Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Opetus | Mobiili Afrikka



Matkapuhelimet ja kehitys Nairobin Kiberassa


Tekstin on kirjoittanut akatemiatutkija Sirpa Tenhunen (Helsingin yliopiston sosiaali- ja kulttuuriantropologia), joka teki etnografista kenttätyötä matkapuhelinten käytöstä Nairobin Kiberassa, Keniassa syksyllä 2009. Tenhusen tutkimusaineisto koostuu 70 syvähaastatteluista ja arkielämän havainnoinnista. Hänen tutkimuksensa on osa Jyväskylän yliopiston professori Laura Starkin johtamaa ja Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta, "Mobiiliteknologia, sukupuoli ja kehitys Afrikassa, Intiassa ja Bangladeshissa".



Kuva Juha Laitalainen. 



Johdanto


Lähes koko Afrikka on vuosikymmenessä siirtynyt puhelinsoiton päähän, ja matkapuhelimesta on kehittymässä Afrikassa köyhyysongelmia ratkovien palvelujen alusta. Kun vuonna 1999 puhelimia oli vain 10 prosentilla Afrikan väestöstä ja pääasiassa Saharan pohjoispuolella sekä Etelä-Afrikassa, vuoteen 2008 mennessä 60 prosentilla Afrikan väestöstä oli matkapuhelin. Puhelimen käyttäjiä on niiden omistajia enemmän, sillä puhelimia käytetään yhteisöllisesti siellä, missä niitä on harvassa.

Kibera
Maalta kaupunkiin
Mobiili raha: M-Pesa
Suku ja perhe
Mobiili terveys
Matkapuhelinmarkkinat
Politiikka ja matkapuhelimet
Mobiili tiedonvälitys
Teknologia ja kehitys


Kibera


Kenian pääkaupungin, Nairobin, laitamilla sijaitseva Kibera on yksi Afrikan suurimmista slummeista, missä 2,5 neliökilometrin alalla asuu 170 000 asukasta. Kiberalaiset vuokraavat asuntonsa pääasiassa nubialaisten heimoon kuuluvilta vuokraisänniltä. Nubialaiset palvelivat aikoinaan brittiarmeijassa ja saivat brittihallitsijoilta palkkioiksi oikeudet alueeseen - Kenian hallitus ei kuitenkaan ole omistussuhdetta vahvistanut. Koska Kenian hallitus pitää asumuksia laittomina, alueella ei ole kunnallisia peruspalveluja, kuten kouluja, terveydenhuoltoa tai infrastruktuuria. Asukkaat joutuvat ostamaan käyttövetensä,  ja sanitaatiota hoitavat avoviemärit.

Kun yksinvaltaisesti Keniaa hallinnut presidetti Moi luopui asemastaan vuonna 2002, Kiberan poliittinen painoarvo äänipankkina vahvistui. Pääministeri Raila Odinga vierailee usein Kiberassa. Hän edustaa luo-heimoa, johon myös enemmistö Kiberan asukkaista kuuluu. Odingan suosiota Kiberassa vahvistaa hänen yhteistyössä YK:n alaisen UN-Habitatin kanssa ajamansa Kiberan parannusprojekti, alueen väestön asuttaminen uusiin kerrostaloihin.

Kiberan asukkaat kannattavat uudelleenasutusta, vaikka se kuihduttaneekin sokkeloisen nyky-Kiberan mahdollistamaa taloudellista toimintaa. Kiberan vuokraisännät sen sijaan vastustavat hanketta, joka ei tunnusta heidän omistusoikeuttaan. Uusien asuntojen on pelätty päätyvän sivullisille, ja on jo esitetty syytteitä, joiden mukaan osa asunnoista jaettiin lahjuksia vastaan ulkopuolisille.

Sivun alkuun


Maalta kaupunkiin


Suurin osa Kiberan asukkaista on maaltamuuttajia. Useimmilla on edelleen sukua tai perhettä maalla, jonne pyritään säilyttämään tiiviit yhteydet. Urbaanien ja maaseudun elinkeinojen yhdistäminen auttaa selviytymään. Jos viljelykset eivät tuota odotetusti, apua voidaan saada kaupungista.  Jos kaupungin ansaintamahdollisuus tyrehtyy, maaltamuuttaja voi ainakin väliaikaisesti palata kotiseudulleen.

Kun miehet asuvat kaupungissa, vaimot lapsineen voivat jäädä maalle viljelemään tai osa lapsista voi asua isovanhempiensa luona maalla. Perheiden moninaisuuteen myötävaikuttaa miehille sallittu monivaimoisuus, joka on kuitenkin harvinaisempaa kuin yksiavioisuus Kiberassa.

