Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Opetus | Minareetin kutsu



Koululaistehtävät


Tehtävät ja niihin liittyvä tausta-aineisto perustuvat Kulttuurien museossa 2005-2005 esillä olleen Minareetin kutsu -näyttelyn teksteihin.

Rukous 
Puhtaus 
Sunnalaiset ja shiialaiset 
Koulutus, kirjoitus ja tiede 
Koraani ja laki 
Korut ja amuletit 
Pukeutuminen ja kauneudenhoito
Koti 
Islam ja Suomi: historia ja nykyaika
Roolipeli

_______________________________________________________


Rukous



Rukouskutsu

Minareetista kaikuu rukouskutsu (adhan) viidesti vuorokaudessa:
"Jumala on suurin. Todistan, ettei ole muuta jumalaa kuin Jumala. Todistan, että Muhammad on Jumalan lähettiläs. Tulkaa rukoukseen. Tulkaa pelastukseen. Jumala on suurin. Ei ole muuta jumalaa kuin Jumala."



Matkaanlähtörukous

Kun muslimi alkaa uuden tehtävän, esimerkiksi käy aterialle, hän lausuu aina bismillahi r-rahmani r-rahim, "Jumalan, armeliaan Armahtajan nimeen." Joidenkin muslimien tietokone toistaa nämä sanat joka kerta käynnistettäessä. Kun muslimi astuu liikennevälineeseen tai käynnistää autonsa, hänen tulisi lausua nämä sanat. Tätä kutsutaan nimellä du'a al-rukub, "matkaanlähtörukous". Nämä sanat on usein kirjoitettu autoon kiinnitettävään amulettiin tai tarraan. Siinä voi olla myös muita rukouksia, Koraanin lauseita tai joskus pelkkä sana "Jumala" suojaamassa matkalaista.



Suomalainen tutkija kertoo somalinaisten rukoilemisesta Suomessa

"Monet naisista yrittävät noudattaa rukousaikataulua tarkasti. Useimmat äidit rukoilevat kotona myös perjantaina, koska heidän on vaikea mennä moskeijaan rukoilemaan. Naimaton, itse moskeijassa usein käyvä nainen totesi, että "naisten on myös turvallisempaa rukoilla kotona. Naiset voivat rukoilla moskeijassa tai kotona, mutta sitä arvostetaan enemmän, että naiset rukoilevat kotona." Hän arveli, että asia perustellaan myös hadithissa [islamin perimätiedossa]. Rukoushetkeen ei mene kuin muutama minuutti, mutta arjen keskellä sen järjestäminen vaatii kuitenkin pientä suunnittelua. Rukousaika on keskittymisen aika, jota ei keskeytetä esimerkiksi puhelimen tai ovikellon soidessa. Osa naisista on sitä mieltä, että rukouksen voi suorittaa tarvittaessa myös etu- tai jälkikäteen, jos jostain syystä ei pysty rukoilemaan oikeaan aikaan tai on harmikseen unohtanut rukousajan. Osa taas katsoo, että rukoukset täytyy suorittaa täsmällisesti oikeaan aikaan, myös koulussa ja työssä oltaessa. Rukouksista pidetään kiinni myös toisten naisten luona vierailtaessa. ... Osa naisista suhtautuu rukousaikoihin joustavammin ja saattaa jättää varhaisen aamurukouksen väliin. Osa naisista rukoilee vain satunnaisesti ja osa ei lainkaan. Eräs nainen totesi, että Somaliassa hän rukoili silloin tällöin, mutta nyt Suomessa hänellä on niin kiire, että hän ei ehdi rukoilla. Toinen nuorehko nainen kertoi, että hän oli rukoillut koko elämänsä ajan aina muutaman kuukauden jaksoissa, mutta ei kuitenkaan koskaan jaksanut jatkaa kauemmin. Nyt hän oli ollut kokonaan rukoilematta jo muutaman vuoden.


"Edellisen kerran rukoilin ramadanin [islamin paastokuukausi] aikaan ja sen jälkeen. Mutta se on vain sellainen muutaman minuutin velvollisuus! Kun tulee aamulla pesulta, on niin kylmä, enkä tykkää heräämisestä aamulla. Se on aikamoinen velvollisuus, vaikea asia, ja sen suhteen pitää olla vakavissaan. Sitten kun aloittaa rukoilemisen, sitä pitää jatkaa. Mutta minun ongelmani on, että en pysty jatkamaan. Rukoilen ehkä kuukauden verran, mutta saatan jättää kaksi tai kolme rukousta päivässä rukoilematta. Ja aamurukoukset jäävät aina väliin."

Tiilikainen, Marja: Arjen islam. Somalinaisten elämää Suomessa. Vastapaino, Tampere 2003 (s. 139).

Termien selityksiä:
hadith = islamin perimätieto
ramadan = islamin paastokuukausi



Rukoukseen littyvät tehtävät
  • Esittele, millaisia erilaisia rukouksia islamissa on.
  • Mitä rukoilijalta edellytetään sisäisesti ja ulkoisesti? Miehiltä? Entä naisilta?
  • Esittele, miten ja missä rukoillaan sekä mitä esineitä rukoukseen liittyy.
  • Miten matkustaminen vaikuttaa rukoukseen ja sen esineistöön?
  • Hae netistä, esim. Suomen Islamilaisen Yhdyskunnan sivuilta, tämän vuorokauden rukousajat Helsingissä. Kuvaa millainen tämä päiväsi olisi, jos olisit muslimi joka noudattaa näitä aikoja. Entä jonain toisena vuodenaikana?

Sivun alkuun


_______________________________________________________


Puhtaus



Puhataussäännökset ja somalit Suomessa

"Islamin keskeiset ruokaan liittyvät säännökset ovat kielto syödä sianlihaa ja verta sekä juoda alkoholia. Suomeen tulleet somalit eivät välttämättä edes tule ajatelleeksi, että Suomi ei olisi islamilainen maa. Eräs nainen kertoi ostaneensa aluksi kaupasta tietämättään sianlihaa ja sian maksaa, koska hän luuli että Suomessa ei syödä sikaa. Hän totesi, että sianlihan syöminen ei kuitenkaan aiheuttanut hänelle ongelmaa uskonnollisessa mielessä, syntiä, koska kyseessä oli vahinko. Samanlainen erehdys oli ollut suklaan ottaminen kauppakeskuksessa olleelta joulupukilta. Nainen selitti, että hän ei tiennyt pitkäpartaisen miehen kuuluvan jouluun, eikä hän myöskään tiennyt, mikä merkitys joululla Suomessa oli."


