfonia. Sibeliuksen kansainvälisestä merkityksestä kertoo osaltaan Suomessa ensimmäistä kertaa esillä oleva Andy Warholin (1928‒1987) piirros Sibeliuksesta.
Näyttely jakaantuu kahdeksaan osioon, joiden punaisena lankana on säveltäjä Jean Sibeliuksen elämä musiikin ja hänen sävellystuotantonsa johdattamana. Esille tulee lähes 130 esinettä. Näyttely liittyy Jean Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlavuoteen ja se toteutetaan Kansallismuseon, Kansalliskirjaston, Kansallisarkiston ja Ainolan yhteistyönä. Näyttelyyn liittyy yleisötapahtumia.

Näyttely aukeaa Kansallismuseossa pe 16.10.2015 ja on avoinna su 13.3.2016 asti.

Lehdistökuvat julkaistaan tällä verkkosivulla to 15.10.

Ennakkotietoja näyttelystä antavat:
- näyttelyamanuenssi Aino-Maija Kaila p. 0295 33 6362, aino-maija.kaila@kansallismuseo.fi
- intendentti Jouni Kuurne p. 0295 33 6381, jouni.kuurne@kansallismuseo.fi
- amanuenssi Outi Flander p. 0295 33 6383, outi.flander@kansallismuseo.fi
- tapahtumat: vastaava museolehtori Hanna Forssell, p. 0295 33 6475, hanna.forssell@kansallismuseo.fi

Kansallismuseo, Mannerheimintie 34, Helsinki.
Museo avoinna ti-su 11-18. www.kansallismuseo.fi


Kansallismuseo on Suomen historiallinen keskusmuseo, jonka ydintehtävä on valtakunnallisesti keskeisen kulttuurihistoriallisen pääoman tallentaminen ja jakaminen.
Kansallismuseon museoperheeseen kuuluu yhdeksän museota ja kaksi linnaa - Kansallismuseo, Kulttuurien museo (toiminta jatkuu Kansallismuseossa), Suomen merimuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Hvitträsk, Louhisaari, Urajärven kartano, Alikartano, Olavinlinna ja Hämeen linna.
  Sibelius_1000x1000px

Medialle 6.10.2015

Tulossa: Heavy Metal - aseita ja haarniskoita

1500–1700 -luvuilta

22.4. – 23.10.2016 Hämeen linnassa

Huhtikuun 2016 lopussa avataan Hämeen linnassa kansainvälisesti merkittävä haarniskanäyttely, joka esittelee mittavan kokoelman 15001700 -lukujen haarniskoja ja aseita, jotka tulevat Itävallan Grazista.
Näyttelyyn tulee myös kokonaisena säilynyt hevosen haarniska sekä aseita. Esillä olevat puolihaarniskat liittyvät Suomen historiaan, samankaltaisia käyttivät hakkapeliitat 30-vuotisessa sodassa 1600-luvulla.
Keskiaikainen Hämeen linna tarjoaa ainutlaatuisen ja aidon ympäristön näyttelyn esineille. Näyttelyn yhteydessä järjestetään runsas oheisohjelmatarjonta keskiaikaisine pitoineen, markkinoineen ja turnajaisineen. 

Näyttelyn 17 haarniskaa ovat Universalmuseum Joanneumin asevarastosta Itävallasta, joka on maailman suurin ja vanhin haarniskakokoelma. Haarniskat ovat ensimmäistä kertaa esillä Pohjois-Euroopassa.
Näyttely on ainutlaatuinen tilaisuus tutustua 1500–1700 -lukujen haarniskoihin, jotka kantavat taistelujen jälkiä ja ovat metallikäsityön taidonnäytteitä.

Esillä olevista haarniskoista viisi on kokonaista levyhaarniska mm. maksimilian- ja italialaista-tyyppiä, 12 puolihaarniskaa ovat ratsu- ja jalkamiehen varustuksia. Lisäksi esillä on kypäriä, hilpareita, keihäitä, miekkoja sekä musketteja ja rataslukkopistooleja.

Ennakkotiedot:
- näyttelyamuenssi Lea Värtinen Kansallismuseo, p. 0295 33 6341, lea.vartinen@kansallismuseo.fi
- näyttelypäällikkö Minerva Keltanen Kansallismuseo, p. 0295 33 6463, minerva.keltanen@kansallismuseo.fi

Hämeen linna. Kustaa III:n katu 6, 13100 HÄMEENLINNA
Avoinna:
22.4.-30.4. ti-pe 10-16, la-su 11-16, ma suljettu.
2.5.-31.5. ma-pe 10-16, la-su 11-16.
1.6.-14.8. päivittäin 10-17.
16.8.-23.10. ti-pe 10-16, la-su 11-16, ma suljettu.
p. 0295 33 6932, p. 0295 33 6931
www.kansallismuseo.fi/fi/hameen-linna
Maksimilian tyypin haarniska n. 1510-1511
Maksimilian tyypin haarniska, tekijä Hans Maystetter n. 1510-1511, Universalmuseum Joanneum Graz Itävalta
(Klikkaa kuva suuremmaksi)

Hevosen haarniska n. 1505-1510
Hevosen haarniska n. 1505-1510,
tekijä Konrad Seusenhoferin työpaja, Universalmuseum Joanneum Zeughaus, Graz Itävalta
(Klikkaa kuva suuremmaksi)


 Medialle 16.9.2015

Brilliant! – koru – valokuva – ääni

Näyttely Kansallismuseossa

18.9.2015 - 31.1.2016

Brilliant!-näyttely tarjoaa harvinaisen katselmuksen suomalaiseen korumuotoiluun ja huippukäsityöhön 1960-luvulta tähän päivään. Brilliant! on Suomen Kultaseppien Liiton 110-vuotisjuhlanäyttely ja esittelee valokuvin ja äänimaiseman siivittämänä 27 Vuoden Kultasepäksi valitun taidonnäytteitä liki 60 vuoden ajalta.

Kansallismuseon vitriinit on täytetty ammattitaidolla, uteliaisuudella, tarkkuudella, sinnikkyydellä ja näkemyksellä. Raaka-aineina ovat platina, kulta, hopea ja jalokivet, mutta joukossa on myös epäjaloja materiaaleja. Seinillä voi sukeltaa valokuvataiteilija Susanna Majurin vedenalaiseen unenomaiseen maailmaan.

Jokaisella Vuoden Kultasepäksi valitulla on omintakeinen muotokielensä ja työtapansa. Korut ja esineet ovat syntyneet erilaisin menetelmin, käsityönä, poraamalla, sahaamalla, takomalla, valamalla. Vuosikymmenten varrella kulta- ja hopeaseppien käsissä on valmistunut uniikkeja luksuskoruja, mutta myös sarjatuotantoa.

Suomen Kultaseppien Liitto on valinnut Vuoden Kultasepän 1987 lähtien. Ehdolle voi päästä kultaseppä, hopeaseppä, korumuotoilija tai kaivertaja, joka on osoittanut huomattavaa ammatillista osaamista. Vuoden Kultaseppien lisäksi Brilliant! -näyttelyyn osallistuu kolme Vuoden Kultaseppä 2016 -finalistia, joista voittaja valitaan ensimmäistä kertaa yleisöäänestyksellä.

Näyttely on esillä Kansallismuseossa 18.9.2015 - 31.1.2016. Näyttelyyn liittyy 100-sivuinen kolmikielinen julkaisu sekä yleisötapahtumia.
pdf Brilliant! näyttelyn oheisohjelma 2015 (313 KB)

Suomen Kultaseppien Liitto ry perustettiin 1905. Liitto on tuonut yhteen kulta- ja hopeaseppiä, valvonut heidän etujaan sekä kohentanut ammattitaitoa ja toimeentuloa. Kultasepänala kehittyy kun käsityöammatti ja uusi teknologia löytävät toisensa. 3D-tekniikka on jo vahvasti läsnä kultasepänalalla. Näyttely osoittaa että suomalainen kultasepäntaito elää ja on yhä voimissaan.

Näyttelyn yhteydessä on joukko korumuotoilijoita ja kultaseppiä tehnyt lahjoituksen Kansallismuseon kokoelmiin. Kansallismuseo kiittää seuraavia korumuotoilijoita ja kultaseppiä: Jukka Ailio/ Kultaseppä Ailio Oy, Eero Hintsanen/ Chao & Eero, Berndt Lindholm, Esko Lindroos, Essi Pullinen, Petri Pulliainen, Kristian Saarikorpi ja Kirsti Doukas/ Saarikorpi Design Oy, Jouni Salo/ A. Tillander Oy.

