Katso Suomen kansallismuseon kesävinkit

Seurasaaren ulkomuseo avaa Antin umpipihatalon vuosien restauroinnin jälkeen

Seurasaaren ulkomuseo avaa Antin umpipihatalon kävijöille kuusi vuotta kestäneen restaurointityön jälkeen. 1800-luvun satakuntalaisesta rakennuskokonaisuudesta löytyy harvinainen malkakattoisten rakennusten ympäröimä pihapiiri, Setämiehen syytinkiasunto, sauna ja leivintupa.

Lapsille on runsaasti ohjelmaa. Lauantaina 14. kesäkuuta vietetään ulkomuseon kotieläinpäivää, ja pihalla kopsuttelevat hevoset, ponit ja lampaat. Touko-kesäkuussa Veikko-suomenhevonen kyyditsee ajurinsa kanssa seurueita ulkomuseon ympäri. Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta tutustutaan Seurasaaren ulkomuseon helsinkiläiseen historiaan. Päivän kunniaksi ulkomuseoon on vapaa pääsy.

Seurasaari on avoinna maanantaista sunnuntaihin 15.5.–15.9.2025. Ulkomuseoon on kaikilla alle 18-vuotiailla vapaa pääsy. Seurasaarentie 15, Helsinki.

Louhisaaren kartanolinnaan esille Mannerheim-suvun perintöä

Louhisaaren kartanolinnan Mannerheimien muotokuvien sarja täydentyy tänä kesänä nuoren Carl Gustaf Mannerheimin (1797–1854) ja hänen puolisonsa Eva Wilhelmina von Schantzin eleganteilla muotokuvilla.

C.G. Mannerheim, marsalkka Mannerheimin isoisä, oli merkittävä suomalainen virkamies ja kansainvälisestikin arvostettu hyönteistutkija. Muotokuva esittää hänet nuorena keikarina. Vihreässä takissa, ruudullisessa viitassa ja korkeassa silinterinhatussa maalaus korostaa muotitietoisen nuoren herran asemaa todellisena seurapiirimiehenä, ajan kermaan kuuluvana.

Signeerauksen puuttuessa maalauksen tekijästä ei ole täyttä varmuutta. Suomen kansallismuseon intendentti Jouni Kuurne pitää todennäköisenä, että muotokuva kuuluu taiteilija Johan Lindhin varhaistuotantoon.

Ruotsista Suomeen saapunut Lindh oli 1830-luvulta alkaen yli kymmenen vuoden ajan maan ainoa muotokuvamaalari. Satoja muotokuvia suomalaisista tehneen Lindhin taidokkaimmat muotokuvat ovat Mannerheimin muotokuvan tavoin uran alusta. Erityisesti silmät ja kasvojen yläosa muistuttavat taiteilijan onnistuneimpia töitä.

Suomessa harvinaista palatsiarkkitehtuuria edustava Louhisaari hämmästyttää sisältä ja ulkoa. Kartanolinnan puisto ja puutarhat ovat harrastajien ehdoton ykköskohde. Puisto on mainio paikka piknikille, rantapaviljongista voi lainata krokettipelin. Puutarhaan levittäytyvät myös Louhisaaren suositut kesämarkkinat 7.6. klo 11–15.

Louhisaaren kartanolinna on avoinna 15.5.–31.8. klo 10–17. Louhisaarentie 244, Askainen.

Norjalaiset kamarimuusikot Hvitträskiin

Ateljeemuseo Hvitträskissä voi tutustua arkkitehtikolmikko Gesellius, Lindgren, Saarisen elämään vuosisadan alussa ja kuulla oppaiden kertomana eri taiteenalojen huippujen vierailuista kansallisromanttisessa talossa.

12.–14. syyskuuta 20-vuotisjuhlavuottaan juhliva Kamarikesä saapuu Hvitträskiin. Viikonlopun aikana ateljeetalon täyttää norjalaisten nuorten ammattilaisten luotsaama Aulaseriene-konserttisarja. Musiikilla oli suuri merkitys myös aikanaan talon seuraelämässä. Eliel ja Loja Saarinen olivat molemmat musikaalisia, ja heidän ystäviinsä kuului aikansa suuria musiikkivaikuttajia, kuten Jean Sibelius ja Robert Kajanus.