Tiilikainen, Marja: Arjen islam. Somalinaisten elämää Suomessa. Vastapaino, Tampere 2003 (s. 147).


Suomessa asuva somalinainen kertoo puhtaudesta

"Uskonto liittyy ihan kaikkeen. Kun menen vessaan, astun ensin vasemmalla jalalla, mutta kun menen moskeijaan, astun ensin oikealla jalalla; ennen kun alan syödä, sanon bismillahi; rukoilen viisi kertaa päivässä; en käytä mitään sikaperäisiä aineita… Uskonnon merkitys on minulle Suomessa ihan sama kuin Somaliassa."


Tiilikainen, Marja: Arjen islam. Somalinaisten elämää Suomessa. Vastapaino, Tampere 2003 (s. 135)

Termin selitys:
bismillahi = "Jumalan nimeen", lause jonka muslimi lausuu ryhtyessään uuteen tehtävään, esimerkiksi ruokailemaan tai ajamaan autoa



Somalinainen kertoo lisäaineista

"Ensimmäisen kerran kuulin näistä lisäaineista, joissa saattaa olla sikaa, vuonna 1995. Olin silloin tätini luona Ruotsissa. Tätini luo tuli pariksi, kolmeksi päiväksi tärkeä somalialainen sheekh, joka asuu Ruotsissa. … Hän luennoi meille islamista. Ja sitten hän antoi meille nipun paperia, jossa oli 35 tai enemmän eri ruoka-ainetta, joita ei saanut käyttää. Me emme saaneet syödä juustoa. Miksi? Koska juuston tekemiseen tarvitaan bakteereja, joita saadaan lehmien ja muiden eläinten kiveksistä. Ja hän kertoi meille, että lehmiä ei teurasteta, vaan ne kuolevat sähköshokkiin. Ja on kiellettyä syödä eläintä, jota ei ole teurastettu islamin mukaan. Ja koska bakteerit saadaan tuolla tavoin, juuston syöminen on kielletty. Okei, se oli juusto. Ja niin edelleen, 35 tai enemmän eri asiaa… Kuinka näin voi elää? Me yritimme. Tädilläni oli kahdeksanvuotias poika, joka itki eikä voinut ymmärtää, miksi juustoa ei saanut syödä. Mutta me päätimme, että emme syö mitään. Katsoimme kaikista ruoka-aineista, onko niissä mitään lisäainetta missä on sikaa… Hän sanoi meille myös, että emme saisi syödä leipää, koska siinä on jauhoihin lisätty jotain ainetta… Niinpä kolmen päivän ajan emme syöneet paljon mitään. Me päätimme että okei, emme saa syödä pizzaa, emme saa syödä mitään, meidän täytyy unohtaa nämä asiat ja syödä perinteisempää ruokaa. .. Mutta sitten päätimme unohtaa kaiken (mitä sheekh sanoi)! Setäni sanoi, unohtakaa ja ostakaa kaikkea! Ja me ostimme katsomatta enää mitään. Ja siitä lähtien en ole tarkistanut, en välitä. En käytä sikaa, verta enkä viiniä, en. Mutta on niin vaikeaa ja ikävää kävellä tällaisen pitkän listan kanssa… Sillä lailla ei voi elää."


Tiilikainen, Marja: Arjen islam. Somalinaisten elämää Suomessa. Vastapaino, Tampere 2003 (s. 148).

Termin selitys:
sheekh = islamin oppinut, vanhus, heimon vanhin, heimon tai kylän päällikkö



Puhtauteen liittyvät tehtävät
  • Kerro, mitä kaikkea puhtaus islamissa edellyttää. Käytä tausta-aineistoa.
  • Kerro puhtauteen liittyvistä esineistä ja siitä, mitä ne kertovat puhtauteen liittyvistä tavoista.
  • Kirjoita niin monta muslimille kiellettyä ruoka-ainetta kuin keksit. Mistä nykyisin syömistäsi ruuista tai juomista joutuisit luopumaan, jos olisit muslimi?

Sivun alkuun


_______________________________________________________


Sunnalaiset ja shiialaiset


Noin 85 % muslimeista kuuluu sunnalaiseen suuntaukseen, joka seuraa islamin perimätiedossa eli haditheissa kuvattua profeetta Muhammadin esimerkkiä (sunna). Sunnalaisuus jakautui 600‑800 -luvuilla neljään lakikoulukuntaan, joiden erot uskonharjoituksessa ja perhelain tulkinnassa ovat pienet.

Toinen islamin pääsuuntaus on shiialaisuus. Nimi shiia tulee sanoista shi'at Ali, mikä tarkoittaa "Alin puoluetta". Ali oli profeetta Muhammadin serkku ja vävy. Shiialaisuus on valtauskonto vain Iranissa. Irakissa on suuri shiiaväestö, ja pienempiä shiiaryhmiä on mm. Libanonissa, Intian niemimaalla ja Afrikassa.

Iranin ja Irakin muslimit ovat nk. kahdentoista imaamin shiialaisia. Heille profeetta Muhammadia seuranneet kaksitoista imaamia ja heidän esimerkkinsä eli sunnansa ovat esikuvia profeetan sunnan rinnalla. Toinen merkittävä shiiaryhmittymä on ismaililaiset, eli ns. seitsemän imaamin shiialaiset.

Sunnalaisuus ja shiialaisuus eroavat käytännössä vain vähän. Keskeisin ero on shiialaisten noudattama oppineiden hierarkia, jota sunnalaiset eivät tunnusta. Shiialaisten uskonnollinen johtaja saattaa toimia myös poliittisena johtajana. Shiialaisten uskonharjoitukseen kuuluu mm. ashura-juhla, jossa muistellaan profeetta Muhammadin tyttärenpojan imaami Husainin marttyyrikuolemaa ja eläydytään fyysisesti Husainin kärsimyksiin.



Sunnalaisuuteen ja shiialaisuuteen liittyvät tehtävät
  • Esittele keitä ovat sunnalaiset ja shiialaiset, missä heitä on ja miten he eroavat toisistaan.

Sivun alkuun


_______________________________________________________


Koulutus, kirjoitus ja tiede



Oppilaitokset

Vain Jumala on kaikkitietävä. Ihmisen tieto on vajavaista, mutta ihminen voi päästä lähelle totuutta seuraamalla Jumalan osoittamaa tietä. Islamilainen laki, shari'a, tarkoittaakin "oikeaa tietä". Tärkein opastaja sen löytämisessä on Koraani.