Näyttely on yhteistyö Kansallismuseon, Suomen Kultaseppien Liiton ja Briljantti ry:n kesken. Sisällön suunnittelu ja käsikirjoitus Briljantti ry, Pekka Kulmala, Anniina Dunder-Berg, Sanna Nuutinen. Valokuvateokset Susanna Majuri, lehdistökuvat Teemu Töyrylä. Näyttelyarkkitehti Camilla Nenonen, graafinen suunnittelu Päivi Sohkanen, äänisuunnittelu Pietu Arvola.

Näyttelyjulkaisun käsikirjoitus Sari Aro, taitto Päivi Sohkanen, kuvat Susanna Majuri, tuotekuvat Teemu Töyrylä. Julkaisu on myytävänä Kansallismuseon museokaupassa.

Yhteistyössä: Kalevala Koru Oy, Suomen Kulttuurirahasto, Antti ja Airi Soljan Säätiö, Atelier Torbjörn Tillander, K.A. Rasmussen Oy, Saurum Oy/Lumoava, Taiteen edistämiskeskus, maki.fi

pdf Brilliant! mediatiedote 16.9.2015 (267 KB)

Lehdistökuvat


Lisätietoja:
- näyttelyamanuenssi Aino-Maija Kaila, p. 0295 33 6362, aino-maija.kaila@kansallismuseo.fi
- Pekka Kulmala Briljantti ry p. 040 505 2773, pekka@kultaseppakulmala.fi
- Sanna Nuutinen Briljantti ry p. 040 535 2550, sanna.nuutinen@welho.com 
www.brilliant.fi

Susanna Majuri
Valokuvataiteilija, Taiteen maisteri Susanna Majuri inspiroituu kaunokirjallisuudesta, runoudesta ja musiikista. Eläytymiskyky, kuvittelu, tarinat ja värit esittävät päärooleja tekemisessä. Kuvien avulla käsitellään tunteita ja kerrotaan tarinoita. Onnistumisen hetkellä taiteilija syttyy työlle, säteilee onnea ja lumoutuu.
Lukuisia näyttelyjä pitänyt Majuri tekee tohtoriopintoja Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa tutkien valokuvallisen fiktion mahdollisuutta toimia tunteiden kohtaamisen paikkana. Susanna Majuri kuuluu kansainvälisesti aktiiviseen Helsinki School -taiteilijaryhmään ja hänen töitään on mm. Nykytaiteen museo Kiasman, Suomen valokuvataiteen museon sekä Espoon modernin taiteen museo EMMAN kokoelmissa.

Vuoden kultasepät 1987 alkaen
Matti Hyvärinen, Karl Laine, Berndt Lindholm, Raimo Nieminen, Markku Mäki, Markku Laulaja, Morris Lindblom, Jukka Ailio, Juha Janger, Alpo Tammi, Pekka Kiviluoto, Toivo Valkama, Kirsti Doukas, Arvi Kämäri, Pekka Piekäinen, Juha Koskela, Jouni Salo, Kristian Saarikorpi, Esko Lindroos, Tiina Arkko, Rauno Tynkkynen, Tony Granholm, Ari-Pekka Rantanen, Pekka Kulmala, Carina Blomqvist, Essi Pullinen, Heikki Hartikainen.

Vuoden Kultaseppä 2016

Yleisö pääsee ensimmäistä kertaa valitsemaan seuraavan kultasepän vuodelle 2016. Omaa suosikkiaan voi äänestää joko Kansallismuseossa tai Brilliant.fi -verkkosivustolla. Näyttelyssä on esillä kolmen Vuoden Kultaseppä 2016 -finalistin koruja. Eero Hintsasen, Petri Pulliaisen ja Ville Redmanin teokset avaavat kiinnostavan ja yllätyksellisen näkymän suomalaisen korun tulevaisuuteen.

Eero Hintsanen
Kultaseppämestari, Taiteen maisteri Eero Hintsanen liikkuu kuvanveiston ja korumuotoilun maailmoissa. Chao & Eero -kaksikon suunnittelija työstää uusien mallistojen rinnalla uniikkeja, suuria koruteoksia, joiden tunnelmat kumpuavat vanhasta mystiikasta. Luonto, ihminen ja koru - elementeistä Hintsanen rakentaa teoksia, joissa hän kertoo suomalaisia tarinoita, synkästä näkökulmasta. Hopea on Eero Hintsaselle tärkein materiaali, jota muokatessa löytyy jatkuvasti kiinnostavaa rosoisuutta ja keskeneräisyyttä.

Petri Pulliainen
Aito Helsingin seppänä urakoiva kultaseppä Petri Pulliainen on erikoistunut sormuksiin ja vaatii itseltään paljon. Tekeminen kulkee usein vaikeimman etapin kautta. Viimeistellyn, virheettömän työn luovuttaminen asiakkaalle on työssä antoisinta. Pulliaisen korut henkivät harkittua minimalismia ja maskuliinisuutta. Titaanivahvistettu, haponkestävä ruostumaton teräs on Petri Pulliaiselle erityisen kiinnostava materiaali tässä ajassa. Haaveissa on valmistaa luksusesineitä ihmisille, joilla on jo kaikkea.

Ville Redman
Kultaseppä Kulmalalla työskentelevä kultaseppä Ville Redman ammentaa intonsa tekniikan maailmasta ja klassisista työmenetelmistä. Redman on poiminut tekemiseensä vaikutteita konepajoilta, teatterityöstä ja kultasepänverstailta. Töihin kulkeutuu myös häivähdyksiä islantilaisesta mielenmaisemasta ja muotoilusta. Keksiessään hyvän jutun hän jakaa tiedon viiveettä eteenpäin. Läpinäkyvyys ja vuorovaikutus kehittävät kultasepänalaa ja Ville Redman pyrkii omalla esimerkillään luomaan entistä avoimempaa kulttuuria.

Kansallismuseo, Mannerheimintie 34, Helsinki.
Museo avoinna ti-su 11-18, ma suljettu.
www.kansallismuseo.fi

Kansallismuseo on Suomen historiallinen keskusmuseo, jonka ydintehtävä on valtakunnallisesti keskeisen kulttuurihistoriallisen pääoman tallentaminen ja jakaminen.
Kansallismuseon museoperheeseen kuuluu yhdeksän museota ja kaksi linnaa - Kansallismuseo, Kulttuurien museo (toiminta jatkuu Kansallismuseossa), Suomen merimuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Hvitträsk, Louhisaari, Urajärven kartano, Alikartano, Olavinlinna ja Hämeen linna.

Lehdistökuvia

(klikkaa linkki auki)
Brilliant! Susanna Majuri Blackie triptyykki1 2015
Blackie, valokuvataiteilija Susanna Majuri 2015
(Klikkaa kuva auki suuremmaksi)
Brilliant! Alpo Tammi sormus_Teemu Töyrylä
Sormus, kultaseppä Alpo Tammi.
Suunnittelu: Pekka Rosenberg 1970-luku.
Valokuva: Teemu Töyrylä
(Klikkaa kuva auki suuremmaksi)
Brilliant Paakuva pysty 01
(vas. oikealle) Juha Koskela: rannekoru, mokumegane -tekniikka ja hopea. Rauno Tynkkynen: sormus, platina ja timantit. Matti Hyvärinen: rannekoru, hopea ja spektroliitti.
Raimo Nieminen: kaulakoru, jaspis, keltakulta, timantit, jalokivet ja nahka. Valokuva: Teemu Töyrylä (Klikkaa kuva auki suuremmaksi)
Brilliant! Carina Blomqvist Daalia_Teemu Töyrylä
Daalia-riipus, kultaseppä Carina Blomqvist 2015
Kuva: Teemu Töyrylä 2015
(Klikkaa kuva auki suuremmaksi)

Brilliant Kristian Saarikorpi sormukset_ Töyrylä

Dekadenz-sormukset, kultaseppä
Kristian Saarikorpi 2014
Kuva: Teemu Töyrylä 2015
(Klikkaa kuva auki suuremmaksi)

Brilliant! Markku Laulaja teekannu _Teemu Töyrylä

Presidentin Helsingin virka-asunnon Mäntyniemen teekannu, kultaseppä Markku Laulaja 1992
Kuva: Teemu Töyrylä 2015
(Klikkaa kuva auki suuremmaksi)

Brilliant! Pekka Piekäinen sormukset_Teemu Töyrylä

Sormukset, kultaseppä Pekka Piekäinen 1970-luku
Kuva: Teemu Töyrylä 2015
(Klikkaa kuva auki suuremmaksi)

Brilliant! Pekka Kulmala kaulakoru_Teemu Töyrylä

Aphrodite in Disguise kaulakoru, kultaseppämestari Pekka Kulmala,
Toteutus: Mika Paasonen 2015
Kuva: Teemu Töyrylä 2015
(Klikkaa kuva auki suuremmaksi)

Brilliant! Jukka Ailio rannekoru_Teemu Töyrylä

Rannekoru, kultaseppä Jukka Ailio 1972
Kuva: Teemu Töyrylä 2015
(Klikkaa kuva auki suuremmaksi)


Medialle 3.9.2015

Pukeudu nyt Kansallismuseo-kuosiin!

