Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Kokoelmat | FINNA



Kulttuurien museon yleisetnografisia ja suomalais-ugrilaisia kokoelmia on digitoitu ja avattu yleisön saataville Suomen museoiden yhteiseen FINNA -hakuportaaliin sekä opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahalla että omin tutkijavoimin. Selailtavana ovat mm. seuraavat Kulttuurien museon kokoelmat:


ALASKA

Yleisetnografisten kokoelmien kuuluisan Alaska-kokoelman, noin 500 esinettä, keräsivät mm. Venäläis-amerikkalaisen kauppakomppanian palveluksessa ja Venäjän Amerikan kenraalikuvernöörinä ennen 1800-luvun puoltaväliä toiminut Arvid Adolf Etholén, pappina Alaskassa työskennellyt Uno Cygnaeus ja mineralogi Henrik Johan Holmberg. Kokoelmiin kuuluu mm. vaatteita mursun ja muiden merinisäkkäiden suolista sekä lintujen ja turkiseläinten nahoista, puisia pyyntipäähineitä, yli 50 pientä mursunluuveistosta sekä hyljeharppuunoita ja muita pyyntiaseita. Esinetiedot ovat myös englanniksi.

INDONESIA

Pelastusarmeijan upseeri Edvard Rosenlund toimi lähetyssaarnaajana Alankomaiden Itä-Intiassa yhteensä 25 vuotta. 1920-luvulla kerätty kokoelma sisältää etenkin kuorikangas- ja muita tekstiilejä, aseita, punontatöitä ja rituaaliesineistä. Suurin osa esineistä on peräisin Borasta ja Kulawista Keski-Sulawista.


KIELISUKULAISTEN KANSANPUKUJA

Kansatieteilijä Axel Olai Heikel tutki kesällä 1883 marien ja mordvalaisten kansanomaisia rakennuksia. Heikel mieltyi marien, mordvalaisten ja udmurttien kansanpukuihin ja hankki niitä museon kokoelmiin matkoiltaan 1883-1886. Matkallaan 1884 Heikel keräsi pukuja marien ja mordvalaisten lisäksi naapureilta, turkinkielisiltä tšuvasseilta ja venäjänkielisiltä meštšeroilta.  

MAROKKO

Marokon arabeilta, berbereiltä ja juutalaisilta muunmuassa vaatteita, peitteitä, koruja, keramiikkaa, soittimia, aseita ja ruutisarvia sisältävän kokoelman keräsi kansainvälisen sosiaaliantropologian klassikko, professori Edvard Westermarck 1898-1913.

INTIALAISIA TEKSTIILEJÄ

Kokoelma on tekstiilitaiteilija Hanna Helena Perheentuvan lahjoitus vuodelta 2005. Perheentupa asui ja työskenteli Intiassa 1960-1990-luvuilla. Kokoelma sisältää esimerkkejä Intian monipuolisesta tekstiiliperinteestä, mukana on mm. kirjonta- ja applikaatiotöitä sekä erilaisin painomenetelmin kuvioituja kankaita.

MAYAINTIAANIEN PUKUJA JA KORUJA

Värikkäät hameet, puserot, saalit, vyöt ja hiusnauhat ovat eri keräilijöiden hankkimia 1950-luvulta alkaen. Pukukokonaisuuksia on eri mayakielten puhujilta. Suurin osa on naisten käyttämiä perinteisiä vaatteita; miesten vaatetus on länsimaistunut, mutta mukana on muutama miehen lannevaate sekä housuja ja paitoja.


SIPERIALAINEN ESINE- JA VALOKUVAKOKOELMA

Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Artturi Kannisto matkusti vuosina 1901-1906 Uralin ja Objoen välisellä mansien asuinalueella. Hän teki neljä keruumatkaa hankkien mm. helmi- ja ompelukoristeisia paitoja ja asusteita. Kokoelma sisältää myös pohjoismansien ja hantien esineistöä. 

MARILAISIA PUKUJA

Kansatieteilijä Ildikó Lehtinen hankki vuonna 1987 tutkimusmatkallaan kokoelman, joka sisältää pukuja ja koruja niitty- ja vuorimareilta Marin tasavallasta ja itämareilta Bashkortostanista.

ITÄKARJALAINEN KOKOELMA

Itäkarjalaiset esineet ovat Karjalan-matkailun vilkkaimmilta vuosilta 1890-1910. Joukossa on L. V. Pääkkösen (1892), valokuvaaja ja kulttuurivaikuttaja I. K. Inhan (1894) sekä arkkitehtien Yrjö Blomstedtin, Victor Sucksdorffin (1894), Jalmari Kekkosen, Uno Ullbergin ja Alarik Tavaststjernan (1910) hankkimia esineitä. Kansatieteilijöistä esineistöä karuttivat Theodor Schvindt  (1882), Axel Olai Heikel (1903), U. T. Sirelius (1911) ja Ilmari Manninen (1917).

VENÄLÄINEN AINEISTO

Venäläisestä aineistostaon avattu verkkoon yli 300 esinettä. Suomalaiset kansatieteilijät keräsivät esineitä Itä-Karjalan ja Vienanmeren venäläiskylistä 1900-luvun alkupuolella. Jatkosodan aikana Syvärin venäläiskylistä kerättiin arjen esineistöä kertomaan käsityötaidon säilymisestä. Esineistä ilmoitetaan myös venäläiset nimet latinalaiseen kirjaimistoon translitteroidussa muodossa.