Matkapuhelimet auttavat maaltamuuttajia pitämään yhteyttä muualla asuvaan perheeseen ja sukuun. Kaupungistuminen ei ole Keniassa merkinnyt irrottautumista maaseudun perinteistä, ja matkapuhelimet auttavat pitämään perheet ja suvut entistä tiiviimmässä yhteydessä asuinpaikasta riippumatta.

Kun kasvokkain käydään pitkiä keskusteluja ja kerrotaan tarinoita, puhelimessa viestintä perustuu enimmäkseen tiiviisiin sananvaihtoihin. Aikaa ja rahaa säästävät puhelinkeskustelut saattavat korvata vierailut, etenkin jos kotiseudulle on kaupungista pitkä matka. Mutta jos kotiseutu on lähempänä, voidaan sinne matkustaa puhelinten ansiosta useammin, koska moni on nyt entistä paremmin selvillä siitä, mitä kotiseudulla tapahtuu.

Sivun alkuun


Mobiili raha: M-Pesa


M-Pesa on kenialaisen palveluntarjoaja Safaricomin vuonna 2007 käyttöönottama matkapuhelimiin perustuva rahansiirtojärjestelmä, josta on muutamassa vuodessa tullut Kenian suurin pankkipalvelu. Monet maat ovat seuranneet Kenian esimerkkiä, mutta Kenian M-Pesa on edelleen laajamittaisin matkapuhelinteknologiaan perustuva pankkijärjestelmä eli m-pankki.

M-Pesan avulla matkapuhelinliittymän haltija voi lähettää rahaa toiselle puhelimitse, kun molemmat ovat rekisteröityneet M-Pesan käyttäjiksi. M-Pesa-sovelluksen käyttö ei vaadi kallista älypuhelinta, vaan toimii kaikissa puhelinmalleissa. Vastaanottaja voi pitää rahan omalla tilillään tai nostaa summan lähimmästä M-Pesan toimipisteestä, jossa on myös mahdollista tallettaa käteistä M-Pesa-tillille.

Kenian kuten koko Afrikan väestön enemmistöllä ei ole pankkitiliä. Keniassa vain 10 prosentilla aikuisväestöstä oli pankkitili vuonna 2004, koska pankit ovat edellyttäneet tilin avaajilta vakituista työpaikkaa. Ennen M-Pesaa vähävaraisten oli turvauduttava riskialttiiseen rahan lähettämiseen bussikuskien tai tuttavien mukana, koska aikaisemmat rahanlähetyspalvelut olivat huomattavasti M-Pesan lähetyskuluja (30 Kenian shillinkiä eli 0,3 euroa lähetykseltä) kalliimpia. M-Pesaa käytetään myös rahansäilytykseen pankkitilin tavoin.

Rahallista apua on puhelimitse entistä helpompi sekä pyytää ja ottaa vastaan. Pääasiallinen rahansiirtojen suunta on kaupungista maalle. Vaikka moni sanoo pitävänsä auttamista kristillisenä, siunausta tuovana velvollisuutenaan, myöntävät toiset alituiset avunpyynnöt tukaliksi.

M-Pesa suunniteltiin Safaricomin pääomistajan brittiläisen Vodafonen rahoittamana palvelemaan alun perin pienyrittäjiä ja mikroluottojärjestelmiä. Pienyrittäjille M-Pesa onkin tarjonnut mahdollisuuden tehostaa toimintaansa -- suuriin kauppoihin M-Pesaa ei käytetä tilille asetetun enimmäisrajan takia.

M-Pesasta on tullut lisäsyy naisille hankkia oma puhelin, sillä naiset kokevat M-Pesan vahvistavan taloudellista itsenäisyyttään. M-Pesa-tilin voi avata muilta salaa. Vaikka perheen toimeentulosta vastaaminen katsotaan miesten velvollisuudeksi, ovat naisten tulot usein keskeisiä perheen toimeentulolle. 90 prosenttia Kiberan asukkaista hankkii toimeentulonsa talouden epäviralliselta sektorilta, töistä, joita on tarjolla satunnaisesti. Miehet eivät siis aina pysty huolehtimaan perheensä toimeentulosta. Miehet eivät myöskään aina anna tulojaan muun talouden käyttöön eivätkä, perinteisestä miehen roolista poiketen, epäröi ottaa haltuunsa perheen naisten ansioita.