Kansallismuseo lanseerasi Helsinki Design Weekin avajaisissa 3.9.2015 uuden designer-malliston, joka on suunniteltu yhteistyössä Apparel & Loversin kanssa. Malliston suunnittelussa lähtökohtana on ollut Kansallismuseon uudistuminen, historian ja tämän päivän vuoropuhelu ja Kansallismuseon 11 museokohteen ainutlaatuinen luonne yhdistettynä tämän päivän muotoiluun.

Suunnittelussa huomioitiin erityisesti taiteen ja kulttuurin ystävät sekä turistit. Suunnittelutyössä pidettiin tärkeänä, että tuotteita voi myös käyttää pelkästään esteettisenä, uniikkina ja laadukkaana designvaatteena ilman, että entuudestaan on vahvaa tunnesidettä Kansallismuseoon.

Kansallismuseon uusi tunnus tarjosi paljon mahdollisuuksia tuotteiden suunnitteluun. ”Uutta tunnusta mielenkiintoisesti käyttämällä ylitetään perinteisen logotuotteen raja. Uudet tuotteet ovat uniikkeja ja laadukkaita ja huomattavasti monikäyttöisempiä kuin perinteiset oheistuotteet,” kertoo tuotteiden suunnittelija Patrik Prusak.

Uusi designermallisto on nyt myynnissä Kansallismuseon museokaupoissa. Mallisto pitää sisällään applikoidun t-paidan, printti t-paidan, tunikan, sukat ja neliönmuotoisen kaulahuivin. Designer-mallisto täydentyy uusilla tuotteilla syksyn mittaan.

Lämmin kiitos yhteistyökumppaneillemme, jotka ovat antaneet suuren panoksen malliston lanseeraukseen. Kiitokset Aarikka, FRENN, FINSK, Marimekko, Makia, Karhu, Terhi Pölkki, Samuji ja LUMI. Kiitokset myös upeille malleillemme Eetu Kemppaiselle, Jenni Hiltuselle ja Mairelle, Jorma Uotiselle, Merivan Taskiranille ja Nanna Grundfeldtille sekä Brand Model Managementille.

Lisätietoja:
Mikael Neuvonen, Kansallismuseo, viestintä ja palvelumyynti, p. 029 533 6342, mikael.neuvonen@kansallismuseo.fi
Patrik Prusak, Apparel & Lovers, p. 044 284 9159, patrik@apparel-and-lovers.com

Kansallismuseon museokauppa

Kansallismuseo, Mannerheimintie 34, Helsinki. Museo avoinna ti-su 11-18, ma suljettu. www.kansallismuseo.fi

Kansallismuseo on Suomen historiallinen keskusmuseo, jonka ydintehtävä on valtakunnallisesti keskeisen kulttuurihistoriallisen pääoman tallentaminen ja jakaminen. Kansallismuseon museoperheeseen kuuluu yhdeksän museota ja kaksi linnaa - Kansallismuseo, Kulttuurien museo (toiminta jatkuu Kansallismuseossa), Suomen merimuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Hvitträsk, Louhisaari, Urajärven kartano, Alikartano, Olavinlinna ja Hämeen linna.

Apparel & Lovers on muotisuunnittelija Patrik Prusakin, graafikko Pietari Kaakkomäen ja tuotantokoordinaattori Svetlana Drevskihn vuonna 2012 perustama yritys, joka suunnittelee ja tuottaa yritys- ja fanituotevaatemallistoja mittatilauksena. Apparel & Lovers tarjoaa merchandise-vaatteellaan mielikuvituksellisen, laadukkaan ja muodikkaan vaihtoehdon massatuotetuille oheistuotteille.
Designer-mallisto7
Kuva: Kristiina Männikkö.

Lehdistökuvia

Kansallismuseon designer-mallisto 3.9.2015

Medialle 3.9.2015

Helsinki Design Weekin ohjelma

Kansallismuseossa 3.-13.9.2015

Kansallismuseo on Helsinki Design Weekin ohjelmakumppani ja tapahtumapaikka. Viikon aikana avautuu runsaan ohjelmatarjonnan myötä näkemyksiä menneeseen, nykyhetkeen ja tulevaan. Kansallismuseossa esitellään muotoiluviikon aikana teoksia sekä kotimaisilta että kansainvälisiltä nykymuotoilijoilta ja lanseerataan museokaupan designer-mallisto. Historialliset esineet saavat rinnalleen näkökulmia nykymuotoiluun ja sen tulevaisuuteen erityisesti festivaalin pääseminaarissa 8.9.

”Tuntui luonnolliselta olla kumppanina rakentamassa Time Machine - Aikakone -teeman hengessä peilausta tähän päivään. On hienoa, että Kansallismuseon näyttelyt ja kokoelmat ovat olleet muotoilijoille ja suunnittelijoille innoituksen lähde. Toivottavasti se on sitä yhä enemmän tulevaisuudessa Kansallismuseon ja perusnäyttelyn uudistumisen myötä”, toteaa ylijohtaja Elina Anttila Kansallismuseosta.

MVRDV & The Why Factory
Vertical Village

Hollantilaisen MVRDV-arkkitehtitoimiston ja The Why Factory -ajatushautomon Vertical Village -projektissa tutkitaan Itä-Aasian kaupunkien urbaania muutosta ja etsitään vaihtoehtoja elementtirakentamiselle. Huonekalumallistoksi konkretisoitunut Vertical Villagen visio on esillä Kansallismuseon Linnanpihalla nelimetrisen, 77-osaisen installaation muodossa.

Jelle van der Beek (Puuguru)
Anisotropia

Anisotropia on Puugurun ja metsäsertifikaatti PEFC Suomen toteuttama kuunneltava ja koettava installaatio, jonka ääreen on hyvä istahtaa ja nauttia metsän rauhoittavasta vaikutuksesta. Installaation tarkoituksena on tuoda esille vastuullisesti tuotetun puun matka metsästä kuluttajille sekä inspiroida innovatiivisiin tapoihin työstää puuta. Teoksen äänimaailman on suunnitellut Eero Pulkkinen. Teos on esillä Kansallismuseon puistossa.

Teemu Järvi Illustrations
Forest Greetings

Teemu Järven työt syntyvät käsityötä painottavilla menetelmillä. Monet työvälineet sekä kuviensa mallit Järvi kerää tai pyytää itse. Näyttely tarjoaa näkymän tämän luomisprosessin vaiheisiin ja esittelee uniikkeja taideteoksia sekä valmiita tuotteita. Teos on esillä Kansallismuseon puistossa.

Brilliant!
Suomen Kultaseppien Liiton 110-vuotisjuhlanäyttely, joka esittelee lähes 30 ansioituneen kultasepän muotoilu- ja käsityötaitoa, avautuu kokonaisuudessaan 18. syyskuuta. Näyttelyssä huippuosaajien korut, Susanna Majurin valokuvat ja äänimaisema käyvät vuoropuhelua mielenkiintoisella tavalla. Helsinki Design Weekin aikana näyttelystä nähdään vuoden 2016 Kultaseppä -ehdokkaat Eero Hintsanen, Petri Pulliainen ja Ville Redman. Esillä museon 1. kerroksessa.