Islamiin liittyviä oppiaineita opetetaan nykyisin monissa eri oppilaitoksissa. Koraanikouluissa eli kuttabeissa aloitetaan Koraanin muistiin painaminen suullisen toiston avulla alle 10-vuotiaana. Vain koraanikoulun käynyttä ei yleensä pidetä luku- ja kirjoitustaitoisena. Koraanikoulussa menestynyt voi edetä madrasaan, jossa opiskellaan mm. islamin historiaa, profeetta Muhammadiin liittyvää perimätietoa, Koraanin selitysoppia ja islamilaista oikeustiedettä. Opinnot edellyttävät arabian kielen taitoa. 900-luvulla madrasoista kehittyi monitieteinen yliopistolaitos, ja niiden ainevalikoimaan tuli muitakin oppiaineita kuin islamilaisia tieteitä.

Madrasojen rinnalla islamin opetusta on perinteisesti annettu moskeijoissa. Sunnalaisuuden arvostetuin opinahjo al-Azhar -moskeija-yliopisto Kairossa perustettiin v. 972. Shiialaisten vastaava oppilaitos Najafissa nykyisessä Irakissa on sata vuotta nuorempi.

Nykyisin islamin opiskelu ei rajoitu madrasoihin tai moskeijoihin, vaan useissa maissa islam kuuluu kouluaineisiin. Korkeakoulutasolla teologiaa ja lakia voi lukea omissa tiedekunnissaan.

Uusia ilmiöitä ovat itseopiskelu ja tiedostusryhmät, jotka saattavat ryhmittyä tunnettujen muslimi-intellektuellien, miesten ja naisten, ympärille. Omaehtoinen opiskelu on nykyisin suosittua varsinkin nuorten, korkeasti koulutettujen naisten parissa. Tutkimalla itsenäisesti islamin alkuperäisiä tekstejä naiset haluavat osoittaa, että islamin naiskuva on vuosisatojen saatossa vääristynyt miesten tulkitessa ja välittäessä sitä naisille epäedullisesti.



Kirjoittaminen

Islamilaisessa maailmassa käytettiin vielä 800-luvulla pergamenttia ja papyrusta kirjoitusalustana, joskin myös paperi alkoi levitä Kiinasta. Samarkandiin perustettiin 750-luvulla abbasidikalifaatin ensimmäinen paperinvalmistamo, jossa työskenteli kiinalaisia sotavankeja. Ruokokynää käytettiin edelleen kirjoitusvälineenä. Musteita oli eri värisiä, mutta punaisen musteen käyttö rajattiin vain hallitsijalle. Mustaa mustetta saatiin polttamalla savea. Ammattikirjurit, joiden puoleen kirjettä tarvitseva saattoi kääntyä, kantoivat vyöllään kynäkoteloa ja mustepulloa.



Islam ja tieteet

Islamin mukaan tiedon alkuperä on jumalallinen, mutta kaikki tieto ei ole lähtöisin Jumalasta. Ihminen voi harjoittaa tiedon viljelyä myös itsenäisesti. Erityisesti keskiajalla islamilaisen teologian oppilaitosten rinnalla kukoisti madrasoja, jotka keskittyivät filosofiaan, luonnontieteisiin (mm. tähtitieteeseen) ja lääketieteeseen. Niissä kreikkalaisen filosofian ja tieteen traditiot yhdistyivät persialaiseen, intialaiseen ja kiinalaiseen tähtitieteen, matematiikan ja lääketieteen tuntemukseen. Lääketiedettä opetettiin myös sairaaloissa, joissa koulutettiin opiskelijoita mm. kirurgin taitoihin sekä teorian että käytännön tasolla.

Keskiajalla islamilaisen maailman tieteellisiksi keskuksiksi nousivat idässä Bagdad ja lännessä Andalusia nykyisessä Espanjassa. Niissä tutkittiin ja käännettiin arabiaksi antiikin hellenistisen kauden tieteen merkittäviä filosofisia ja luonnontieteellisiä teoksia, mm. Platonia ja Aristotelesta. Bagdadissa sijaitsi 800-luvulla perustettu Viisauden talo (bayt al-hikma), jossa oli tutkijoiden ja kääntäjien työskentelytiloja, kirjansitomo ja observatorio. Tieteiden keskuksissa kehitettiin ajan- ja paikanmääritystä, luotiin edellytyksiä nykyaikaisten kalenterien synnylle sekä välitettiin Eurooppaan arabialaiset numerot ja nollan käsite. Muuten Euroopassa elettiin ns. pimeää keskiaikaa, ja tieteiden ja filosofian harrastus taantui.

Filosofian piirissä vaikutti 1000- ja 1100-luvuilla kaksi johtavaa tiedemiestä, Buharassa nykyisessä Uzbekistanissa syntynyt Ibn Sina, latinalaiselta nimeltään Avicenna, ja Cordobassa nykyisessä Espanjassa syntynyt Ibn Rushd eli Averroes. He vaikuttivat merkittävästi siihen, että antiikin, mm. Aristoteleen, ajattelu välittyi sekä islamilaiseen että myöhemmin eurooppalaiseen filosofiaan. Monet arkielämään liittyvät sanat ovat arabialaista tai persialaista perua, esimerkiksi algebra (al-jabr, murtuneen luun paikoilleen asettelu), alkoholi (al-kuhl, meikkijauhe eli kajal; viinin sakka), kaapeli (habl, köysi), riski (rizq, päiväannos), basaari (bazar), sokeri (sukkar) ja kahvi (qahwa).

Islamilaiset tähtitieteilijät kehittivät Ptolemaioksen toisella vuosisadalla kokoamaa ja kehittämää tietoa antiikin tähtitieteestä ja tarkensivat havaintoja ja tähtikarttoja. Tunnetuin heistä oli al-Biruni, joka kuoli n. 1050. Hän oli laaja-alainen tiedemies, joka hallitsi useita kieliä ja kokosi yhteen babylonialaisten, intialaisten, kreikkalaisten, persialaisten ja arabien astronomisen tietämyksen. Hän osoitti, että vallitsevan maakeskeisen maailmankuvan sijaan, johon hän itse vielä nojautui, myös aurinkokeskeinen näkemys on mahdollinen. Iranilaisen tähtitieteilijän Abu al-Husain al-Sufin 900-luvun lopulla julkaisema tähdistöjen ja kiintotähtien luettelo vakiinnutti arabiankieliset tähtien nimet myös latinalaisessa Euroopassa. Esimerkiksi Kotkan tähdistön kirkkaimman tähden nimi Altair tarkoittaa arabiassa lintua (al-tayr).



