Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Opetus | Karjalaisia tilkkutöitä



Rajantakaisessa Karjalassa, Vienassa ja Aunuksessa, naiset valmistivat perheenjäsenten vaatteet, vuodevaatteet ja sisustustekstiilit aina 1920-luvulle asti. Kangasta pidettiin suuressa arvossa, koska pellavan- ja hampunviljely oli raskasta työtä. Kangasta hankittiin myös ostamalla. Parhaana pidettiin venäläistä puuvillakangasta, joka ostettiin Shungun kaupungista Äänisenrannalta. Naisten ja miesten paidat, naisten olkainhameet ja lyhyet liivit ommeltiin erilaatuisista kangaspaloista. Naisten juhlapaidan näkyvät osat, miehusta ja hihat, tehtiin hienosta valkoisesta kankaasta. Kainalotilkut olivat huonompaa laatua. Kotikutoinen karkea kangas kelpasi ainoastaan paidan alaosan ompeluun. Olkainhameissa ainoastaan etukappaleet ommeltiin suorista kangaskaitaleista. Selkäkappaleen kiilanmuotoiset osat koottiin tilkkutäkin tapaan jopa parin sentin kokoisista paloista.

Karjalaiset kauppiaat hankkivat punaiseksi värjättyä puuvillakangasta ja painokuviollista kangasta Pietarista ja läheisistä tekstiilitehtaista 1850-luvulta lähtien. Kuviollisilla kankailla koristeltiin paitoja, reunustettiin hameita ja niistä ommeltiin naisten olkainhameita, esiliinoja ja lyhyitä jakkuja.

Vaatteet oli tapana käyttää loppuun. Äidin kuluneesta ja pesussa pehmenneestä paidasta saatiin vauvalle paita, äidin entisestä juhlahameesta lapselle nuttu. Kangaspalasiakaan ei heitetty pois. Hameen tai jakun ompelusta ylijääneistä pikkutilkuista tehtiin miehelle tupakkakukkaro. Loppuun käytetyistä hameista ja jakuista pelastettiin eheät palat, ja niistä tehtiin vauvalle tilkkupeite. Lapsen täkkiin tai vuodepeitteeseen ommeltiin tilkkuhapsuja koristeeksi. Tilkkuryijyt olivat kuin kukkaketoja ja samalla niihin sisältyi muistoja, joiden uskottiin suojelevan lasta hänen nukkuessaan.

Tilkuista kootut tekstiilit ovat olleet ominaisia myös ortodoksisille kirkkotekstiileille. Papin kaapu, feloni, on usein tehty kolmesta erilaisesta kangaspalasta ja siihen on applikoitu ortodoksinen risti kultalankanauhasta. Kirkossa ja tsasounoissa ehtoollispöydän peitteitä on valmistettu myös tilkkutekniikalla.



Tilkkulaukku ja tilkkuhelmi


Kangaspalaan kätkeytyy usein muistoja. Jokaisella on kaapissaan lempivaate, josta ei raaski luopua, vaikka se olisi puhki kulunut. Tilkkuja yhteen ompelemalla vaate herää uudestaan eloon.

Kulttuurien museon itäkarjalaisten, inkeriläisten ja vepsäläisten esineiden pohjalta on ideoitu irtotasku tai pikkulaukku, joka soveltuu jokapäiväiseen käyttöön. Toisena aiheena  on tilkusta tehty helmi.



Tilkkulaukun valmistusohjeet

1. Työ aloitetaan valitsemalla toisiinsa sopivat kangaspalat, jotka leikataan mittojen mukaan.

2. Laukku on koottu kahdesta kangaskaitaleesta, joiden on leveys on 17 cm ja pituus 50 cm.

3. Päällimmäinen ja näkyvä puoli sommitellaan tilkuista, joita ommellaan toisiinsa käsin esimerkiksi tikkipistoilla.

Kun päällimmäinen tilkuista koottu pala ja toinen yhtenäinen pala ovat valmiit, ne taitetaan kahtia. Näin saadaan laukku, joka on kooltaan 17 cm x 25 cm, ja jossa on päällyspuoli ja vuori. Palat ommellaan koneella vinonauhan avulla toisiinsa sivuista ja pohjasta. Näin muodostuu vuoritettu laukku. Hihnat ommellaan erikseen ja kiinnitetään esimerkiksi napin avulla sivusaumojen päälle.

Laukku voidaan koristella helmillä, napeilla, erilaisilla pistoilla ja tilkkuhapsuilla. 



Tilkkuhelmien valmistusohjeet

Työ aloitetaan leikkaamalla pehmeästä ja ohuehkosta kankaasta pyöreä pala, jonka halkaisija on 5,5 cm. Kangaspalan reunat käännetään ja kiinnitetään harsinpistoilla. Kangaspalanen täytetään vanu- tai villatupolla ja kurotaan suu langalla umpeen.

Tuotteet: Ulla Kostiainen
Teksti: Ildikó Lehtinen
Kuvat: István Bolgár, Museovirasto
Suurenna kuvat klikkaamalla

Punapohjaisesta painokankaasta ommeltu pussi, jossa suljinnyöri ja hapsuja pohjassa.Kuva: Markku Haverinen
Tilkkuhapsuin koristeltu
pussi  Inkeristä. Kulttuurien museo.
Kuva Markku Haverinen.





Tilkkuhelmet








Laukun valmistus