Kansallinen identiteetti uusissa vaatteissa - informatiivisia graafisia tuotteita
Näyttely esittelee 25 Aalto-yliopiston graafisen suunnittelun opiskelijan Kansallismuseolle ideoimaa tuotetta, jotka sopivat muun muassa matkamuistoksi, tuliaiseksi tai liikelahjaksi. Näyttelyssä sahti on pakattu uudelleen, vanhat vaakunat muutettu koruiksi ja suomalaisen mytologian hahmot ikuistettu pop-up -korteiksi. Työt ovat esillä Kansallismuseon kahvilassa.

TypoCraft Helsinki
Ensimmäistä kertaa järjestettävä näyttely yhdistää kirjainmuotoilun, designin ja taiteen. Mukana on uniikkitaideteoksia, julisteita, keramiikkaa ja tekstiilitaidetta. Kansallismuseon osuudessa esillä ovat Laura Väinölän, Saara Renvallin, Tony Eräpuron, Ilkka Kärkkäisen, Miklos Gaalin ja Arja Karhumaan teokset. Teokset ovat esillä Kansallismuseon 2. kerroksessa.

Time Machine -seminaari ti 8.9. klo 9-16
Festivaalien pääseminaari järjestetään Kansallismuseon auditoriossa ti 8.9.2015 klo 9-16. 200 nopeinta pääsee mukaan ilmaiseen tilaisuuteen - vaatii rekisteröitymisen!

Seminaarin ohjelma ja rekisteröityminen:
www.helsinkidesignweek.com/ohjelma/time-machine-seminar

Tilaisuuden järjestää Helsinki Design Week yhteistyössä Toimivan kaupungin ja Aalto-yliopiston kanssa. Seminaaria tukevat ulkoasiainministeriö, Hollannin suurlähetystö, Kansallismuseo sekä Kanresta.

Helsinki Design Week Kansallismuseossa:
www.helsinkidesignweek.com/ohjelma/kansallismuseo

Lisätietoja:
Mikael Neuvonen, Kansallismuseon palvelumyynti ja viestintä,
mikael.neuvonen@kansallismuseo.fi  p. 0295 33 6342
Hanna Forssell, vastaava museolehtori Kansallismuseo
hanna.forssell@kansallismuseo.fi p. 0295 33 6475

Kansallismuseo, Mannerheimintie 34, Helsinki
Museo avoinna ti-su 11-18, ma suljettu.
www.kansallismuseo.fi


Kansallismuseo on Suomen historiallinen keskusmuseo, jonka ydintehtävä on valtakunnallisesti keskeisen kulttuurihistoriallisen pääoman tallentaminen ja jakaminen.
Kansallismuseon museoperheeseen kuuluu yhdeksän museota ja kaksi linnaa - Kansallismuseo, Kulttuurien museo (toiminta jatkuu Kansallismuseossa), Suomen merimuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Hvitträsk, Louhisaari, Urajärven kartano, Alikartano, Olavinlinna ja Hämeen linna.
 


Medialle 23.7.2015

Pukeudu Kansallismuseo-kuosiin!

Kansallismuseo lanseeraa Helsinki Design Weekillä 3.-13.9.2015 uuden designer-malliston, joka on suunniteltu yhteistyössä Apparel & Loversin kanssa.
Malliston suunnittelussa lähtökohtana on ollut Kansallismuseon uudistuminen, historian ja tämän päivän avoin vuoropuhelu ja Kansallismuseon 11 museokohteen ainutlaatuinen luonne.


Kansallismuseon designer-mallistossa rikotaan perinteinen käsitys oheistuotteista. "Halusimme välttää perinteisissä logotuotteissa käytettyjä tekniikoita ja kehittää innovatiivisempi ja mielenkiintoisempi tapa tuoda brändi-ilme esille. Tuotteissa on hyödynnetty Kansallismuseon uutta tunnusta kuvituksenomaisesti. Tunnus kertoo Kansallismuseon roolista ikkunana menneisyyteen, nykyhetkeen ja tulevaisuuteen”, Mikael Neuvonen Kansallismuseon viestinnästä ja markkinoinnista kertoo. 

Suunnittelutyössä pidettiin tärkeänä, että tuotteita voi myös käyttää pelkästään esteettisenä, uniikkina ja laadukkaana designvaatteena ilman, että entuudestaan on vahvaa tunnesidettä Kansallismuseoon.
Apparel & Lovers sovelsi useita eri tekniikoita suunnitellessaan Kansallismuseon kuoseja ja printtejä. Applikoidussa unisex jätti t-paidassa Kansallismuseon logo on toteutettu nauha-applikaatiolla, kun taas tunikassa logo on printattu pääntien ympärille, ikään kuin kaulakoruksi.

”Kansallismuseon uusi tunnus tarjosi paljon mahdollisuuksia tuotteiden innovointiin. Mielenkiintoisella tavalla käytettynä tuotteissa se ylittää perinteisen logotuotteen rajan ja on monikäyttöisempi kuin perinteinen oheistuote,” kertoo tuotteiden suunnittelija Patrik Prusak.

Yhteisten brändituotteiden suunnittelun ohessa Kansallismuseon museokauppojen konseptia uudistetaan ja rakennetaan entistä vahvemmin museon profiilia korostaen. ”Kansallismuseon museoiden luonne, esineistö ja kokoelmat ovat ehtymätön voimavara ja innostaja suunnittelulle”, Neuvonen toteaa.
  
Uusi designer-mallisto on nyt myynnissä Kansallismuseon museokaupoissa. Mallisto pitää sisällään applikoidun t-paidan, printti t-paidan, tunikan, sukat ja neliö kaulahuivin. Designer-mallisto täydentyy uusilla tuotteilla syksyn mittaan.

Lisätietoja:
Mikael Neuvonen, Kansallismuseo, viestintä ja palvelumyynti, p. 029 533 6342, mikael.neuvonen@kansallismuseo.fi
Patrik Prusak, Apparel & Lovers, p. 044 284 9159, patrik@apparel-and-lovers.com

Kansallismuseon museokauppa

Kansallismuseo, Mannerheimintie 34, Helsinki.
Museo avoinna ti-su 11-18, ma suljettu.
www.kansallismuseo.fi


Kansallismuseo on Suomen historiallinen keskusmuseo, jonka ydintehtävä on valtakunnallisesti keskeisen kulttuurihistoriallisen pääoman tallentaminen ja jakaminen. Kansallismuseon museoperheeseen kuuluu yhdeksän museota ja kaksi linnaa - Kansallismuseo, Kulttuurien museo (toiminta jatkuu Kansallismuseossa), Suomen merimuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Hvitträsk, Louhisaari, Urajärven kartano, Alikartano, Olavinlinna ja Hämeen linna.

Apparel & Lovers on muotisuunnittelija Patrik Prusakin, graafikko Pietari Kaakkomäen ja tuotantokoordinaattori Svetlana Drevskihn vuonna 2012 perustama yritys, joka suunnittelee ja tuottaa yritys- ja fanituotevaatemallistoja mittatilauksena. Apparel & Lovers tarjoaa merchandise-vaatteellaan mielikuvituksellisen, laadukkaan ja muodikkaan vaihtoehdon massatuotetuille oheistuotteille.
Uudet logolliset museokauppatuotteet_2015 vino
(klikkaa kuva suuremmaksi)

Uudet logolliset museokauppatuotteet 2015_vaaka

(klikkaa kuva suuremmaksi)

Uusi logollinen t-paita museokauppatuote_2015

(klikkaa kuva suuremmaksi)


Mediatiedote 30.6.2015

Vintage-tapahtuma Kansallismuseon Kesäpihalla
su 2.8.2015 klo 11-15

Tule kierrättämään vintage-aarteitasi!
Tervetuloa Kansallismuseon Kesäpihalle vintagen myyntitapahtumaan. Mukana tapahtumassa on myös erikoisliikkeitä, mm. Alles Gute Vintage, Kupla Vintage, Mekkomania, Sataneule Vintage, SomaOma, Vintage Style Events, The Wolf of Vintage – Vanhatapio’s Second Hand Finds.

Vintage-tapahtuman myyntipaikat ovat ilmaisia. Paikkatiedustelut kirsi.nisonen(at)kansallismuseo.fi
Muotiteemaan liittyvät opastukset Kansallismuseossa klo 12 ja 14.
Pihatapahtuma on ilmainen, museoon pääsymaksu 7 / 9 euroa, alle 18-v. vapaa pääsy.