Koulutukseen, kirjoitukseen ja tieteeseen liittyvät tehtävät
  • Esittele keskiajan islamilaisen maailman tärkeimmät tieteenalat ja mainitse muutama tiedemies. Kerro miten islamilainen sivistys vaikutti Eurooppaan.

Sivun alkuun


_______________________________________________________


Koraani ja laki



Koraani ja hadith-kokoelmat

Islamin pyhä kirja on Koraani, jonka arabiankielinen nimi al-Qur'an tarkoittaa "lukemistoa". Koraanin lukuja kutsutaan suuriksi. Koraanissa on kaikkiaan 114 suuraa. Koraania ei pidetä ihmisen kirjoittamana, vaan profeetta Muhammad sai sen ilmestyksissä Jumalalta arkkienkeli Gabrielin välittämänä.

Koraanin lisäksi tärkeimpiä uskonnollisia tekstejä ovat nk. hadith-kokoelmat, jotka syntyivät profeetta Muhammadin kuoleman jälkeen 600-800-luvuilla. Hadith tarkoittaa kertomusta. Hadith kuvaa, mitä Muhammad teki tai sanoi tietyssä tilanteessa: miten hän rukoili, peseytyi, söi, miten puhutteli ihmisiä ja minkälaisia neuvoja hän antoi. Hadithit muodostavat profeetan sunnan eli esimerkin kaikille muslimeille. Niihin pohjautuvat jotkut islamilaisen lain ja etiikan periaatteet, kuten miesten ympärileikkaus tai arkiset tavat kuten tapa syödä taateleita paaston päätteeksi.

Tärkeitä tekstejä ovat myös Koraanin selitysoppia sisältävät tafsir-teokset. Niissä Koraania tutkitaan mm. kielitieteellisesti sekä käytännön elämän ohjeena ja luonnontieteen ilmiöiden selittäjänä. Myös erilaisia rukouskirjoja ja uskonnollista runoutta on.



Islamilainen laki (shari'a)

Laki on täydellisenä vain Jumalan tiedossa. Ihmisille Jumala on antanut "oikean tien" (shari'a), eli islamilaisen lain. Lain tärkein lähde on Koraani. Se ei kuitenkaan käsittele kaikkia ihmiselämään liittyviä asioita, ja täydentävänä lähteenä käytetään hadith-kokoelmia. Lisäksi voidaan käyttää vertailevaa tekniikkaa eli johtaa laki jostakin Koraanissa mainitusta samankaltaisesta ilmiöstä. Tätä kutsutaan analogiaksi (qiyas). Laki voi perustua myös islamin oppineiden yksimielisyyteen (ijma) ilmiön tulkinnasta.

Islamilainen laki ei siis ole yhtenäinen, muuttumaton lakijärjestelmä. Lisäksi 800-luvulla syntyivät eri lakikoulukunnat, jotka loivat nk. klassisen lakikirjallisuuden (fiqh).



Lainoppineen mielipide (fatwa)

Jos edellä mainituista lain lähteistä ei löydy suoraa ratkaisua johonkin lainopilliseen kysymykseen, voidaan kysyä oppineen mielipidettä. Tätä mielipidettä kutsutaan fatwaksi. Useissa maissa fatwan voivat antaa kaikki juristi-teologit, joissakin vain virallinen mufti eli fatwan antamiseen pätevöitynyt uskonoppinut.

Kuka tahansa muslimi voi esittää oppineelle kysymyksen jostakin itseä askarruttavasta asiasta. Tunnettu viimeaikainen fatwa koskee Washingtonissa sijaitsevan Yhdysvaltain korkeimman oikeuden sisäänkäynnin yläpuolella olevaa koristekuviota, johon on kuvattu muiden henkilöiden joukossa profeetta Muhammad. Esitettiin kysymys, onko profeetta Muhammadin kuvaaminen sallittua, ja oppineelta vastaukseksi saatu fatwa hyväksyi asian.

Nykyisin fatwaa voi kysyä myös Internetin välityksellä online-palvelusivuilla. Internetissä on julkaistu fatwa-kokoelmia ja monilla islamilaisilla keskustelusivuilla käydään keskustelua ajankohtaisista aiheista. Nuoria kiinnostavat erityisesti länsimaiseen nuorisokulttuuriin ja seksiin liittyvät kysymykset.



Koraaniin ja lakiin liittyvät tehtävät
  • Kerro Koraanista ja muista uskonnollisista teksteistä islamissa.
  • Esittele erilaisia Koraanin käyttöyhteyksiä.
  • Mikä on fatwa? Museossa olevilla yleissivustoilla (eFatwa.com) esitellään fatwoja. Hae valikosta Categories sinua kiinnostavasta aiheesta kolme kysymystä. Tarkastele niihin annettuja vastauksia. Kerro muille mikä on fatwa ja esittele saamasi tulokset. Mitä nämä fatwat kertovat islamista?

Sivun alkuun


_______________________________________________________


Korut ja amuletit



Korut

Koruilla voidaan osoittaa aviosäätyä ja vaurautta, ja ne ovat eräänlainen sosiaaliturva, joka voidaan muuttaa rahaksi tarvittaessa. Avioitumisen yhteydessä mies antaa yleensä arvokkaita koruja puolisolleen, ja naisen koruttomuus saattaa olla häpeäksi miehelle. Islamilaisissa maissa kultaseppiä ja korukauppoja onkin runsaasti.



Henkiolennot

Islam tuntee henkiolentoja kuten enkelit, jotka Jumala loi valosta sekä jinnit (dzinnit), jotka Jumala on luonut tulesta. Jinnit voivat olla hyviä tai pahoja. Pahat jinnit asustavat usein likaisissa paikoissa: käymälöissä, kylpylöissä, teurastamoissa ja liikkuvat etenkin hämärän tullen. Niitä on myös kaivoissa ja vesistöissä, ja lapsia varoitellaan kurkkimasta veteen ettei jinni tule ja nappaa. Ne voivat sairastuttaa ihmisen tai horjuttaa hänen mielenterveyttään. Myös Saatana eli Iblis oli alun perin jinni, joka kieltäytyi palvelemasta Jumalaa. Saatana supisee ihmisen vasempaan korvaan houkutellen häntä ahneuteen, itsekkyyteen, riitaisuuteen ja muihin paheisiin. Hyvät jinnit voivat toimia ihmisten varoittajina ja parantajina ja myös kujeilla ihmisten kustannuksella. Jotkut nykymuslimit ovat halunneet tulkita jinnit mikrobeiksi.

