Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Vaihtuvat näyttelyt


Pienet laivat, suuret tarinat.

5.5.-29.10.2017


Ohoy, laiva horisontissa! Täysi salillinen pienoismalleja esittelee itsenäisyytemme ajan merenkulun historiaa ja kehitystä Suomen 100-vuotisjuhlavuoden merkeissä. Näyttelyssä on esillä suuri määrä ennen näkemättömiä pienoismalleja sekä Suomen merimuseon omista että eri merialan toimijoiden kokoelmista.
 
Näyttelyn ihmisläheiset tarinat nostavat esille ehkä hieman tuntemattomampia asioita merenkulkumme historiasta. Näyttelyssä esimerkiksi selviää, miksi Viking Linen laivat ovat punaisia tai miksi valkoinen pöytäliina korvasi Suomen leijonan jäänmurtaja Tarmon lipputangossa vuonna 1918.
 
Pienet laivat, suuret tarinat on visuaalinen elämys kaikenikäisille – pienoismallien yksityiskohtien tarkasteluun kannattaa varata runsaasti aikaa! Lapsille näyttely opettaa merenkulun perusasioita keulasta perään.
 
Näyttelyn tuottaa Suomen merimuseo yhteistyössä Meriliitto ry:n kanssa, ja se on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.


Orion Tornator. Kuva: Taru Laakkonen, SMM.

Suomen Höyrylaivaosakeyhtiölle rakennettu m/s Orion oli yhtiön omistuksessa 1951–1971. Yksityiskohta pienoismallista. Kuva: Taru Laakkonen, Suomen merimuseo

Vuonna 1916 rakennettu s/s Tornator oli Suomen lipun alla vain lyhyen aikaa 1947–1954. Kotkassakin usein käynyt alus tuli tunnetuksi Juha Vainion Albatrossi-laulusta. Todellisuudessa Vainion ystävä lähti Mercatorilla merille, mutta sanoitukseen sopi paremmin Tornator. Kuva Tornatorin pienoismallista. Kuva: Taru Laakkonen, Suomen merimuseo.

 

 

 

RAJATON MERI

Ystävyyttä yli Suomenlahden
15.9.2017–7.1.2018

 

RAJATON MERI -pienoisnäyttely kertoo kansojen, tavaroiden, tapojen ja ideoiden liikkumisesta Suomenlahdella.


Suomenlahden pohjois- ja etelärannikon luonnonolot eroavat merkittävästi toisistaan. Suomen puolella rannikko on kallioinen, sokkeloinen ja tuhansien kalliosaarten täyttämä. Vastapäätä odottavat Virumaan pellot, kalkkikivitörmät ja itäisen Harjumaan kivikkoiset niemet ja pikkusaaret.

Ihmiset lahden molemmilla rannoilla ovat aina täydentäneet toisiaan – rantakansa on kuulunut yhteen ja samaan elämänpiiriin. Mitä kehnompi pelto, sitä ahkerammin on menty kalaan. Ihmisten mukana meren yli ovat kulkeneet tavat ja kulttuuri.


1800-luvulle asti rannikon peruselintarvikkeita olivat suolasilakka ja ruisleipä. Koska Suomessa oli hyvät kutuvedet, Tallinnan itäpuolisista rannikkokylistä lähdettiin Suomeen kalanpyyntiin. Suomen rantatalonpojat taas purjehtivat Virumaalle vaihtamaan kalaa leipäviljaan.


Valtiot ovat moneen otteeseen yrittäneet rajoittaa rantatalonpoikien merenylitystä, mutta säädöksillä ei ole kyetty estämään merenkulkua. Neuvostoliitto tosin pystyi lähestulkoon katkaisemaan vastarantojen yhteyden puoleksi vuosisadaksi. Tänään kuitenkin liikutaan jälleen meren yli ja – kuten ennenkin – hankitaan vastarannalta tavaroita ja etsitään parempaa elämää.


Näyttelyn on tuottanut Viimsin Rannikkokansan Museo (Rannarahva Muuseum) Virosta ja se oli ensimmäisen kerran esillä elokuussa Käsmun merimuseossa Suomen itsenäisyyden juhlavuotta juhlistaneen Viru Folk -tapahtuman yhteydessä. RAJATON MERI -pienoisnäyttely on esillä 15.9.2017–7.1.2018 Merikeskus Vellamon Venehallissa


Rajaton-meri