Sivun alkuun


Suku ja perhe


Puhelimitse sukulaisen kuolemasta voidaan levittää tietoa nopeasti ja edullisesti, jotta mahdollisimman monet voivat osallistua hautajaiskustannuksiin ja itse hautajaisiin. Puhelut eivät kuitenkaan ole korvanneet kaikkea vuorovaikutusta kasvokkain: puhelimitse voidaan koordinoida järjestelyjä ja osallistumista, mutta hautajaisiin kuuluu mennä paikalle.

Kun ydinperheet ovat usein jakautuneet moniin asuinyksikköihin eivätkä monivaimoisuus tai rinnakkaissuhteet ole harvinaisia, ovat parisuhteet Kiberassa hauraita. Perhekriisit kärjistyvät usein puhelimiin, sillä ne ovat helpottaneet rinnakkaissuhteiden solmimista ja ylläpitoa. Puhelimessa voi valehdella olinpaikkansa ja viestiä salaa. Monet tuntuvat kuitenkin unohtavan, että puhelu- ja viestitiedot voi jäljittää -- tai poistaa puhelimesta. On tavallista, että puolisot tutkivat toistensa matkapuhelinten puheluhistorian, tekstiviestit, ja puhelimeen tallennetut numerot päivittäin. Niinpä perhedraama, jota saatetaan puida pastorin, naapuruston vanhimman tai Kiberan aluejohtajan avustuksella, voi seurata alun perin väärään numeroonkin saapuneesta epäilyttävästä viestistä.

Suhteessa nainen odottaa mieheltä lahjaksi puhelinta tai ainakin miehen maksamaa puheaikaa. Suhteen ylläpito edellyttää miehiltä muitakin lahjoja, joten rinnakkaissuhteet ovat miehille vaurauden ja statuksenkin merkki.

Sivun alkuun


Mobiili terveys


Useimmat haastateltavat ovat käyttäneet puhelinta huolehtiakseen jonkun lähipiirinsä jäsenen terveydestä. Puhelimitse voidaan välittää tietoa sairastumisesta, hankkia apua ja kerätä rahaa hoitoihin lähipiiriltä. Terveystyöntekijöille puhelimesta on tullut tärkeä yhteydenpitoväline potilaisiin.

Virallisten tietojen mukaan 20 prosenttia Kiberan asukkaista on HIV-positiivisia, mutta paikalliset terveystyöntekijät ja potilasaktivistit arvioivat osuuden jopa 60 prosentiksi. Koko maassa HIV-positiivisten osuus on 7,8 prosenttia. Osuus on ollut viime vuosina hienoisessa kasvussa, kun HIV-positiivisten elinikä on noussut lääkehoidon ansiosta. Kenian hallitus päätti ilmaisen antiretroviraalihoidon antamisesta kaikille HIV-positiivisille vuonna 2006. Lääkehoidosta huolimatta kamppailu aidsin leviämistä vastaan jatkuu. Vain vajaa kolmannes kenialaisista on käynyt testeissä, joten suuri määrä sairastuneista ei ole tietoinen HIV-statuksestaan.

HIV:hen liittyy edelleen stigma, jonka vuoksi tautistatus halutaan pitää salassa. Puhelin on helpottanut hoitoon pääsyä, kun omasta tai tuttavan tautiepäilyistä voi puhua puhelimitse anonyymisti terveystyöntekijän kanssa. Tieto sairastumisesta saattaa johtaa työpaikan menetykseen ja katkaista sukulaisuussuhteita. HIV-positiivisen puhelimen luettelossa kohtalotoverit saattavat korvata suvun, kun matkapuhelimet auttavat aidsiin sairastuneita muodostamaan omia yhteisöjään.

Sivun alkuun



Matkapuhelinmarkkinat


Kuten kehitysmaissa yleensäkin, suurin osa kenialaisista ostaa puheaikaa pienissä pre paid-erissä, ja puheajan myynti tuo kauppiaille lisätuloja. Yksi tärkeä myyntituote on puhelinten akkujen lataaminen maksua vastaan. Käytettyjen puhelinten markkinat ovat suuret, ja rikkinäisiä puhelimia myydään korjattavaksi ja uudelleen myytäväksi.