Ihmiset voivat myös aiheuttaa pahaa toisilleen magian keinoin. Muinaisarabialaiset saattoivat langettaa kirouksen jonkun päälle punomalla solmuja ja sylkemällä niihin. Myös kateellisen ja ilkeän ihmisen katse eli ns. "paha silmä" saattaa saada ihmisen sairastumaan.



Amuletit

Jinnejä, magiaa ja pahaa silmää vastaan suojaudutaan yleisesti erilaisin amuletein. Amuleteissa käytettäviä Koraanin kohtia ovat mm:
Sarastuksen suura (surat al-Falaq), 113:s suura
1. Sano: "Turvaan sarastuksen Herraan
2. sitä pahaa vastaan, jonka Hän on luonut,
3. ja hämärän pahaa vastaan, kun se lankeaa,
4. ja niiden pahaa vastaa, jotka sylkevät solmuihin
5. ja kateellisen pahaa vastaan, kun hän kadehtii." (Koraani 113:5)

Ihmisten suura (surat al-Nas), 114:s suura
1. Sano: turvaan ihmisten Herraan,
*2. ihmisten Kuninkaaseen,
3. ihmisten Jumalaan
4. lymyävän kuiskuttelijan pahaa vastaan,
5. jinnin tai ihmisen,
6. joka kuiskuttelee ihmisten mielessä. (Koraani 114:1-6)

Ns. uskonnon vapaaehtoisuuden jae:
256. Ei uskontoon pakoteta, vaan hurskaus ja harha ovat selvästi erillään. Joka kieltää epäjumalat ja uskoo Jumalaan, on tarttunut tukevaan kädensijaan, joka ei repeä. Jumala on Kuuleva, Tietävä. (Koraani 2:256)

Koruihin ja amuletteihin liittyvät tehtävät
  • Kerro millaisia henkiolentoja islamissa on ja miten niitä vastaan suojaudutaan.
  • Millaisia erilaisia amuletteja on ja missä tilanteissa niitä käytetään?
  • Esittele muille mitä Koraanin suurissa 113 ja 114 sanotaan ja miksi ne ovat suosittuja amuleteissa.
  • Esittele korujen kuvioita, aiheita ja merkitystä sekä sitä, mihin kaikkeen koruja käytetään.

Sivun alkuun


_______________________________________________________


Pukeutuminen ja kauneudenhoito


Pukeutuminen vaihtelee alueittain. Pohjois-Afrikassa, monilla Lähi-idän alueilla, Iranissa, Intiassa ja siitä idempänä musliminaiset eivät yleensä peitä kasvojaan, ja esimerkiksi Libanonissa suuri osa musliminaisista on ilman huivia. Persianlahden maissa naiset peittävät usein kasvonsa joko osittain tai kokonaan, samoin Saudi-Arabiassa. Saudi-Arabiassa on myös muiden kuin muslimien pukeuduttava islamilaisen tavan mukaisesti. Muualla riittää peittävä, säädyllinen pukeutuminen, jossa polvet ja olkapäät jäävät piiloon.



Nuori Suomessa asuva somalinainen kertoo hunnun merkityksestä

"Muutokset on tapahtunu, kun on ihmisiä tullu ihan vieraaseen maahan ja kaikki on erilainen. Että ne vain haluaa, että ne säilyttää oma kulttuuri ja identiteettinsä… Ja sen takia ne käyttää semmoinen vaate, mikä vähän erottaa toisista ihmisistä. Ja kaikki semmoisia asia mikä liiittyy tähän kulttuuriin, ne haluu säilyttää… Ne kokevat, että jos ne ei säilytä oma uskonto, niin sitten ne ei enää voi muistaa. Tää on niinku ainoa keino, millä ne voi harjoitella ja säilyttää oma uskonto. Jos ne ei harjoittele, sitten ne unohtaa pikku hiljaa."

Tiilikainen, Marja: Arjen islam. Somalinaisten elämää Suomessa. Vastapaino, Tampere 2003 (s. 141).



Nuori Suomessa asuva somaliäiti pohtii kasvot peittävän hunnun käyttöä

"Naisen pitäisi ottaa kiinni meidän kulttuuri…. Kaikki tämmöinen, en oo nähnyt aikaisemmin. … Siellä (Somaliassa) on vaan tavallinen garbasaar, mutta nyt ne aloittivat ottaa isompia huntuja, sama kuin Saudi-Arabiassa. Joo, tää on uusi asia, joka aikaisemmin ei ole ollut… Kun nyt ne tekevät koko kasvot, ei näy mitään kun he kävelevät. Se on hankalaa. Koska ei ole pakko, että sinä laitat kasvoihin huivi. Se on hankala: rautatieasemalla on liukuportaat, ja minä en näe mitään ja ajattelen, että jos mun tavarat jää kiinni, enkä osaa kävellä ja pysäyttää. On niin hankala. Etkä sinä näe mitään, jos ihminen on niqab. Mun on niin vaikea ymmärtää. Ei oo pakko niqab, ei tarvitse laittaa. En mä tykkää. Ja lapselle ei oo turvallista, kun hän kävelee portaat ja jos hänen vaatteet kiinni (ja äiti ei näe)."

Tiilikainen, Marja: Arjen islam. Somalinaisten elämää Suomessa. Vastapaino, Tampere 2003 (s. 142).

Termien selityksiä:
garbasaar = somalien käyttämä naisten hartiahuivi
niqab = kasvot peittävä musta huntu



Pukeutumiseen ja kauneudenhoitoon liittyvät tehtävät

  • Esittele, millaisia erilaisia päähineitä, huiveja ja huntuja sekä päällysvaatteita muslimeilla on ja missä tilanteissa niitä käytetään. Minkälaisia kannanottoja musliminaisten huivin ja hunnun käyttöön on? Millä sitä voidaan puolustella tai vastustaa?
  • Esittele hajusteiden käyttöä ja kauneudenhoitovälineitä. Onko joukossa tuttuja aineita?


