Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Opetus | Kaukaa haettua

 

Lukion opetusmateriaali



B  Mannerheim ja sartit

C. G. Mannerheim teki laajan Keski-Aasian matkansa vuosina 1906-1908. Alla on tekstikatkelma Mannerheimin matkapäiväkirjasta, jossa hän kuvaa Venäjän ja Kiinan Turkestanin alueen muslimeja eli sartteja. Ns. sartit olivat pääosin uiguureja, tadžikkeja ja uzbekkeja.

C. G. Mannerheim Kashgarissa Kiinan Turkestanissa 1907. Kuva: C. G. Mannerheim



Tehtävä: Lue allaolevat tekstit ja vastaa kysymyksiin.

Esimerkkikysymyksiä:

1  Millaisen kuvan Mannerheim antaa Venäjän muslimikansoista?

2  Millainen on Mannerheimin näkökulma? Millaisia piirteitä hänen ajattelussaan on?

3  Pohdi, onko Mannerheimin ajattelussa yhtäläisyyksiä hänen aikalaistensa käsityksiin esim. afrikkalaisista? (Tämän kysymyksen voi liittää esimerkiksi D Näkemysten konflikti Kongossa -tehtävään)



"Nyt kun minun matkustukseni läpi Venäjän Turkestanin muutaman tunnin kuluttua päättyy, en voi olla tekemättä selkoa niistä joskin pintapuolisista mutta kuitenkin selvistä vaikutelmista, mitkä olen saanut sarttien ja kirgiisien keskuudessa vallitsevista mielialoista. Muukalaista, niin kuin minua, ihmetyttää heidän taipumuksensa arvostella ja soimata vallitsevia oloja ja se halveksuminen, millä he suhtautuvat hallintovaltaan. Ei kuule tunnustuksen sanaakaan niistä eduista, joista he ovat tulleet osallisiksi sen kautta, että maahan on rakennettu kaksi rautatielinjaa, parannettu teitä, saatu puuvillanviljelys kukoistamaan, ja arvattavasti tehty paljon muutakin, josta minulla ei ollut tilaisuutta tehdä havaintoja, eikä ennen kaikkiea siitä turvallisuudesta rauhasta, mistä tämä alituisten sotien köydyttämä ja heikontama kansa nyt saa nauttia. Sen sijan saat, tahdotko tai et, kuulla heidän useimmiten aiheetonta, arvosteluaan. Logiikan puute, lapsellisuus ja kykenemättömyys nähdä asioiden suuria piirteitä on luonteenomaista Turkestanin muhamettilaisille. Pikkuasioihin tarrautuen he arvostelevat kaikkea, vieläpä sellaisikin uudistuksia, jotka kieltämättä merkitsevät edistysaskelta jollakin kulttuurin alalla. Varmaa on, että Turkestanin kansojen keskuudessa laajat piirit hautovat mielessään poliittisia unelmia ja toiveita, jotka keisarikunnalle onnettomasti päättyneen venäläis-japanilaisen sodan jälkeen eivät enää näytä pelkiltä tuulentuvilta. -- -- Toistaiseksi ovat nämä kansat vaarattomia keisarikunnalle, mutta ne ovat ilmeisesti olosuhteitten kehitysten ansiosta saavuttaneet määrätynmittaisen poliittisen kypsyyden, joka ilmenee siinä, että he vaativat uudistuksia ja laajennettuja oikeuksia -- -- Kysymys on siitä, onnistuuko Venäjän saada tämä prosessi, valistuneesti sitä johtamalla, ohjatuksi keisarikunnan politiikkaan sopeutuvaan suuntaan, vai joutuuko näitten kansojen, jotka toistaiseksi eivät lue juuri muuta kuin koraania, johto Venäjälle vihollismielisten voimien käsiin, niin että kuohunta vähitellen muuttuu yleisaasialaiseksi tai Venäjää vastaan suunnatuksi muhamettilaiseksi liikkeeksi."

(Mannerheim, Carl Gustaf Emil, Matka Aasian halki I, s. 44-45. Suomen Kirja 1940-1941.)

Sarttien hallinto Kiinan vallan alla

"Kiinan hallitus on miltei täydellisesti säilyttänyt maan aikaisemman hallinnollisen organisation. Kunkin paikkakunnan sarttilaisen väestön hallintoa hoitaa yksi tai useampi beg-niminen virkamies, joka aina on sartti. Begit käsittelevät kaikki asiat omalla kielellään, kirjoittavatpa virkakirjelmänsäkin mandariinille turkin kielellä. Vain heidän virkapukunsa, joka on kiinalaisen alemman virkamiehen, ja se, että heidän tulee osata kiinankieltä, osoittavat, että he ovat kiinalaisen järjestysvallan toimeenpanevia elimiä. Begillä on apulaisinaan juzbashi-nimisiä alivirkamiehiä, joiden lukumäärä riippuu heidän piirinsä tai oikeammin piirin asukasluvun suuruudesta. Juzbashilla on taas vuorostaan allansa yksi tai useampi unbashi, joiden valvontaan kuuluu muutama kymmenen taloa…"

(Mannerheim, Carl Gustaf Emil, Matka Aasian halki I, s. 93. Suomen Kirja 1940-1941.)



Esimerkkikysymyksiä:

1  Millainen oli Kiinan hallintojärjestelmä islaminuskoisten vähemmistökansojen keskuudessa Mannerheimin mukaan? Millainen oli paikallisväestön asema?

2  Ota selvää samoilla alueilla asuvien vähemmistökansojen oikeuksista ja mahdollisuuksista nyky-Kiinassa. Mitä mieltä olet, ovatko vähemmistöjen oikeudet muuttuneet? Onko tilanne parempi vai huonompi kuin Mannerheimin kuvauksessa?


Vinkkejä tiedonhakuun:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiina

https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/ch.html

http://fi.wikipedia.org/wiki/Uiguurit

http://en.wikipedia.org/wiki/Uyghur_people



Pääsivulle