Hvitträsk on kokonaistaideteos, johon erityisesti designin, arkkitehtuurin ja puutarhojen ystävät palaavat yhä uudelleen. Viime vuonna kävijöitä oli neljän avoinnaolokuukauden aikana noin 20 000.

Hvitträsk on avoinna keskiviikosta sunnuntaihin 1.5.–30.9. klo 11–17. Hvitträskintie 166, Luoma. 

Olavinlinnan kesässä oopperaa, höyrylaivaregatta ja elokuun konserttisarja

550-vuotiasta Olavinlinnaa juhlitaan koko vuosi. Kesällä maailman pohjoisimmassa keskiaikaisessa linnassa raikaa niin ooppera kuin elokuun konserttisarjakin. Olavinlinnan konserttisali on Suomen suurimpia ja taatusti vaikuttavin. Neljän viikonlopun aikana esiintymässä ovat muun muassa J. Karjalainen, Kaija Koo, Behm, Jenni Vartiainen sekä Ismo Alanko ja El Mosquito.

Lauantaina 5. heinäkuuta Savonlinnan matkustajasatamaan lipuvat kymmenet perinteiset höyrylaivat. Pyhän Olavin päivää vietetään 29. heinäkuuta ja linnaan on vapaa pääsy. Kyseessä on erityinen juhlapäivä, sillä linna on saanut nimensä norjalaisen viikinkikuningas Olavi Haraldinpojan (995–1030) mukaan. Ohjelmasta löytyy mm. trubaduuri ja historiaklinikka.

5.–7. syyskuuta Olavinlinnan kansallismaisemassa voi seurata vuoden 1788 piiritystä. Paikallinen historiaharrastajien seura Pyhän Olavin kilta pystyttää sotilasleirin ja näyttelee kuuluisan taistelun, jossa ruotsalaiset yrittivät murtaa tuolloin Venäjän suuriruhtinaskuntaan kuuluneen Olavinlinnan puolustuksen. Yleisön pyynnöstä 27.8. klo 15–16 on vuorossa esitelmä Olavinlinnan historiasta. Tämän jälkeen on tositiedonjanoisille tarkoitettu kahden tunnin opastus.

Olavinlinna on avoinna joka päivä, tarkat aukioloajat verkkosivuilta. Linnankatu 7, Savonlinna.

Hämeen linna avaa jälleen lasten ykkössuosikin

Hämeen linna avaa kesäksi lapsille oman tilan, Hovinarrin tuvan, jossa voi itse kokea ja tutkia historiaa. Nuorimmille linnakävijöille tarkoitetussa tuvassa voi rakentaa linnanmuuria, kavuta hevosen selkään ja sonnustautua keskiaikaiseen asuun. Seinällä voi nähdä vilauksen hovinarrista, jonka esikuvana on linnan kolmannesta kerroksesta löytyvä keskiaikainen tiileen piirretty narri.

Hovinarrin tupa oli ensimmäistä kertaa avoinna talvilomalla ja hurmasi kävijät. Tupa on tarkoitettu noin 4–9-vuotiaille oman aikuisen valvonnassa. Sisäänpääsy on alle 7-vuotiaille ilmainen. 7–18-vuotiailta ja aikuisilta veloitetaan linnan normaali pääsymaksu, joka oikeuttaa tutustumaan koko linnaan.

Linnavierailulla kannattaa kavuta kolmanteen kerrokseen saakka. Kirkkosaliin on tuotu esille yksi Suomen vaikuttavimmista 1500-luvulta säilyneistä myöhäiskeskiaikaisista kirkkotaiteen esineistä, Someron alttarikaappi.