Sivun alkuun


_______________________________________________________


Koti



Kuvaus somalikodista Suomessa 1

"Olohuoneessa on sohva tai sohvia, nojatuoleja, sohvapöytä ja televisio, joka on usein sijoitettu kirjahyllyyn. Olohuoneesta saattaa löytyä myös monitoimikuntoilulaite tai kuntopyörä, jolla perheen äiti tai muut perheenjäsenet harjoittelevat. Mutta lattioilla voi olla myös patjoja ja istuintyynyjä, jotka on päällystetty Dubaista tai Saudi-Arabiasta ostetuilla koristeellisia irtopäällisillä. Kirjahyllyssä on usein lasiovien takana hyllyjä, joilla on lautasilla alassuin asteltuja laseja tai kauniita kahvikuppeja. Lasiovet on saatettu sulkea narulla niin että lapset eivät pääse astioihin käsiksi. Kirjahyllyssä on television ja astioiden lisäksi maljakossa koristeena tekokukkia. Elävät viherkasvit tai leikkokukat ovat somaliperheissä harvinaisia, sillä niitä ei ole totuttu hoitamaan. Hyllyltä saattaa löytyä myös Suomessa otettuja kehystettyjä valokuvia perheen lapsista.

Kirjahyllyssä olevat harvat kirjat ovat yleensä Koraani ja sen selitysteokset sekä mahdolliseen opiskeluun liittyviä kirjoja. Koraani on usein myös kasettiversiona ja kirjahyllyssä onkin usein rivistö kasetteja. Kaapista löytyy usein myös videoita, jotka on otettu esimerkiksi häistä tai uskonnollisista tilaisuuksista. Olohuoneen lattialla on suuri matto, jonka kuviointi on "itämainen" vaikka se olekaan aito solmittu matto. Ikkunat ovat usein täysin katosta lattiaan ulottuvien verhojen peitossa.

Pienet lapset nukkuvat yleensä pinnasängyssään vanhempien makuuhuoneessa, vanhemmat lapset nukkuvat kerrossängyissä muissa huoneissa. Suomalaiseen kaaokseen tottunut hoksaa jossain vaiheessa, mikä somalikodeissa tuntuu niin erilaiselta: lattioilla ei loju leluja eivätkä pöydät ole täynnä kyniä ja papereita. Kodeissa tavallinen huonekalu on pienille lapsille tarkoitettu kävelynopettelutuoli, mutta varsinaisia leluja on usein hyvin vähän lukuun ottamatta kaikkein pienimmille tarkoitettuja puruleluja, helistimiä tai palloja. Lastenkirjoja tai lasten piirustuksia ei näy. Perheen koululaisille ei useinkaan ole omia kirjoituspöytiä tai hyvin valaistuja, rauhallisia työpisteitä. Kodista ei kysyttäessä välttämättä löydy tarvittaessa yhtään kynää, vaikka perheessä on koululaisia tai opiskelevia aikuisia."

Tiilikainen, Marja: Arjen islam. Somalinaisten elämää Suomessa. Vastapaino, Tampere 2003 (s. 123-124).



Kuvaus somalikodista Suomessa 2

"Somaliasta muistuttamassa kodeista ei löydy kovinkaan paljon mukana tuotua esineistöä: joitain perinteisiä käsitöitä, kuten pitsisiä liinoja nojatuolien käsinojilla, koreja, suitsukeastioita, kenties kamelinkello, koruja ja muutamia vaatekappaleita."

Tiilikainen, Marja: Arjen islam. Somalinaisten elämää Suomessa. Vastapaino, Tampere 2003 (s. 128).


Kotiin liittyvät tehtävät
  • Kerro islamilaiseen kotielämään kuuluvista tavoista ja esittele kolme mielestäsi kiinnostavinta kotiin liittyvää esinettä tai tapaa.
  • Vertaile kodin esineistöä islamilaisessa kodissa ja Suomessa. Mieti mikä on samaa, mikä erilaista, ja myös, mistä erot johtuvat.
  • Jos joutuisit äkkiä lähtemään Suomesta tietämättä voitko ikinä palata takaisin, mitä ottaisit mukaasi? Vertaa valintojasi somalien tuomaan esineistöön.

Sivun alkuun


_______________________________________________________


Islam ja Suomi / Historia



Suomen varhaisia kontaksteja islamilaiseen maailmaan

Ruotsissa ja Suomessa tehdyt viikinkiaikaiset rahalöydöt kertovat 800-luvun kaupankäynnistä islamilaisen maailman kanssa. Tuolloin bagdadilaisten abbasidi-hallitsijoiden lyömä kultadinaari oli myös Euroopassa kansainvälisen kaupan tärkein valuutta.

1500-luvulla Suomi joutui kosketuksiin islaminuskoisten tataarien kanssa, joita palveli Venäjän tsaarin armeijassa. Siitä eteenpäin Ruotsi-Suomen suhteita islamilaisiin kansoihin värittivät myös yritykset solmia niiden kanssa liittolaissuhteita Venäjää vastaan.

Kaappauksetkin kuuluivat 1700-luvun kaupankäyntiin. Pohjoisafrikkalaiset merirosvot ryöstelivät kauppalaivoja Välimerellä ja kiristivät miehistöistä lunnaita. Esimerkiksi vuonna 1798 Tripoliin joutui muiden mukana vangiksi 12-vuotias laivapoika Johan Öhman Kristiinankaupungista. Hän pääsi kuitenkin Tripolissa paššan eli korkea-arvoisen virkamiehen kasvatettavaksi tämän oman esikoispojan rinnalle. Vähitellen Johan kohosi paššan hallintovirkamieheksi. Hän sai islamiin käännyttyään musliminimen Muhammad al-Swid eli "Muhammed Ruotsalainen".

1500-1600-luvulla mahtava turkkilainen osmanivaltio hallitsi laajoja alueita. Myös suomalaiset merenkävijät joutuivat hankkimaan Turkin sulttaanilta kulkuluvan voidakseen liikkua osmanivaltakunnan alueella ja saadakseen suojelua Pohjois-Afrikan rannikon merirosvoja vastaan. Suomessa kulkulupia välitti Suomen kenraalikuvernöörin toimisto ainakin vuodesta 1824.


Suomi Venäjän osana

Kun Suomi oli liitetty autonomisena suuriruhtinaskuntana osaksi Venäjää 1809, suomalaisten kontaktit sekä Venäjällä että Venäjän ulkopuolella asuvien islamilaisten kansojen kanssa lisääntyivät. Suomalaisia sotilaita osallistui mm. sotaretkiin Krimille (1854-1856) ja Turkkiin (1877-1878). Sotiin osallistuneet upseerit ja sotamiehet toivat matkamuistoiksi mm. tuliaseita, miekkoja, tikareita ja kirveitä.