Suuret liikkeet myyvät aitoja merkkipuhelimia, mutta pienissä kojuissa myydään pääasiassa Kiinasta tuotuja piraattipuhelimia, -akkuja, -kuoria ja muita komponentteja, jotka kaventavat markkinajohtaja Nokiankin asemaa. Piraattien valtava tarjonta hämärtää käsityksiä puhelinten eroista, eivätkä kaikki tiedä, omistavatko aidon vai piraatin. Kaikkia Kiinassa valmistettuja epäillään piraateiksi -- tai Nokia luullaan myydyksi kiinalaisille. Harvinaiseksi käynyt puhelin, jonka laatua pidetään ylivoimaisena, on Suomessa valmistettu Nokia.

Sivun alkuun


Politiikka ja matkapuhelimet


Tekstiviesteillä oli keskeinen rooli Kenian vaalien jälkeisten levottomuuksissa vuonna 2008. Presidentinvaalien jälkeisissä väkivaltaisuuksissa kuoli yli 1 300 ihmistä ja 650 000 joutui lähtemään kotiseuduiltaan. Luo-heimoon kuuluvan Odingan kannattajat hyökkäsivät vaalien voittajaksi julistetun Kibakin kannattajina pidetyn  kikuju-heimon kimppuun syyttäen Kibakia vaalivilpistä.

Kibera oli yksi pahiten kärsineistä alueista. Kiberassa väkivaltaisuuksiin syyllistyi ulkopuolisia luo-heimon ja Odingan kannattajia, mutta myös paikalliset asukkaat osoittivat mieltään ja anastivat omaisuutta erityisesti kikuju-heimolta. Ihmisiä surmattiin ja pahoinpideltiin, naisia raiskattiin ja taloja sytytettiin tuleen. Mellakat muuttuivat ryöstelyksi, jonka kohteena olivat varakkaat heimoidentiteetistä riippumatta. Kymmenesosa kuolonuhreista on arvioitu syntyneen poliisien tulituksesta.

Väkivaltaisuudet jättivät kipeän trauman yhteisöön, jossa arkielämän sujuminen naapurustoissa on perustunut heimoidentiteeteistä riippumattomiin luottamuksellisiin suhteisiin ja sosiaaliseen kontrolliin. Monet pois ajetut Kiberan vähemmistöheimojen edustajat eivät koskaan palanneet Kiberaan. Levottomuuksien jälkeen paikallishallinnon tuki ja etuudet on ohjattu Kiberassa entistä selvemmin luoille.

Kiberassa samoin kuin muualla Keniassa liikkui tekstiviesteinä mellakoiden aikaan väkivaltaan yllyttäviä huhuja. Haagin kansainvälisen tuomioistuimen tutkimukset puoltavat näkemystä, jonka mukaan näiden viestien lähetys oli organisoitu suunnitelmallisesti. Spontaanisti Kiberassa lähetettiin tekstiviestejä, joissa varoitettiin väkivaltaisuuksista. Monet luot pelastivat naapureitaan vainolta.

Matkapuhelimesta muodostui mellakoiden pääasiallisin tiedotuskanava muiden tiedotusvälineiden antamien vihjeiden ja lopulta tiedotuskatkoksen takia. Presidentti Moin siirryttyä syrjään Kenian tiedonvälitys vapautui, mutta vaalien uutisoiminen herätti vihjeitä paluusta entiseen. Vaikka Odinga johti vaalilaskentaa, Kibaki julistettiin lopulta voittajaksi ja presidentiksi. Vaalien tuloksen julistamisen jälkeen televisiot pimenivät Kiberassa kokonaan. Myöhemmin Kibaki kielsi vaaleja ja mellakoita koskevan tiedonvälityksen, mikä vahvisti epäilyksiä "vaalien varastamisesta".

Pelko väkivaltaisuuksista palasi, kun Kenia äänesti elokuussa 2010 perustuslain hyväksymisestä.  Tällä kertaa tekstiviestejä käytettiin suunnitelmallisesti estämään väkivaltaisuuksia. Ihmiset saattoivat raportoida vihaviestit ja uhkaukset UNDP:n (YK:n kehitysohjelman) avustamana kehitetyn tekstiviestipalvelun kautta joko sisäministeriön osastolle tai PeaceNet kansalaisjärjestölle, jonka jälkeen konfliktialueille lähettiin viranomaisia ja poliiseja. Palvelu saattoi myötävaikuttaa siihen, että tällä kertaa väkivaltaisuuksilta vältyttiin.

Sivun alkuun


Mobiili tiedonvälitys


Enemmistö kenialaisista (85 %) on lukutaitoisia, mutta heillä ei ole varaa ostaa sanomalehtiä säännöllisesti.  Vain 9 prosenttia kenialaisista käytti Internettiä vuonna 2008. Internetin käyttö on Keniassa edelleen kallista niin tietokoneen kuin älypuhelimenkin välityksellä, joten vain peruspuhelimiin perustuvat sovellukset voivat saavuttaa enemmistön.

