Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Kurssin talo, Kuortane

Kurssin talo oli saman suvun hallussa 1700-luvun lopulta saakka. Parhaimmillaan 1800-luvun loppupuolella siellä asui 13-15 henkilöä: isäntä ja emäntä, vanha isäntä ja emäntä, täti, neljä lasta sekä pari kolme renkiä ja saman verran piikoja.

Kurssin asuinrakennuksessa on toisessa päässä suuri korkea tupa, joka oli elämisen keskus. Tuvassa myös nukuttiin. Tuvan oikealla puolella oleva muuri on takan ja leivinuunin yhdistelmä. Ruoka valmistettiin avotulella padassa, joka riippui haahlasta tai kolmijalan päällä. Ateriat syötiin pitkän pöydän ääressä. Miesten puutöitä varten on seinältä laskettava höyläpenkki ja työkaluja omissa telineissään. Tuvan sängyt ovat edusverhollisia kerrossänkyjä. Peräsängyssä nukkuivat tyttäret ja piiat, ovisängyssä pojat ja rengit.

Talon toinen pää on kaksikerroksinen. Alakerrassa on porstuan lisäksi tupakamari, jossa isäntä ja emäntä nukkuivat, toinen tupa ns. erstupa, joka oli eräänlainen varahuone sekä lämmittämätön maitokamari ruokatavaroiden säilytykseen. Yläkerrassa on ylistupa, jossa asui mm. syytingillä ollut vanha parinkunta, ylistuvan kamari sekä yliskamari, joka oli talon tyttärien huone.

Kurssin talon yhteyteen on tuotu Kuortaneen Ruonan kylästä Sippolan talon porttiluhti vuodelta 1782. Samanlaisen luhtirakennuksen kautta tultiin ennenkin Kurssin pihaan. Porttiluhdissa on mm. asuttava lämmittämätön luttitupa ja sen yläpuolella tyttärien luhti, joka oli kauniisti verhoiltu, puettu, kapioiksi tarkoitetuin tekstiilein.

 
kurssi09
Kurssin talo. Kuva: Anna Haverinen.


Kurssi
Kurssin tuvan pöytä. Kuva: Kalle Kallio.