1830-luvulta lähtien Suomeen muutti lukuisia tsaarin armeijaan kuuluvia islaminuskoisia, etupäässä Kazanin tataareja ja Ufan baškiireja. Suurimpiin varuskuntiin Viaporiin (Suomenlinna), Viipurin linnaan ja Ahvenanmaan Bomarsundiin tuli tarve saada oma imaami, joka toimi sekä rukousjohtajana että henkikirjoittajana. Vuodesta 1851 Viaporissa ja Viipurissa toiminut imaami piti henkikirjoitusluetteloa syntyneistä ja kuolleista sekä avioliittoon vihityistä ja eronneista muslimeista.

Jo 1640 perustetussa Turun Akatemiassa opetettiin itämaisia kieliä, mm. arabiaa ja persiaa, osana Raamatun historian tutkimusta. Perinne jatkui, kun yliopisto 1828 siirrettiin Helsinkiin. Tunnetuin suomalainen itämaiden tutkija on Georg August Wallin, joka opiskeli arabiaa Pietarissa egyptiläisen sheikin johdolla ja teki kenttätyötä Arabian niemimaan beduiinien parissa 1840-luvulla.



Orientalismi

1700-luvulla Euroopassa oli vallalla ihannoitu kuva eksoottisesta Idästä. Kuvaukset haaremeista, sulttaaneista ja hunnuista levisivät länsimaihin kirjallisuuden ja erilaisten kuvastojen, kuten postikorttien, välityksellä. Usein kuvattiin "itämaista naista", joka nähtiin länsimaisen, siveänä ja rationaalisena pidetyn naisen vastakohtana: aistillisena ja estottomana.

Suomeen orientalistiset esineet levisivät mm. antiikkiliikkeiden kautta ennen kaikkea Venäjältä, jossa "itämaiset" aiheet olivat yleisiä kodin koriste-esineissä. Esineet kuvasivat mm. Venäjän vähemmistökansoja ja stereotyyppisiä itämaisia hahmoja. Erilaisten tuotteiden pakkauksiin itämaiset aiheet levisivät 1900-luvulla. Niitä oli erityisesti sellaisissa tuotteissa, joiden alkuperä liitettiin Lähi-itään, kuten tupakka, kahvi ja halva.

Joihinkin suomalaisiin yläluokan koteihin ja kartanoihin levisi 1800-luvulla eurooppalaisten muotisuuntausten vaikutuksesta tapa sisustaa miesten tupakkahuoneeksi nk. "turkkilainen huone". Siellä saattoi olla divaani, Lähi-idästä tuotuja esineitä ja pikkupöytiä sekä moskeijalamppuja. Itämaiset matot yleistyivät porvariskotien saleissa.



Itsenäisyyden aika

1860-luvulta alkaen Suomeen alkoi muuttaa liikkuvia tataarikauppiaita, ja muuttoliike jatkui aina 1930-luvulle. Tataarit asettuivat kaupunkeihin Viipurista ja Terijoelta aina Ouluun ja Kemiin asti. Etelä-Suomeen syntyi tataariyhteisöt Helsinkiin ja Järvenpäähän. Helsingissä asui 1870-luvulla 46 tataaria. Ajan mittaan muuttajat kotiutuivat uusiin olosuhteisiin ja liiketoiminta vakiintui. Sotiin he osallistuivat Suomen kansalaisina.

Ensimmäinen rekisteröity islamilainen yhdistys oli 1915 perustettu Helsingin musulmaanien hyväntekeväisyysseura. Suomessa hyväksyttiin uskonnonvapauslaki vuonna 1922, ja Suomen muhamettilaisen seurakunnan (nykyisin Suomen Islam-seurakunta) säännöt valtioneuvosto virallisti 1925. Suomesta tuli tuolloin lähes viideksikymmeneksi vuodeksi ainoa länsimaa, jossa muslimit saivat uskonnollisena yhteisönä virallisen aseman. Islam-seurakunta sai oikeuden vihkiä avioliittoon 1932. Nykyisin tataareja on Suomessa yli 800. Vihkimisen sekä hautajaiset ja nimenantotilaisuudet toimittaa seurakunnan imaami.

Suomen toiseksi vanhin islamilainen seurakunta, Suomen Islamilainen Yhdyskunta, rekisteröitiin 1987. Sillä on moskeija, päiväkoti ja toimitiloja Lönnrotinkadulla ja se julkaisee sekä suomen- että somalinkielistä lehteä. Muita rekisteröityjä islamilaisia yhteisöjä on Suomessa nykyisin parikymmentä. Helsingissä toimii seitsemän rukoushuonetta ja moskeijaa ja muissa suurimmissa kaupungeissa ainakin yksi muslimien yhteinen rukoustila. Islaminuskoisia asuu Suomessa tällä hetkellä noin 20 000.



Islam ja Suomi / Historia-tehtävät
  • Kerro Suomen eri aikakausien kontakteista islamilaiseen maailmaan. Minkä ammattien kautta oltiin yhteydessä islamilaiseen maailmaan?
  • Esittele tataarien tulo Suomeen ja se miten he vaikuttivat islamin asemaan Suomessa.
  • Mitä muuta islamilaista toimintaa Suomessa on nykyisin?
  • Kerro orientalismille tyypillisistä piirteistä.
  • Oletko itse törmännyt tällaisiin esineisiin jossakin ja tiedätkö jotain niiden taustasta?
  • Miksi suomalaiset haluavat koristaa ympäristöään tällaisilla esineillä?

Sivun alkuun


_______________________________________________________


Islam ja Suomi / Nykyaika



Somalit ja Suomi

Vielä 1980-luvulla Suomessa oli islaminuskoisia vain satunnaisesti. 1990-luvulla Suomeen saapui somalialaisia pakolaisia, joita seurasivat monien muiden maiden muslimipakolaiset, mm. kurdit, bosnialaiset ja albaanit. Raskaiden pakolaiskokemusten jälkeen sopeutuminen uuteen maahan ei aina ole ollut helppoa. Islaminuskoisia asuu Suomessa tällä hetkellä noin 20 000. Helsingissä toimii seitsemän rukoushuonetta ja moskeijaa. Muissa suurimmissa kaupungeissa on ainakin yksi muslimien yhteinen rukoustila.



Somalinainen kertoo alkuajoistaan Suomessa

"Asuin ensin ystäväni luona. Siellä ihmettelin, missä oikein olin. En ymmärtänyt mitään eikä kukaan puhunut minulle mitään. Myöhemmin ymmärsin, että ei ollut mitään hätää enkä enää välitä siitä, vaikka minulle ei puhuttaisi. Suomessa on rauhallista. … Somalialaiset aina ihmettelevät sitä, miksi suomalaiset eivät puhu. Kun somalialaisia on kolme yhdessä, suomalaiset luulevat, että heitä on kymmenen. En tunne tästä talosta ketään."

