Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Louhisaaren puutarha ja puisto


Kalmilainen hyötypuutarha

 

Louhisaaren kartanon puistoalueella on kesästä 2016 alkaen voinut tutustua 1700-luvun hyöty- ja koristekasveihin. Pehr Kalmin oppien mukaan suunnitellussa puutarhassa yhdistyvät valistusajan ihanteet: kaikkien kasvien tulee olla hyötykasveja, mutta puutarhan tulee myös olla symmetrinen, hyvin järjestetty ja esteettinen. Puutarhan kasvit ovat peräisin kaarinalaisesta Pukkilan kartanosta.
 
Puutarhan mitoitus, rakenteet ja toteutus perustuvat 1700-luvulta peräisin olevaan Pehr Kalmin ohjeistukseen. Pehr Kalm oli aikoinaan Suomen kansainvälisesti tunnetuin tiedemies ja Turun Akatemian ensimmäinen talousopin professori. Kalmilaisessa hyötypuutarhassa tärkeää oli symmetria ja säännönmukaisuus sekä se, että kaikki kasvit olivat hyödynnettävissä ravinnoksi tai lääkkeeksi. Toisaalta myös kauneutta arvostettiin: usein etualalle valittiin kauneimmat ja arvokkaimmat kasvit.

Louhisaareen perustettu puutarha on sijoitettu lähes samalle paikalle kuin missä kartanon oma hyötypuutarha on aikoinaan sijainnut.

Hyötypuutarhan suunnittelusta on vastannut Museovirasto ja hankkeen toteutuksesta Senaatti-kiinteistöt. Suunnittelussa asiantuntijana on toiminut museopuutarhuri, FM Aaja Peura. Hän on myös vastannut kasvien siirrosta Louhisaareen yhdessä Luonnonvarakeskus LUKEn ja Maaseutuopisto Livian kanssa.

Kokonaisuuteen kuuluu myös marsalkka Mannerheimin leikkimökki, joka siirrettiin hyötypuutarhan läheisyyteen kesällä 2016.


 

"Mannerheimien omenat" vuonna 2017


Suomen itsenäisyyden 100-v. ja Mannerheimin 150-v. juhlavuoden kunniaksi kootaan Mannerheimien omenoita Louhisaaren kartanolinnan puutarhaan vuonna 2017.


Louhisaaressa tiedetään olleen mm. kirsikkapuita jo 1600-luvun alkupuolella. Kuitenkin erityisesti Carl Erik Mannerheimin aikana 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa Louhisaaressa oli menestyvä hyötypuutarha, jossa viljeltiin myös eksoottisia kasveja. Louhisaari oli myös tunnettu omenapuistaan.


Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin isä kreivi Carl Robert Mannerheim ja puutarhuri J. Otterström ilmoittivat Åbo Underrättelser –lehdessä lokakuussa 1870 Willnäs trädskolan (Louhisaaren taimiston) vuonna 1870 ja 1871 myytävistä omenan ja päärynän lajikkeista. Myyntilistalla oli 24 erilaista ulkomaista omenalajiketta ja viisi ulkomaista päärynälajiketta. Näiden lisäksi myynnissä oli pensasmarjojen taimia: punaisia, keltaisia ja vihreitä karviaisia sekä punaisia, valkoisia ja mustia viinimarjoja.

Louhisaaren hedelmätarhaa kunnostetaan tulevina vuosina hyödyntäen 1700-1800-luvun lajikkeistoa.  Tavoitteena on omenatarha, jossa on mahdollisimman useita erilaisia kesä-, syys- ja talvilajikkeita. 








Puistoalue


Puutarhanhoidosta kiinnostuneen kreivitär Vendla Sofia Mannerheimin aikana istutettiin luultavasti kirkolle johtava puukuja ja kartanon ympärille muodostettiin ns. englantilainen maisemapuisto lammikkoineen ja luontoon liittyvine kävelyteineen, jollainen ulottui Myllymäen kautta ns. Paratiisinmäelle asti. Myllymäellä voivat kävijät nykyääkin halutessaan käydä vierailemassa. Nykyinen rannassa oleva puistopaviljonki rakennettiin A. F. Granstedtin piirustusten mukaan vuonna 1825, alunperin se toimi kylpylärakennuksena.

Puisto uudistettiin Paludan & Steniuksen puutarhatoimiston v. 1874 tekemän suunnitelman mukaan 1870-80 -luvuilla. Pääosa nykyisestä puistosta, johon kuuluu mm. harmaa- ja palsamipoppeleita sekä omenatarha, on peräisin tältä ajalta.
Kalmilaisessa puutarhassa vuonna 2016 kasvanut Linnéen tupakka (Nicotiana glutinosa). Kuva: Kansallismuseo/Heli Hämäläinen-Laanaya
Kalmilaisessa puutarhassa vuonna 2016 kasvanut Linnéen tupakka (Nicotiana glutinosa). Kuva: Kansallismuseo/Heli Hämäläinen-Laanaya



Louhisaaren omenoita. Kuva: Kansallismuseo/Heli Hämäläinen-Laanaya.
Louhisaaren omenoita 2016. Kuva: Kansallismuseo/Heli Hämäläinen-Laanaya.


Paludan & Steniuksen puutarhatoimiston v. 1874 tekemä puistosuunnitelma Louhisaareen.
Paludan & Steniuksen puutarhatoimiston v. 1874 tekemä puistosuunnitelma Louhisaareen.