Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Kulttuurien museo rantautuu Kansallismuseoon

22.6.2013 - 23.3.2014

Kansallismuseo, 2. krs



Kulttuurien museo muuttaa Kansallismuseon tiloihin

Kulttuurien museon yleisetnografiset ja suomalais-ugrilaiset kokoelmat ovat osa kansalliskokoelmaa. Museo toimi Tennispalatsissa vuodesta 1999, ja sitä ennen sen kokoelmista oli esillä näyttelyitä sekä Kansallismuseossa että muissa kohteissa.

Kulttuurien museon tulevasta muutosta Kansallismuseo-rakennukseen kertoo pienoisnäyttely KULTTUURIEN MUSEO RANTAUTUU KANSALLISMUSEOON, joka esittelee veteen ja sen merkityksiin liittyviä esineitä Kulttuurien museon kokoelmista (ks. alla). Näyttely on esillä Kansallismuseon toisessa kerroksessa.

Kulturernas museum lägger till vid Nationalmuseet / Svenska
Museum of Cultures berths in the National Museum / English


1
Džonkin pienoismalli, Kiina. Džonkit ovat yksi-, kaksi- tai kolmimastoisia kalastus- ja rahtialuksia, joita käytetään etenkin Kiinan rannikoilla ja suurilla joilla. Niillä kuljetetaan edelleenkin suuri osa esimerkiksi Jangtsejoella kulkevasta rahdista. Džonkin kantavuus voi nousta 500 tonniin. Pienoismallin on tuonut Suomeen merikapteeni August Ekbom ja se on saatu museoon H. F. Antellin kokoelman mukana 1912.

2
Lohikäärmeviitta, long pao, Kiina. Alkujaan lohikäärme lienee ollut hyväntahtoinen sateenhenki, josta tuli keisarin tunnus. Helmaan on kirjailtu aaltoilevasta vedestä nousevia vuoria ja eri puolille viittaa pilviä, kasveja, rapuja ja kaloja. Viitan on hankkinut merikapteeni Lars Krogius 1857-1864 ja se on tullut museoon 1911.

3
Pienoistemppeli jokilaivasta, Kanton, Kiina. Veistokset esittävät mm. mandariinia, pyhimystä ja vesieläinten päällä istuvia askeetteja. Temppelin tarvikkeisiin kuuluu myös hiekalla täytetty suitsutusastia ja pieniä uhriastiastoita. Temppelin on tuonut Suomeen merikapteeni I. C. Granberg ja se kuuluu 1800-luvun puolivälissä Turun Ruotsalaiselle Klassilliselle lyseolle kerättyyn esineistöön, joka lahjoitettiin valtion kokoelmiin 1852.

4
Kalanpyydyksiä, jotka kuuluvat sosiaaliantropologi Gunnar Landtmanin kenttämatkallaan 1910-1912 Papua-Uudessa-Guineassa keräämään kokoelmaan.

Merran tapaan toimiva pyydys ripustettiin vaajaan, ja painot pitivät sitä pinnan alla suu alaspäin. Perälle asetettiin syötti. Kiwain saari.

Pyydyksen avara suu iskettiin matalassa vedessä pohjaa vasten kapeasta huipusta kiinni pitäen niin, että kalat jäivät loukkuun pyydyksen sisään. Flyjoen suu.

Pitkulainen kori, jollaisilla naiset pyydystivät pikkukaloja, simpukoita ja pieniä vesieläimiä rannikon lampareista ja suoalueelta. Masingle (Daudain alue).

5
Merta, Ambomaa (nyk. Namibia). Merralla kalastettiin matalassa vedessä pitämällä huipusta kiinni ja vangitsemalla kala merran sisään painamalla sen suu pohjaa vasten. Kala otettiin pyydyksestä yläosassa olevan aukon kautta. Lähetyssaarnaaja Martti Rautasen kokoelma, 1892.

6
Ruokokanootin pienoismalli
Tšadjärveltä. Suurimmat kanootit ovat voineet olla 30 metriä pitkiä ja kantaa useiden tonnien lastin. Niitä on kuljetettu melomalla ja sauvomalla. Ne ovat pitäneet vettä noin 6 viikkoa. Nyt Tšadjärvi on kuivumassa ilmastonmuutoksen ja veden liiallisen kulutuksen takia. Esine kuuluu museolle 1953 lahjoitettuun Afrikka-kokoelmaan.

7
Takiloitu kylkiäispuukanootin pienoismalli, Sundasaaret(?), Indonesia. Kylkiäispuukanootit ovat yleisiä Tyynellä valtamerellä Oseaniassa. Kanootin rungon rinnalle kiinnitetty kylkiäispuu tasapainottaa alusta. Siksi suuret, purjeella varustetut kylkiäispuukanootit soveltuvat pitkillekin merimatkoille, pienempiä käytetään lähinnä kalastukseen. Pienoismalli on saatu museoon lahjoituksena 1923.

8
Kaksi veneen pienoismallia, aleutit, Alaska. Vesillä liikkuminen ja meripyynti on ollut Aleuttien saarten asukkaille elinehto. Yksi- ja kaksipaikkaiset kajakit tehtiin ajopuusta ja merileijonan tai hylkeen nahasta. Pienoismalleja alettiin valmistaa vaihtotavaraksi Alaskan jouduttua Venäjän siirtomaaksi ja ulkopuolisten alettua liikkua alueella yhä enemmän. Esineet kuuluvat Alaskassa kenraalikuvernöörinä toimineen A. A. Etholénin kokoelmaan vuodelta 1846.

9
Ruuhen ja pirog-kanootin pienoismalli, Kongo. Kongojoen rahti- ja matkustaja-aluksilla työskenteli suomalaisia koneenkäyttäjiä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä alueen ollessa Belgian siirtomaana. Monet heistä keräsivät esineitä matkamuistoksi ja tuliaisiksi kotimaahan.

10
Suojalevy, Flyjoen suu, Papua-Uusi-Guinea. Kilpimäisiä levyjä kiinnitettiin maagisiksi suojavälineiksi jokikanoottien keulaan. Ihmiskasvot ja kasuaari olivat tavallisia koristeaiheita. Gunnar Landtman, 1910-1912.


Suomen-, ruotsin- ja englanninkielisen tekstin voi ladata tästä (pdf).

Kulttuurien museon Muuttoblogi 2013.
KH, Esineet, Askeetti