Lisätietoja tapahtumasta antaa:

Kirsi Nisonen, Kansallismuseo, p. 0295 33 6450, kirsi.nisonen(at)kansallismuseo.fi

Kansallismuseo, Mannerheimintie 34, Helsinki.
Museo avoinna ti-su 11-18, ma suljettu. Cafe Kansallismuseo avoinna ti-su 11–17.
www.kansallismuseo.fi


Kansallismuseo on Suomen historiallinen keskusmuseo, jonka ydintehtävä on valtakunnallisesti keskeisen kulttuurihistoriallisen pääoman tallentaminen ja jakaminen.
Kansallismuseon museoperheeseen kuuluu yhdeksän museota ja kaksi linnaa - Kansallismuseo, Kulttuurien museo (toiminta jatkuu Kansallismuseossa), Suomen merimuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Hvitträsk, Louhisaari, Urajärven kartano, Alikartano, Olavinlinna ja Hämeen linna.

KM logo pysty su

Vintage kesäpiha 2015

Medialle 24.6.2015

Kansallismuseossa kesällä -
Kansallismuseo on Helsinki Design Weekin ohjelmakumppani ja uusi tapahtumapaikka

”Aikakone / Time Machine” -teeman hengessä historialliset esineet – oman aikansa designia nekin – saavat rinnalleen näkökulmia nykymuotoiluun ja sen tulevaisuuteen, kun Kansallismuseo esittelee nykymuotoilijoiden teoksia ”peilauksina” historiallisiin esineisiin.
Kansallismuseo toimii lisäksi näyttämönä Helsinki Design Weekin pääseminaarille 8.9.2015 ja Helsinki Design Weekin aikana lanseerataan Kansallismuseon uusi, designer-yhteistyönä toteutettu asustemallisto. Kansallismuseo on myös mukana Lasten viikonloppu -tapahtumassa Suvilahden Kattilahallissa 12.-13.9.2015.


Aalto-yliopiston graafisen suunnittelun opiskelijoiden näyttely

Kansallismuseossa 24.6.-13.9.2015

Kansallismuseossa on esillä Aalto-yliopiston opiskelijatöiden näyttely ”Suomen historiaa uudessa asussa – informatiivisia graafisia tuotteita”.  Näyttely esittelee Aalto-yliopiston graafisen suunnittelun opiskelijoiden Kansallismuseolle ideoimia tuotteita. Näyttely on osa Helsinki Design Weekin ohjelmistoa ja on esillä Kansallismuseon kahvila-ravintolassa.
Lue lisää: http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/nayttelyt/vaihtuvat#aalto_yliopisto

Lisätietoja:
- markkinointipäällikkö Mikael Neuvonen, Kansallismuseo, p. 040 128 6342, mikael.neuvonen@kansallismuseo.fi

”Maalauksen ja esihistorian vuoropuhelua” - Kristina Janni Ståhlin maalauksia, pop-up -näyttely Kansallismuseossa 10.7.-2.8.2015

Kristina Janni Ståhlin Suomen esihistorian näyttelytilassa Kansallismuseossa maalaamissa teoksissa heijastuvat taiteilijan ja museoesineiden välinen vuoropuhelu ja vuorovaikutus. Näyttely on osa hänen kuvataiteen maisterin tutkintoonsa liittyvää lopputyötään Kuvataideakatemiassa.
Lue lisää: http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/nayttelyt/vaihtuvat#kristina_janni_stahl

pdf Kristina Janni Ståhl_CV (132 KB)
Lisätietoja:
- Kristina Janni Ståhl, p. 045 172 8404, stahl.kristina(at)gmail.com
- lisäkuvapyynnöt: näyttelyassistentti Jaana Pietilä, p. 040 128 6454, jaana.pietila(at)kansallismuseo.fi

Kansallismuseo, Mannerheimintie 34, Helsinki.
Museo avoinna ti-su 11-18, ma suljettu.
www.kansallismuseo.fi


Kansallismuseo on Suomen historiallinen keskusmuseo, jonka ydintehtävä on valtakunnallisesti keskeisen kulttuurihistoriallisen pääoman tallentaminen ja jakaminen.
Kansallismuseon museoperheeseen kuuluu yhdeksän museota ja kaksi linnaa - Kansallismuseo, Kulttuurien museo (toiminta jatkuu Kansallismuseossa), Suomen merimuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Hvitträsk, Louhisaari, Urajärven kartano, Alikartano, Olavinlinna ja Hämeen linna.
Luut_Kristina Janni Ståhl_2015
Luu, Kristina Janni Ståhl 2015, öljy kankaalle 37x55 cm
(Klikkaa kuva auki suuremmaksi)


Keramiikka_ Kristina Janni Ståhl_2014
Keramiiikka, Kristina Janni Ståhl 2014,
öljy kankaalle 37x55 cm
(Klikkaa kuva auki suuremmaksi)

Kalaverkko_Kristina Janni Ståhl_2015
Kalaverkko, Kristina Janni Ståhl 2015,
öljy kankaalle 37x55 cm
(Klikkaa kuva auki suuremmaksi)

Rahat_Kristina Janni Ståhl_2015
Rahat, Kristina Janni Ståhl 2015,
öljy kankaalle 37x55 cm
(Klikkaa kuva auki suuremmaksi)


Mediatiedote 11.6.2015

Kansallismuseon Linnanpiha uudeksi tapahtumanäyttämöksi
- lasten kesäteatteria ”SIPSUKKA seikkailee kotona” 13.6. - 23.8.2015

Linnanpiha on osa uutta Kansallismuseon Kesäpihaa, vihreää keidasta keskellä Helsinkiä. Kesäpihalla voi nauttia musiikista, tapahtumista ja teatterista koko kesän ajan. Perinnekasvimaalla tutustutaan vanhoihin suomalaisiin historiallisiin kasveihin ja Kansalaisten kasvimaalla kukoistaa omia kaupunkipuutarhoja.

Vuonna 1910 valmistuneessa museorakennuksessa näkyy historiallisen arkkitehtuurin eri vaiheisiin liittyviä piirteitä. Kansallismuseo onkin suomalaisen kansallisromantiikan arkkitehtuuriin pääteoksia.
Linnanpihassa on nähtävissä italialaissävyistä palatsiarkkitehtuuria sekä loggian pylväiden hauskoissa yksityiskohdissa vuosisadan alun arkkitehtuuria. Suunnittelutyöstä vuonna 1906 vastasi arkkitehti Armas Lindgren .

Linnanpihalla nautitaan tänä kesänä lasten kesäteatterista - ”SIPSUKKA seikkailee kotona”. Esitykset ovat ke-su 13.6. - 23.8.2015. Liput 13,50 e ennakko, 15 e ovelta, alle 2 v. ilmaiseksi.

Lisätietoja: 
Hanna Korhonen, Kansallismuseo, hanna.korhonen(at)kansallismuseo.fi,
p. 040 128 6464
Pauliina Alanko, Helsinki International Theatre, pauliina.l.alanko(at)gmail.com, p. 0400 664 799

Kansallismuseo, Mannerheimintie 34, Helsinki.
Museo avoinna ti-su 11-18, ma suljettu. Museo suljettu 19.-21.6.2015.
www.kansallismuseo.fi

Kansallismuseo on Suomen historiallinen keskusmuseo, jonka ydintehtävä on valtakunnallisesti keskeisen kulttuurihistoriallisen pääoman tallentaminen ja jakaminen. Kansallismuseon museoperheeseen kuuluu yhdeksän museota ja kaksi linnaa - Kansallismuseo, Kulttuurien museo (toiminta jatkuu Kansallismuseossa), Suomen merimuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Hvitträsk, Louhisaari, Urajärven kartano, Alikartano, Olavinlinna ja Hämeen linna.

