Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



OLIPA KERRAN IHAN PIMEETÄ

Näyttely energiasta

Avoinna 3.2.2013 asti



OLIPA KERRAN IHAN PIMEETÄ on tarina energiasta. Nimi viittaa ihmisen ja energiankäytön historian vaiheisiin. Ihmiset elivät ja toimivat vuosituhansia auringon rytmissä ja auringon ja luonnon energialla, kunnes uusien energiantuotannon muotojen myötä elämän rytmi ja aikakäsitys muuttuivat, keinovalot syttyivät ja koneet alkoivat pyöriä. 1700-luvun lopulla alkanut teollinen vallankumous oli kulminaatiopiste ihmiskunnan ja Maapallon historiassa. Öinen planeettamme näytti avaruudesta katsottuna tuhat tai sata vuotta sitten aivan erilaiselta, kuin miltä se näyttää tänään. Pimeältä.


Kaikella kehityksellä on kuitenkin kääntöpuoli. Uusien innovaatioiden myötä energiankulutus lähti valtavaan nousuun, ja nyt olemme tulleet keksintöjemme ja teknistyneen elämäntapamme myötä tilanteeseen, jossa suuri osa elinympäristöstämme on saastunut ja luonnonvarat ovat käymässä vähiin. Suurin uhka tulevaisuudelle on ilmaston lämpeneminen. Ihan pimeetä?


Näyttely lapsille ja nuorille


Erilaisia elämäntapoja on aina ollut eri puolilla maailmaa, ja monenlaiset asumisen, liikkumisen ja toimeentulon muodot ovat jatkuneet samanaikaisesti myös teollisena aikana. Näyttely esittelee joitakin meille tutusta teknistyneestä elämäntavasta poikkeavia elämisen tapoja ja antaa mahdollisuuden vertailla niitä omaamme. Johdantofilmi avaa suomalaisten lasten näkökulman näyttelyn peruskysymyksiin, luovuuteen, tekniikkaan ja tavaramaailmaan. Rinnastamalla ne muihin kulttuureihin asioita voi katsoa 'ulkopuolisen' silmin. Myös näyttelyn alkuun sijoitettujen hantikodan esineistön ja toisaalta teknistyneen kodin sähköllä toimivan esinepaljouden vertaaminen toimii porttina näyttelyn maailmaan.


Valo- ja sarjakuvin sekä lelujen ja pienoismallien avulla tutustutaan liikkumisen ja valaistuksen keksintöihin. Energian tarina jatkuu neljällä kulttuuriesittelyllä. Ensimmäinen kertoo Siperian poropaimentolaisista, joiden perinteisen elämäntavan hiilijalanjälki on ollut nolla. Länsi-Afrikassa käytetään paljon savea sekä rakennusten että kotitaloustavaroiden valmistuksessa, ja romumetallista tehdään lamppuja ja muita käyttöesineitä. Intian Keralassa suuri osa maataloustöistä tapahtuu edelleen lihasvoimin, ja vetohärät pelloilla ovat tuttu näky. Kasvissyönti on taas hindulaiseen uskontoon liittyvä arvo. Kiinalaiset katukeittiö ja polkupyöräkorjaamo kertovat omaa tarinaansa kovaa vauhtia kaupungistuvan ja teollistuvan maan muutoksesta. Jokaisessa kulttuuriosiossa on myös viittaus mytologisoituihin luonnon elementteihin: veteen, tuleen, maahan tai ilmaan.


Näyttely ei ota kantaa siihen, mikä voisi olla oikeaa tai väärää energian kulutuksessa tai tuottamisessa. Keskeinen viesti on kannustaa sekä lapsia ja nuoria mutta myös aikuisia havahtumaan ja punnitsemaan, valitsemaan ja säästämään energiaa yhteisen elinympäristömme ja planeettamme hyväksi. Maapallo on ihmisen ainoa koti.

Toiminta ja työpajat


Lapsille ja kouluryhmille näyttely tarjoaa paljon tehtävää. MISTÄ VIRTAA? -huoneessa seurataan Tennispalatsin katolle sijoitetun aurinkopaneelin tuottamaa sähkövirtaa. IHAN PIMEETÄ? -huoneessa poljetaan kuntopyörillä virtaa erilaisiin polttimoihin ja tarkastellaan öistä Maapalloa avaruudesta. ELÄMÄN LANKA -huoneessa kudotaan kangaspuilla.


Työpajatilassa on tarjolla omatoimista tehtävää ohjeineen ja materiaaleineen, ja samaan tilaan on sijoitettu eri puolilta maailmaa olevilla kierrätysesineillä sisustettu vitriini. Museon verkkosivuilla on laaja opetusmateriaali koulujen ja lapsikävijöiden vapaasti sovellettavaksi.

Tekijät


Näyttelyn käsikirjoitus on Kulttuurien museon omaa tuotantoa (Pilvi Vainonen, Heli Lahdentausta, Eija-Maija Kotilainen, Ildikó Lehtinen).


Näyttelyarkkitehtuurin on suunnitellut Jouni Kaipia ja valaistuksen Kimmo Karjunen. Johdantofilmin suunnitteli ja toteutti Mirja Metsola/Metsola Media, sarjakuvat Terhi Ekebom, työpajakonseptit ja magneettitaulun Nelli Tanner ja kuntopyörät Hessu Turunen. Opetusmateriaalin on laatinut Anna Kemiläinen.


Näyttelyrakenteissa ja -valaistuksessa on sovellettu kestävän kehityksen ja kierrätyksen periaatteita.


Kiitämme lämpimästi näyttelyä tukeneita: Ulkoasiainministeriön kehitysviestintä, Motiva Oy, Oy Alfred A. Palmberg Ab, Autohoito Oy, Radioduo Oy, SavetheC Oy, WinWinD Oy sekä monet yksityishenkilöt.

Lisätiedot

Pilvi Vainonen, museolehtori
puh. 040 128 6432
pilvi.vainonen(at)nba.fi

Eija-Maija Kotilainen, museonjohtaja 
puh. 040 128 6431
eija-maija.kotilainen(at)nba.fi
Olipa kerran ihan pimeetä, KII