Tiilikainen, Marja: Arjen islam. Somalinaisten elämää Suomessa. Vastapaino, Tampere 2003 (s. 163)



Suomalainen tutkija kertoo somaleista

"Harva somalinainen on onnistunut saamaan suomalaisia ystäviä, joiden kanssa voisi harjoitella suomen kieltä ja saada tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta. Kontaktit suomalaisiin ovat yleensä kontakteja viranomaisiin ja eri tahoja edustaviin työntekijöihin. Tilannetta kuvaa hyvin eräs kerta, jolloin soitin somaliperheeseen puhuakseni perheen äidin kanssa. Nuori mies vastasi puhelimeen ja alkoi selittää, miksi ei ollut tullut sille päivälle sovittuun tutkimukseen. Hän oletti ilman muuta, että jos soittaja on suomalainen, hänen täytyy edustaa jotain virallista tahoa. Somalinaisten onkin usein vaikea hahmottaa suomalaisen yhteiskunnan pelisääntöjä ja kulttuurisia toimintatapoja suomalaisiin luotujen vähäisten kontaktien vuoksi. Samoin suomalaisten uskontoa on vaikea tavoittaa. Miten suomalaisten uskonto ylipäätään näkyy? Onko joulupukki kristinuskon näkyvin edustaja? Miksi suomalaiset rukoilevat vain kerran viikossa kun muslimit rukoilevat viidesti päivässä? Millaiset arvot oikeastaan ohjaavat suomalaisten elämää?"

Tiilikainen, Marja: Arjen islam. Somalinaisten elämää Suomessa. Vastapaino, Tampere 2003 (s. 163-164).



Suomalainen tutkija kertoo, millaisia käsityksiä somaleilla on suomalaisista nuorista

"Rautatieasemalle kokoontuvat nuoret yhdistetään rikollisuuteen, moraalittomuuteen, pahuuteen, synnillisyyteen ja islamin vastaisuuteen. Vaikka vain pieni osa suomalaisista nuorista liikkuu keskustassa öisin, on humalassa ja kerääntyy jengeihin, monet somalivanhemmat uskovat kaikkien suomalaisten nuorten olevan samanlaisia - suomalaiset lapset eivät kunnioita vanhempiaan, heitä ei rajoiteta eivätkä vanhemmat myöskään välitä."

Tiilikainen, Marja: Arjen islam. Somalinaisten elämää Suomessa. Vastapaino, Tampere 2003 (s. 180).



Somaliäiti vertailee lasten kasvatusta Suomessa ja Somaliassa

"Somaliassa äiti on arvokas. Suomessa äiti ei enää merkitse mitään, lapset eivät kunnioita enää äitiä. Lapsille kerrotaan kaikenlaista ja jaetaan viranomaisten puhelinnumeroita. Vanhemmilta puuttuu tuki eivätkä viranomaiset luota heihin vaan lapsiin. … Lapset käyttäytyvät täällä huonosti. Monet ovat alkaneet käyttää huumeita ja alkoholia. Silloin on parempi, että heidän perheensä lähtevät täältä pois. Lapset pitäisi kasvattaa vahvoiksi ihmisiksi. … Somalilapset ovat kahden kulttuurin välissä, mutta heillä ei ole kumpaakaan kulttuuria. Perheet pelkäävät, että lapset otetaan heiltä pois. Kasvatus kuuluu vanhemmille, lasta pitäisi voida kurittaa. Suomessa vanhemmilla ei ole keinoja kasvattaa. Äiti on kuitenkin tärkein kasvattaja, viranomainen ei voi olla parempi."

Tiilikainen, Marja: Arjen islam. Somalinaisten elämää Suomessa. Vastapaino, Tampere 2003 (s. 181-182).



Islam ja Suomi / Nykyaika-tehtävät
  • Esittele, missä kaikkialla ja miten islam näkyy nykyisessä katukuvassa ja jokapäiväisessä elämässäsi.
  • Millaisia suomalaiset ovat somalialaisten kokemuksen mukaan? Oletko samaa mieltä? Perustele miksi / miksi et.


Sivun alkuun


_______________________________________________________


Roolipeli



Roolijako

Jaetaan kolme roolia: muslimiperheen isä, äiti ja murrosikäinen tytär. Kaikki saman roolin edustajat muodostavat tiimin.



Tekstin lukeminen

Lukekaa yhdessä Koraanin kohta jossa puhutaan pukeutumisesta:

"Sano myös uskovaisille naisille, että he laskisivat katseensa maahan ja kätkisivät häpynsä eivätkä näyttäisi muita sulojaan kuin niitä, jotka aina ovat näkyvissä. Ja heidän tulee heittää huntunsa povensa päälle eikä näyttää sulojaan muille kuin aviomiehelleen, isälleen, apelleen, pojilleen, miehensä pojille, veljilleen, veljenpojilleen, sisarenpojilleen, naisille, orjille, jotka ovat heidän oikean kätensä vallassa, sellaisille miesraukoille, joilla ei ole niihin vetoa, tai lapsille, jotka eivät ole tietoisia naisten alastomuudesta. Heidän ei tule myöskään polkea jaloillaan niin, että piilossa olevat korut huomataan. Kääntykää kaikki katuvaisina Jumalan puoleen, uskovat, saavuttaaksenne pelastuksen." (Koraani 24:31)



Tehtävä


Kukin ryhmä pohtii ensin, miten voidaan tulkita "muita sulojaan kuin niitä, jotka aina ovat näkyvissä", ja mitä voi tarkoittaa "polkea jaloillaan niin, että piilossa olevat korut huomataan"? Miten yllä oleva jae kokonaisuudessaan voidaan tulkita?

Kukin tiimi keskustelee siitä, pitääkö tytär huivia koulussa vai ei. Millaisia mielipiteitä roolihenkilölläsi on? Miten perustelet ne? Kirjatkaa ajatukset yhteen - puolesta ja vastaan tai siltä väliltä.

Roolin esittäminen
Esittäkää sitten tilanne, jossa tytär kouluun lähtiessään joutuu päättämään, paneeko huivin vai ei. Äiti ja isä ovat mukana. Esittäkää useita versioita, joissa tulee esiin erilaisia mielipiteitä.


Sivun alkuun | Islam-materiaalin aloitussivulle