Sipsukka seikkailee kotona lastennäytelmä
Sipsukka seikkailee kotona -näytelmä.
Kuva: Helsinki International Theatre
(Klikkaa kuva auki suuremmaksi)

Linnanpihan pylvaat2 150 x

Kansallismuseon Linnanpihan loggian
pylväikkö, Armas Lindgren 1906.
Kuva: Museovirasto, Jouni Marjamäki
(Klikkaa kuva auki suuremmaksi)
Linnanpihalaine 18 400 x
Hahmo Kansallismuseon Linnanpihan
loggian pylvään päässä, Armas Lindgren 1906. Kuva: Museovirasto, Jouni Marjamäki
(Klikkaa kuva auki suuremmaksi)
linnanpihalainen 65 400 x
Hahmo Kansallismuseon Linnanpihan pylvään päässä, Armas Lindgren 1906.
Kuva: Museovirasto, Jouni Marjamäki
(Klikkaa kuva auki suuremmaksi)


Medialle 10.6.2015

Brilliant! - tulossa Kansallismuseoon

18.9.2015 - 1.2.2016

Brilliant! on Suomen Kultaseppien Liiton 110-vuotisjuhlanäyttely.
Esillä on koruja Vuoden Kultasepiksi valituilta 1960-luvulta lähtien sekä valokuvataiteilija Susanna Majurin kuvateoksia.

Näyttely tarjoaa ainutlaatuisen läpileikkauksen suomalaisten kultaseppien korutuotantoon lähes 30 vuoden ajalta. Näyttelyssä huippuosaajien korut, Susanna Majurin vedenalaiseen maailmaan liittyvät valokuvateokset ja äänimaisema käyvät vuoropuhelua kiinnostavalla tavalla.


Brilliant! esittelee lähes 30 ansioituneen kultasepän muotoilu- ja käsityötaitoa ja juhlistaa 110 vuotta täyttävää Kultaseppien Liittoa. Näyttelyn yhteydessä yleisö pääsee valitsemaan myös Vuoden Kultasepän 2016. Näyttelyyn liittyy myös 100-sivuinen kolmikielinen julkaisu sekä yleisötapahtumia.


Vuoden kultasepät vuodesta 1987 alkaen: Matti Hyvärinen, Karl Laine, Berndt Lindholm, Raimo Nieminen, Markku Mäki, Markku Laulaja, Morris Lindblom, Jukka Ailio, Juha Janger, Alpo Tammi, Pekka Kiviluoto, Toivo Valkama, Kirsti Doukas, Arvi Kämäri, Pekka Piekäinen, Juha Koskela, Jouni Salo, Kristian Saarikorpi, Esko Lindroos, Tiina Arkko, Rauno Tynkkynen, Tony Granholm, Ari-Pekka Rantanen, Pekka Kulmala, Carina Blomqvist, Essi Pullinen, Heikki Hartikainen. 


Näyttely tulee esille Kansallismuseoon 18.9.2015 alkaen ja on avoinna 1.2.2016 asti. Näyttelyyn liittyy runsaasti oheisohjelmaa ja yleisötapahtumia.


Yhteistyössä: Kalevala Koru Oy, Suomen Kulttuurirahasto, Antti ja Airi Soljan Säätiö, Atelier Torbjörn Tillander, K.A. Rasmussen Oy, Saurum Oy/Lumoava, Taiteen edistämiskeskus, maki.fi


Ennakkotietoa:
- kuraattori Anniina Dunder-Berg, Briljantti ry, p. 040 770 4437, anniina(at)dunder.fi
- näyttelyamanuenssi Aino-Maija Kaila, Kansallismuseo, p. 040 128 6362, aino-maija.kaila(at)kansallismuseo.fi
- kuvapyynnöt: näyttelyassistentti Jaana Pietilä, Kansallismuseo, p. 040 128 6454, jaana.pietila(at)kansallismuseo.fi

Suomen Kultaseppien Liitto http://www.suomenkultaseppienliitto.fi/
Vuoden Kultasepät 1987 –
http://www.suomenkultaseppienliitto.fi/vuoden-kultaseppa/
Kansallismuseon vaihtuvat näyttelyt
http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/nayttelyt/vaihtuvat#brilliant
Valokuvataiteilija Susanna Majurin verkkosivu
www.susannamajuri.com

Kansallismuseo, Mannerheimintie 34, Helsinki.
Museo avoinna ti-su 11-18, ma suljettu.

Museo suljettu myös 6.12., 24.-25.12.2015 ja 1.1.2016.
Sisäänpääsymaksu 9 / 7 e, alle 18-v. vapaa pääsy.
Lippukassa p. 040 128 6469, ti-su klo 11-18.
www.kansallismuseo.fi
facebook.com/Kansallismuseo




Brilliant! Alpo Tammi sormus_Teemu Töyrylä

Sormus, kultaseppä Alpo Tammi. Valokuva: Teemu Töyrylä
(Klikkaa kuva auki suuremmaksi)

Brilliant! Susanna Majuri_Blackie triptyykki 1

Blackie, valokuvataiteilija Susanna Majuri 2015
(Klikkaa kuva auki suuremmaksi)

Brilliant Paakuva pysty 01

(vasemmalta oikealle) Juha Koskela: rannekoru, mokumegane -tekniikka ja hopea. Rauno Tynkkynen: sormus, platina ja timantit. Matti Hyvärinen: rannekoru, hopea ja spektroliitti.
Raimo Nieminen: kaulakoru, jaspis, keltakulta, timantit, jalokivet ja nahka
Valokuva: Teemu Töyrylä
(Klikkaa kuva auki suuremmaksi)

Medialle 4.3.2015

Kutsu mediatilaisuuteen ke 11.3.2015 klo 15.00
Kansallismuseo uudistuu

Tervetuloa mediatilaisuuteen keskiviikkona 11.3.2015 klo 15.00
Kansallismuseon auditorioon.


Kansallismuseon museoissa ja linnoissa eletään uudistumisen aikaa. Päivitetyn strategian ja uuden organisoitumisen myötä on aloitettu brändiuudistus, näyttelytoiminnan uudistaminen sekä Kansallismuseon tilojen suunnittelu.

Kansallismuseo on asettanut tavoitteekseen olla museoiden ykkösbrändi Suomessa. Tule kuulemaan miten se tehdään.
Kansallismuseon uudistumisesta ja tulevaisuuden suunnitelmista ovat kertomassa ylijohtaja Elina Anttila, markkinointipäällikkö Mikael Neuvonen, näyttelypäällikkö Minerva Keltanen ja vastaava museolehtori Hanna Forssell.

pdf Kansallismuseo uudistuu - mediatiedote 11.3.2015 (292 KB)

Lisätietoja tilaisuudesta:
ylijohtaja Elina Anttila, elina.anttila@nba.fi p. 040 128 6131,
markkinointipäällikkö Mikael Neuvonen, mikael.neuvonen@nba.fi  p. 040 128 6342

Kansallismuseo, Mannerheimintie 34, Helsinki.
Museo avoinna ti-su 11-18, ma suljettu.
www.kansallismuseo.fi

KM logo pysty su
Kansallismuseon logo 2014,
design Agency Leroy
(Klikkaa kuva auki suuremmaksi)



Medialle 28.1.2015    

Kansallismuseon museoissa ja linnoissa hyvä vuosi 2014 – yli puoli miljoonaa kävijää

Kansallismuseon museokohteissa, yhdeksässä museossa ja kahdessa linnassa, kävi viime vuonna yli puoli miljoonaa kävijää. Lukuun on laskettu niin näyttelykävijät, tapahtumiin osallistuneet kuin kokousvieraatkin.
Kansallismuseon museokohteiden kokonaiskävijämäärä vuonna 2014 oli 517 000 kävijää. Kävijämäärä kasvoi erityisesti Kansallismuseossa, yli 160 000 kävijään vetovoimaisten näyttelyiden ja yleisötapahtumien ansiosta.


Kävijöitä kiinnostivat Spirit of Budō - Soturin Tie, japanilaisten taistelulajien historiaa ja Aleksanteri III ja Suomi - Keisarillista kesälomaa -näyttelyt sekä syksyllä avattu Kulttuurien museon näyttely Uskontojen maailma. Marraskuussa avattu Finnskogar – Metsäsuomalaiset -näyttely jatkuu kesän 2015 loppuun.

Näyttelyiden laaja oheisohjelma, muut yleisötapahtumat kuten tammikuun ja joulukuun pimeydessä loistaneet LUX-Helsinki -tapahtuma ja Joulukuusimetsä toivat uutta innostunutta yleisöä.
Venäläisten matkailijoiden väheneminen näkyi monissa kohteissa, mutta erityisesti Olavinlinnassa ja Hämeen linnassa.

