Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Tiedotusvälineille


Lehdistötiedote 14.9.2017

RAJATON MERI 15.9.2017-7.1.2018 Suomen merimuseossa


Suomen merimuseossa Kotkassa 15.9.2017 avautuva RAJATON MERI -pienoisnäyttely kertoo kansojen, tavaroiden, tapojen ja ideoiden liikkumisesta Suomenlahdella.

Suomenlahden pohjois- ja etelärannikon luonnonolot eroavat toisistaan. Suomen puolella rannikko on kallioinen, sokkeloinen ja tuhansien kalliosaarten täyttämä. Vastapäätä odottavat Virumaan pellot, kalkkikivitörmät ja itäisen Harjumaan kivikkoiset niemet ja pikkusaaret.

Ihmiset lahden molemmilla rannoilla ovat aina täydentäneet toisiaan – rantakansa on kuulunut yhteen ja samaan elämänpiiriin. Mitä kehnompi pelto, sitä ahkerammin on menty kalaan. Ihmisten mukana meren yli ovat kulkeneet tavat ja kulttuuri.

1800-luvulle asti rannikon peruselintarvikkeita olivat suolasilakka ja ruisleipä. Koska Suomessa oli hyvät kutuvedet, Tallinnan itäpuolisista rannikkokylistä lähdettiin Suomeen kalanpyyntiin. Suomen rantatalonpojat taas purjehtivat Virumaalle vaihtamaan kalaa leipäviljaan.

Valtiot ovat moneen otteeseen yrittäneet rajoittaa rantatalonpoikien merenylitystä, mutta säädöksillä ei ole kyetty estämään merenkulkua. Neuvostoliitto tosin pystyi lähestulkoon katkaisemaan vastarantojen yhteyden puoleksi vuosisadaksi. Tänään kuitenkin liikutaan jälleen meren yli ja – kuten ennenkin – hankitaan vastarannalta tavaroita ja etsitään parempaa elämää.

Näyttelyn on tuottanut Viimsin Rannikkokansan Museo (Rannarahva Muuseum) Virosta ja se oli ensimmäisen kerran esillä elokuussa Käsmun merimuseossa Suomen itsenäisyyden juhlavuotta juhlistaneen Viru Folk -tapahtuman yhteydessä.

RAJATON MERI -pienoisnäyttely on esillä 15.9.2017-7.1.2018 Merikeskus Vellamon Venehallissa.

Lisätietoja
Näyttelyamanuenssi Erik Tirkkonen, Suomen merimuseo, puh. 0295 33 6494, erik.tirkkonen@kansallismuseo.fi

Näyttelyn lehdistökuvat
Children with bark fish
Lapsia syömässä kalaa. Kuva: Virumaa Muuseumid.


Lehdistötiedote 18.5.2017

Museojäänmurtaja Tarmo palaa Kotkaan viiden kuukauden korjaustelakoinnin jälkeen


Suomen talvimerenkulun konkari, 110-vuotias höyryjäänmurtaja Tarmo palaa toukokuun loppupuolella kotisatamaan Merikeskus Vellamon museoaluslaituriin Kotkaan. Vuonna 2015 eduskunta myönsi neljännessä lisätalousarviossaan Tarmon telakointiin ja kunnostukseen 950 000 euroa ja merenkulkuhistoriamme aarteisiin kuuluva alus on nyt läpikäynyt mittavan korjauksen Alfons Håkansin telakalla Suomenlinnassa.

Osana Suomen merimuseon näyttelyitä Tarmo juhlistaa osaltaan Suomi 100 -juhlavuotta.

”Tarmo on ollut Alfons Håkansin Suomenlinnan telakalla kipeästi kaivatussa korjaustelakoinnissa reilut viisi kuukautta. On upeaa, että voimme näyttää yleisölle suurella pieteetillä korjatun kansallisaarteemme näin Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuonna”, sanoo johtaja Tiina Mertanen Suomen merimuseosta.

Suomen merenkulun kansalliskokoelmaan kuuluva ja käytönaikaisessa asussa säilytetty kansainvälisestikin arvokas museojäänmurtaja rakennettiin Englannissa 1907 ja oli Merenkulkuhallituksen käytössä vuoteen 1970 asti, jonka jälkeen se päätettiin kunnostaa museoalukseksi.