Matkapuhelimia käytetäänkin välittämään tietoa uutisluonteisista tapahtumista. Palveluntarjoajilta on mahdollista tilata uutisotsikoita, mutta kiberalaisten tapa käyttää puhelimia kertoo tarpeesta kehittää palveluja, jotka mahdollistaisivat yhteisöllistä uutisten levitystä matkapuhelimitse.

Puhelimet ovat laajentaneet poliittista keskustelua niin radiossa kuin televisiossakin. Kiberalainen HIV-positiivisten naisten järjestö on esimerkiksi valvonut oikeuksiaan ilmaiseen lääkitykseen esittämällä mielenilmauksiaan uutiskanavilla, kun lääkitys on ollut uhattuna. Radion kuulijat voivat puhelimitse lähettää reportaaseja radioon tai osallistua radioiden moniin puheohjelmiin, joissa käydään vilkasta poliittista keskustelua.

Sivun alkuun



Teknologia ja kehitys


Matkapuhelimilla on todistetusti kehitysvaikutuksia, ymmärretään kehitys sitten taloudellisena kasvuna tai laajemmin kohentuneena elämänlaatuna tai parantuneina mahdollisuuksina vaikuttaa omaan elämäänsä. Voidaanko siis teknologialla aikaansaada kehitystä? Ajattelusuuntausta teknologiasta yksiselitteisesti etenevänä muutosvoimana kutsutaan teknologiseksi determinismiksi. Tämän ajatussuuntauksen mukaan teknologian katsotaan voivan vaikuttaa yhteiskuntaan ja kulttuuriin ulkoa päin.

Teknologian käytössä on kuitenkin kyse ihmisen ja koneen vuorovaikutuksesta. Koneet eivät toimi, elleivät ihmiset käytä niitä omien motiiviensa ohjailemana. Teknologiat eivät myöskään synny tyhjästä, vaan ne on suunniteltu vastaamaan toisten intressiryhmien tarpeita samalla, kun toiset vaihtoehdot on jätetty huomiotta.

Mobiiliteknologian runsaan vuosikymmenen voittokulusta huolimatta ei ole vieläkään kehitetty laajamittaisia sovelluksia, jotka auttaisivat lukutaidottomia lukemaan, jakaisivat terveystietoa, monitoroisivat terveyttä tai edistäisivät hyvää hallintoa, vaikka se olisi teknisesti mahdollista. Mobiiliteknologian kehityssovellutusten tuottajien haasteena on kyetä tuottamaan ja markkinoimaan tuotteita kannattavasti, mutta myös ymmärtää Kenian kaltaisten kehitysmaiden erityisoloja ja kulttuuria syvällisesti.

Tuotteiden käytettävyyden arvioivat lopulta ostopäätöksen tekevät käyttäjät. Älypuhelimien käytettävyyttä vähävaraisten keskuudessa heikentää se, että monet niiden sovelluksista on suunniteltu käytettäväksi tietokoneen yhteydessä, johon köyhillä ei ole varaa. Onnistunut tuotekehittely edellyttää käyttäjien kulttuurin ja arkielämän tuntemusta, sillä voidakseen käyttää tuotetta kuluttajan on voitava käsitteellistää se osaksi arkielämänsä kulttuuria. Koneet eivät siis niinkään muuta yhteiskuntaa ja kulttuuria kuin vahvistavat jo olemassa olevia pyrkimyksiä. 

Pelkillä teknisillä keksinnöillä ei voi mullistaa yhteisöjä kuten teknologinen determinismi antaisi olettaa. Suunnittelijan ratkaisuilla on silti painoarvoa, sillä koneet mahdollistavat toimintoja valikoivasti.  Myös matkapuhelimet vahvistavat arkielämän moninaisuudesta tiettyjä sosiaalisen toiminnan malleja ja kulttuurin piirteitä.

Matkapuhelimet eivät voi korvata teitä, sähköjä, vesihuoltoa tai koulutus- ja sairaanhoitojärjestelmiä tai luoda kauppasuhteita ja työpaikkoja tyhjästä, mutta ne voivat mahdollistaa toimintojen tehostamisen.  Mobiiliteknologia voi auttaa kehittämään palveluja niukin resurssein. Köyhyys voi puolestaan ohjata käyttämään voimavaroja tehokkaasti ratkaisuilla, joista myös vaurailla mailla on opittavaa.

Sivun alkuun