Jotta uusia kävijöitä tavoitetaan, on museon pystyttävä avaamaan ovia entistä enemmän, aktivoimaan yleisöjä ja välittämään tutustakin aiheesta uusia näkökulmia.
Kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila korostaa Kansallismuseon laaja-alaista tehtävää ja sen eteen tehtävää työtä:
”Uskon, että jokaisen näyttelyidean perusteellisella harkinnalla, testaamisella ja aktiivisella viestinnällä ja markkinoinnilla sekä vilkkaalla tapahtumatoiminnalla onnistutaan avaamaan museota uusille kävijöille. Kansallismuseon kohteiden on päästävä sille tasolle, että niissä viihdytään ja museokäyntiin on muitakin syitä kuin näyttely. Se voi olla kiinnostava tapahtuma, loistava museokauppa tai hyvä kahvila, mainio lounaspaikka ja ikimuistoinen kokouspaikka. Tämän eteen teemme töitä tällä hetkellä”.

Kansallismuseossa eletään uudistumisen vaihetta. Päivitetyn strategian pohjalta aloitettiin brändiuudistus, näyttelytoiminnan uudistaminen ja Kansallismuseon tilojen suunnittelu siten, että museo pystyisi välittämään kokonaisvaltaista museokokemusta parhaalla mahdollisella tavalla.

Kansallismuseon tavoitteena on puhutella kaikkia suomalaisia, mutta sisältöjä kohdennetaan entistä tarkemmalla korvalla myös nuorille kohderyhmille. Tavoitteena on myös lisätä tapahtumallisuutta, vahvistaa museokohteiden profiilia ja kertoa, että Kansallismuseon kohteet ovat kaikki eräänlaisia kansallisaarteita, korvaamattomia, kiehtovia ja uusia näkemyksiä herättäviä.

Kansallismuseon tulevia näyttelyitä – Sibeliusta, Miss Universumia ja Hvitträskin vieraita

Kansallismuseon vuoden 2015 päänäyttely on lokakuussa avautuva laaja Jean Sibelius 1865‒1957 -näyttely, joka on Sibelius-juhlavuoden huipentuma. Sibeliuksen musiikki ja ensimmäistä kertaa näytteillä olevat alkuperäiset nuottikäsikirjoitukset avaavat ikkunan koko Sibeliuksen aikakauteen.

Suomen Kultaseppien Liiton 110-vuotisjuhlanäyttely Brilliant! avataan syyskuussa ja silloin korut, kultasepäntaito ja valokuvataiteilija Susanna Majurin kuvateokset valtaavat Kansallismuseon.
Lisäksi Kansallismuseossa on alkamassa mittava perusnäyttelyn uudistustyö.

Suomen merimuseossa, Merikeskus Vellamossa avataan marraskuussa näyttely 1715. Taistelu Itämerestä, joka käsittelee Suuren Pohjan sodan aikaisia tapahtumia Itämerellä.
Hvitträskin vieraat avataan huhtikuussa Hvitträskissä ja Miss Universum 1975 Tamminiemessä toukokuussa.

Kansallismuseon museoperheeseen kuuluu yhdeksän museota ja kaksi linnaa - Kansallismuseo, Kulttuurien museo (toiminta jatkuu Kansallismuseossa), Suomen merimuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Hvitträsk, Louhisaari, Urajärven kartano, Alikartano, Olavinlinna ja Hämeen linna.

Kansallismuseo, Mannerheimintie 34, Helsinki.
Museo avoinna ti-su 11-18, ma suljettu.
Sisäänpääsymaksu 9 / 7 e, alle 18-v. vapaa pääsy.
Lippukassa p. 040 128 6469, ti-su klo 11-18.
www.kansallismuseo.fi
facebook.com/Kansallismuseo


Museoperhe logo korjattu

Kansallismuseon museoperheen logo
2014,
design Agency Leroy
(Klikkaa kuva auki suuremmaksi)



Medialle 27.11.2014
 

Finnskogar - Metsäsuomalaiset

Näyttely Kansallismuseossa 28.11.2014 - 16.8.2015

Näyttely kertoo suomalaisista, jotka siirtyivät kaskiviljelijöiksi Ruotsin ja Norjan asumattomille metsäseuduille 1500-luvun lopulla ja 1600-luvulla. He ylläpitivät pitkään alkuperäisväestön keskellä omaleimaista kulttuuriaan ja säilyttivät oman kielensä. Sittemmin he sulautuivat valtaväestöön.

Näyttely perustuu maisteri Astrid Reposen sanastonkeruumatkallaan vuonna 1932 Suomen kansallismuseolle hankkimiin esineisiin. Esineet eivät ole koskaan aikaisemmin olleet näytteillä.
Näyttely kertoo suomalaismetsien (Finnskogar) asukkaista eli metsäsuomalaisista (ruotsiksi skogsfinnar), miksi he lähtivät ja millaista heidän elämänsä oli uusilla asuinseuduilla.

Kävijät pääsevät tutustumaan esineiden ohella metsäsuomalaisten puhumaan vanhahtavaan suomen kieleen, suomalaisperäiseen paikannimistöön sekä heidän uskomuksiinsa ja muuhun henkiseen perinteeseensä.


Metsäsuomalaisiksi sanottiin Suomesta, suureksi osaksi Savosta Ruotsin ja Norjan keskiosiin noin 1580-1640 siirtyneitä suomalaisia. He olivat alun perin kaskiviljelijöitä, ja raivasivat uusille asuinalueilleen laajat kaskimaat. He olivat myös eteviä metsästäjiä ja kalastajia sekä tunnettuja taidokkaista tuohi- ja puutöistään.

Metsäsuomalaisten aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö poikkesi suuressa määrin heidän ympärillään asuvan kantaväestön elämäntavasta. Suomalaiset säilyttivät pitkään oman kielensä, joka pysyi vanhakantaisena sillä aikaa kun Suomessa puhuttu suomi muuttui. Heidän henkinen perinteensä, kansanusko ja -runous olivat omaleimaisia.

Metsäsuomalaisista tuli vähitellen peltoviljelijöitä sekä saha- ja teollisuustyöläisiä. Heitä lähti myös 1600-luvulla ruotsalaisten siirtolaisten mukana Atlantin yli Amerikkaan, lähinnä Delawareen.

Ruotsissa ja Norjassa metsäsuomalaiset sulautuivat vähitellen kantaväestöön ja kieli sammui 1900-luvun toisella puoliskolla. Sukututkimuksen myötä monet ruotsalaiset ja norjalaiset ovat löytäneet metsäsuomalaisjuurensa ja metsäsuomalaisuus on kummassakin maassa nykyään vahvassa nousussa. Norjassa he ovat saaneet vuosituhannen alussa kansallisen vähemmistön statuksen.

Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä ns. kansalliset tieteet kukoistivat ja myös metsäsuomalaiset olivat erityisesti kansa- ja kielitieteilijöiden kiinnostuksen kohteena. Eräs heistä oli Astrid Reponen (1905-1940), joka keräsi eräiden tutkijakollegoidensa kanssa erityisesti sanastoa Vermlannin ja Kaakkois-Norjan suomalaismetsissä vuosina 1930-32.

Astrid Reponen keräsi myös Kansallismuseon toimeksiannosta 130 kansanomaista esinettä (eniten puu- ja tuohiesineitä), jotka museo osti häneltä vuonna 1933. Esineet luetteloitiin Kansallismuseon kokoelmiin ja vietiin varastoon. Ennen nyt avattavaa näyttelyä ne eivät ole koskaan olleet näytteillä.

Näyttelyn rungon muodostavat tämän ns. Reposen kokoelman esineet, joista noin runsaat 100 on näytteillä. Näyttelyssä voi katsella myös monien suomalaisten tutkijoiden kenttämatkoillaan ottamia valokuvia suomalaismetsistä: ihmisiä, rakennuksia, pihapiirejä, maisemia, esineitä. Näyttelyssä voi kuunnella mm. ääninäytteitä metsäsuomalaisten kirjeistä ja elämästä.

Lisäksi näyttelyssä on suomalaisten tutkijoiden ottamia valokuvia metsäsuomalaisista, ääninäytteitä sekä YLE Radioateljeen tekemä äänimaailma. Eero Järnefeltin kuuluisa maalaus Raatajat rahanalaiset (Kaski) on lainattu Ateneumin taidemuseosta. Metsäistä tunnelmaa näyttelyyn tuovat myös valokuvataiteilija Ritva Kovalaisen valokuvat.