Tarmo oli valmistuessaan Suomen valtion kolmas jäänmurtaja. Ulkomaankaupan kasvaessa 1900-luvun alussa kaksi aiempaa murtajaa, vuonna 1889 valmistunut Murtaja ja vuonna 1898 valmistunut Sampo, eivät enää riittäneet ylläpitämään väyliä talviliikenteelle.

Tarmon historia sisältää arkista, mutta Suomen tuonnille ja viennille elintärkeää ympärivuotista kaupankäyntiä, sekä värikkäitä ja vaarallisiakin vaiheita: Tarmo kaapattiin sisällissodan aikana ja joutui pommituksen kohteeksi Kotkan satamassa 18.1.1940. Kesästä 2008 lähtien Tarmo on ollut avoinna yleisölle Merikeskus Vellamon museoaluslaiturissa.

Laivan korjaustelakointi tehtiin Alfons Håkans -varustamon Suomenlinnan telakalla. Korjaustelakoinnin aikana on tehty paljon pikkutarkkaa työtä, joka on tuottanut arvokasta tutkimusaineistoa ja ympäristöystävällisempiä työtapoja.

”Työ oli hyvinkin pikkutarkkaa, koska kunnioitimme laivaa työn joka osa-alueella. Olemme harjaantuneet erikoisalusten korjauksiin ja käytämme kaikessa työssämme moderneja ja ympäristöystävällisiä menetelmiä. Tarmon alkuperäinen teräsmateriaali tutkittiin laboratoriossa oikeiden hitsauslisäaineiden kartoittamiseksi. Pintakäsittelyn ruosteenpoisto-osuus suoritettiin modernilla vesipuhallus-menetelmällä, joka säästää ympäristöä ja itse alusta. Aluksessa käytetyt materiaalit ja lisäaineet ovat nyt dokumentoitu paremmin kuin koskaan aiemmin ja se auttaa aluksen kunnossapidossa myös tulevaisuudessa”, kertoo telakan johtaja Tero Hänninen.

Telakointiprojektin yhteydessä Suomen merimuseossa käydään läpi Tarmon esineistö ja arkistoaineisto. Kokoelmat luetteloidaan, konservoidaan ja digitoidaan. Samalla saadaan paljon uutta tietoa mm. esineistöstä ja aineistoa tästä tiettävästi maailman toiseksi vanhimmasta säilyneestä höyryjäänmurtajasta. Aineisto tulee tämän vuoden kuluessa selattavaksi museoiden, arkistojen ja kirjastojen hakupalvelu Finnaan. Kokoelman saavutettavuuden parantamiseksi alus on lisäksi 3D-kuvattu ulkopuolelta ja tullaan myös 360 °-kuvaamaan sisäpuolelta.

Lisätietoja
Vene- ja laivamestari Juha Puustinen juha.puustinen@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6492.
Intendentti Timo Kunttu timo.kunttu@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6488.
Suomenlinnan telakan johtaja Tero Hänninen tero.hanninen@alfonshakans.fi,
puh. 0400 521 682.
Viestintäjohtaja Pär Landor par.landor@alfonshakans.com, puh. 050 366 3661.

Lehdistökuvia

Museojäänmurtaja Tarmo on avoinna 26.6.–3.9.2017 Merikeskus Vellamon museoaluslaiturissa. Aluksella järjestetään yleisöopastuksia tiistaista sunnuntaihin klo 13.30 ja 15.30.

SUOMEN MERIMUSEO
Merikeskus Vellamo, Tornatorintie 99, Kotka
Avoinna ti, to-su klo 10–17, ke klo 10–20, ma suljettu
Kesällä 26.6.–13.8.2017
Ma-ti, to-su 10–18, ke 10–20
puh. 040 350 0497, info@merikeskusvellamo.fi 

www.merikeskusvellamo.fi
www.alfonshakans.fi
Tarmon potkuri ja peräsin
Potkuri ja peräsin uudessa maalissa. Kuva: Juha Puustinen, Suomen merimuseo.



Suomen merimuseo on osa Kansallismuseon museoperhettä, johon kuuluu seitsemän museota ja kaksi linnaa. Merimuseo toimii Kotkan Kantasatamassa sijaitsevassa Merikeskus Vellamossa, jossa toimivat myös Kymenlaakson museo, Tietokeskus Vellamo, Kotkan kulttuuriasiainkeskus, museokauppa Plootu ja ravintola Laakonki.

Merikeskus Vellamon verkkosivut

 
Liity Suomen merimuseon sähköpostilistalle.