Näyttelyyn liittyy myös yleisötapahtumia ja suomen- ja ruotsinkielinen julkaisu, joka tulee myyntiin Kansallismuseon museokauppaan tammikuussa 2015.

pdf Finnskogar - Metsäsuomalaiset oheisohjelma program (1.04 MB)

Näyttelyn käsikirjoittajat
ovat kielitieteilijä Paula Andersson Helsingin yliopistosta, nimistöntutkija, lehtori emerita Tuula Eskeland Kööpenhaminan yliopistosta, uskontotieteilijä, dosentti Marja-Liisa Keinänen Tukholman yliopistosta sekä Suomen kansallismuseon amanuenssi Antti Metsänkylä.

Äänimaailman ovat luoneet Harri Huhtamäki ja Pekka Lappi YLE Radioateljeesta. Näyttelyarkkitehtuurista vastaa Suunnittelutoimisto Amerikka, Jussi Salmivuori ja Teemu Nojonen. Näyttelyn graafinen ilme on Agency Leroyn suunnittelema.

Näyttely on avoinna Kansallismuseossa 28.11.2014 - 16.8.2015.

Lehdistökuvat

Näyttelyn sisällöstä lisätietoja: amanuenssi Antti Metsänkylä, p. 040 128 6384, antti.metsankyla(at)nba.fi
Lehdistökuvien lisäpyynnöt: näyttelyassistentti Jaana Pietilä, p. 040 128 6454, jaana.pietila(at)nba.fi
Tapahtumien lisätiedot:
- vastaava museolehtori Hanna Forssell, p. 040 128 6475, hanna.forssell(at)nba.fi
- työpajakoordinaattori Hanna Korhonen, p. 040 128 6464, hanna.korhonen(at)kansallismuseo.fi

Kansallismuseo, Mannerheimintie 34, Helsinki.
Museo avoinna ti-su 11-18, ma suljettu. Museo suljettu myös 19.-21.6.2015.
Sisäänpääsymaksu 9 / 7 e, alle 18-v. vapaa pääsy.
Lippukassa p. 040 128 6469, ti-su klo 11-18.
www.kansallismuseo.fi
facebook.com/Kansallismuseo

Finnskogar tunnuskuva rajattu

Finnskogar_Juhoila piha_Helminen 1930_SUK334 28

Finnskogar_tuoli Östmark_SU5161 12a

Finnskogar_Olsson sauna_Reponen 1930_SUK334 70

Finnskogar_lappakannu SU5161 29c

Finnskogar_Raiskin aitta_Reponen 1930_ SUK334 58

Finnskogar_tuohinen suolakopsa_SU5161 96a


Lehdistötiedote 8.12.2014 medialle

Kansallismuseon museoille uusi tunnus

Kansallismuseossa aloitettiin alkukesällä brändiuudistus, jonka lähtökohtana on ollut brändiarkkitehtuurin ja yhtenäisemmän kommunikoinnin rakentaminen 11 museokohteen kokonaisuudelle.
Tavoitteena on ollut luoda Kansallismuseolle yhtenäisempi brändi-identiteetti ja kertoa kokonaisvaltaisesta uudistumisesta ja museokokemuksesta, jossa näyttelyiden ohessa museon palveluilla ja tapahtumilla on merkittävä rooli. Kansallismuseo valitsi brändisuunnittelun kumppaniksi Agency Leroyn.


Suunnittelubriiffissä pyydettiin alustavaa ehdotusta Kansallismuseon brändiarkkitehtuuriksi sekä uudeksi tunnukseksi. Tärkeää oli pystyä kertomaan Kansallismuseon rooli kulttuurin ja valtiollisen historian tallentajana, jakajana ja osallistajana. Brändi-ilmeen tuli heijastaa Kansallismuseon uudistumista ja rakentua Kansallismuseon strategisten tavoitteiden sekä yhdessä luodun vision pohjalle. Tärkeää oli myös pystyä luomaan kokonaisvaltaista museokokemusta, jossa näyttelyiden ohessa museon tapahtumilla, kokouspalveluilla, kahvilalla, ravintolalla ja museokaupalla on merkittävä rooli.

Brändipersoonan määrittelyä on tehty yhdessä Kansallismuseon tiimin ja Leroyn kesken. "Leroyn ehdotus oli vahva, harkittu ja sisälsi pitkälle tulevaisuuteen kantavan idean. Tunnus on ajaton, klassinen ja kestävä, ja se kertoo hyvin Kansallismuseon suunnasta. Tämä on tärkeää myös museokohteiden kannalta, koska museoita profiloidaan jatkossa entistä enemmän. Kansallismuseo brändinä taas kertoo, että kohteet ovat kaikki eräänlaisia kansallisaarteita. Leroyn tiimi on ollut äärimmäisen innostunut asiasta", kertoo Kansallismuseon palvelumyynnistä ja viestinnästä vastaava Mikael Neuvonen.

Suunnittelija Janne Hänninen Agency Leroysta lisää: "Kansallismuseo on maamerkki ja eräänlainen kansallinen tunnus. Valitettavan monille ihmisille se on kertaluonteisen käynnin kohde, tyypillinen luokkaretkikohde. Talo ja koko museoperhe tarjoaa kuitenkin paljon enemmän. Kansallismuseo ei ole vain esineitä lasivitriineissä, se on innostava paikka ja koemme kunnia-asiaksi olla mukana kirkastamassa Kansallismuseon roolia. Tunnus kuvaa Kansallismuseota historian huoneina, tiloina ja paikkoina, jotka avaavat uusia kulmia nykyhetkeen."

Kansallismuseon brändi-identiteetin visualisointi on on nyt kokeiluvaiheessa. Identiteetin ja sen visuaalisen ilmeen lähtökohtana on Kansallismuseon 11 museokohteen museoperheajattelu. Uusi, kaikkien museokohteiden yhteinen tunnus otetaan käyttöön 27.11.2014 avattavan Finnskogar - Metsäsuomalaiset -näyttelyn myötä. Myös näyttelyn grafiikka noudattaa pääpiirteissään uutta ilmettä.

Identiteetti konkretisoituu paitsi markkinoinnin ja viestinnän graafisessa ilmeessä, myös mm. meneillään olevissa brändipersoonan ja palvelulupauksen kuvauksissa. Uuden ilmeen käyttöönotto etenee pilottivaiheen jälkeen. Kansallismuseon graafiset perusmateriaalit uudistetaan ja ilmeen toteutukset viedään kohteisiin vaiheittain vuoden 2015 aikana.

Identiteetti konkretisoituu paitsi markkinoinnin ja viestinnän graafisessa ilmeessä, myös mm. meneillään olevissa brändipersoonan ja palvelulupauksen kuvauksissa. Uuden ilmeen käyttöönotto etenee pilottivaiheen jälkeen. Kansallismuseon graafiset perusmateriaalit uudistetaan ja ilmeen toteutukset viedään kohteisiin vaiheittain vuoden 2015 aikana.

Kansallismuseo on Suomen historiallinen keskusmuseo, jonka ydintehtävä on valtakunnallisesti keskeisen kulttuurihistoriallisen pääoman tallentaminen ja jakaminen. Kansallismuseon museoperheeseen kuuluvat Kansallismuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Hvitträsk, Louhisaari, Kulttuurien museo, Suomen merimuseo, Urajärven kartano ja Alikartano sekä Hämeen linna ja Olavinlinna.

Lisätietoja:
Kansallismuseo: Mikael Neuvonen,
Kansallismuseon palvelumyynti ja viestintä, p. +358 40 128 6342,
mikael.neuvonen(at)nba.fi
Agency Leroy: Monika Nars, toimitusjohtaja, p. +358 40 500 1058,
monika@agencyleroy.com

Kansallismuseo, Mannerheimintie 34, Helsinki
Museo avoinna ti-su 11-18, ma suljettu
Sisäänpääsymaksu 2014: 8 / 6 e, alle 18-v. vapaa pääsy
Lippukassa p. 040 128 6469, ti-su klo 11-18
www.kansallismuseo.fi
facebook.com/Kansallismuseo

KM logo vaaka su ru Agency Leroy
Kansallismuseon logo 2014, design Agency Leroy
(Klikkaa kuva suuremmaksi)



Museoperhe logo korjattu

KM museoperheen logo 2014, 
design Agency Leroy
(Klikkaa kuva suuremmaksi)