Tähän yhteen Suomen vanhimmista keskiaikaisista linnoista voi tutustua omatoimisesti tai pääsymaksuun sisältyvillä opastetuilla kierroksilla. Naisvankilakierroksilla kuullaan elämästä Suomen vanhimmassa naisvankilassa sekä rikoksista ja murheellisista tarinoista, joiden vuoksi naiset linnaan joutuivat. Ikäsuositus kierrokselle on 12 vuotta. Kierroksia on tiistaisin 17.6.–31.7. klo 10.30, 12.30 ja 14.30. Erityisesti lapsille räätälöityjä kierroksia on 18.6.–6.8. keskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo 10.30, 12.30 ja 14.30. Kierroksella lapset pääsevät osallistumaan 1500-luvun linnaelämään ja askareisiin. Lasten kierroksille voi osallistua oman aikuisen kanssa, suositusikä on 5–11 vuotta. Teemakierrosten lisäksi tarjolla on useita yleisöopastuksia päivittäin suomeksi ja englanniksi.

Hovinarrin tupa on avoinna 16.6.–3.8. päivittäin klo 11–16. Hämeen linna on avoinna 2.5.–31.5. arkisin klo 10–16 ja viikonloppuisin klo 11–16. Kesäkuusta elokuun loppuun linna on avoinna joka päivä klo 10–17. Kustaa III:n katu 6, Hämeenlinna

Suomen suurimmassa vankilamuseossa voi kokea vankien karun arjen

Hämeen linnan vieressä sijaitseva Vankila on yksi kesän kylmäävimmistä kokemuksista. Vielä 1990-luvulla toimineessa laitoksessa kävijät pääsevät tutustumaan vankien arkeen. Autenttiset sellit ja aidot seinäkirjoitukset kertovat raskaista kokemuksista. Todentuntua lisäävät valoin ja äänin toteutetut installaatiot, jotka on suunniteltu yhteistyössä entisten vankien ja vankien arkea tuntevien asiantuntijoiden kanssa.

Yli 120 vuoden historiansa aikana lääninvankilassa tuomiotaan ovat istuneet monet tunnetut rikolliset, kuten murhamies Matti Haapoja ja puukkojunkkarit Isoo-Antti ja Rannanjärvi. Kesän aikana on mahdollista tutustua myös entisen lääninvankilan rakenteita ja mittasuhteita havainnollistavaan pienoismalliin.

Vankila on avoinna päivittäin elokuun loppuun asti. Syyskuussa Vankila on maanantaisin kiinni. Kustaa III:n katu 8, Hämeenlinna.

Tamminiemessä poliittisia vääntöjä, kahvia ja jumppaa

Tamminiemi on tunnettu etenkin 125 vuotta sitten syntyneen presidentti Urho Kekkosen kotitalona. Asiantuntevat oppaat johdattelevat kolmesti päivässä presidenttien kodin saloihin ja Kekkosen kiehtovaan elämään vallan huipulla. Opastettuja kierroksia on päivittäin. Tamminiemen piharakennuksessa toimivassa Café Adjutantissa kahvitellaan kulttuuriperintömaisemissa museon aukioloaikoina, museon puutarhassa jumpataan perjantaisin.

Tamminiemi on avoinna 28.9. asti ke–su klo 11–17. Seurasaarentie 15, Helsinki.

Muumiseikkailu ja Itämeren merkittävin meritaistelu Suomen merimuseossa

Helmikuussa avautunut Rohkeus, rakkaus, vapaus! Muumiseikkailu -näyttely on lyhyessä ajassa noussut niin pienten kuin vähän vanhempien kävijöiden kestosuosikiksi. Muumitarinoiden kiehtova maailma vie seikkailuun aina kaukaiselle majakkasaarelle saakka. 

Samalla kertaa kannattaa tutustua jännittävään Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyyn. Se kertoo yhdestä Itämeren suurimmasta meritaistelusta, jota käytiin Kotkan edustalla. Visuaalisesti vaikuttavassa näyttelyssä voi kokea vanhojen sota-alusten hylyt nykyaikaisen esitysteknologian, tieteen ja taiteen keinoin.

Suomen merimuseo on avoinna 2.6.–17.8. ma-ti ja to-su 10–18, ke 10–20 Merikeskus Vellamo, Tornatorintie 99, Kotka.

Suomen merimuseon museolaivoilla merenkulun historia tutuksi

Suomen merimuseon kokoelmaan kuuluvat museolaivat, majakkalaiva Kemi ja jäänmurtaja Tarmo, vievät kävijän aikamatkalle suomalaisen merenkulun historiaan. 118-vuotiaaseen jäänmurtajaan ja Suomen viimeiseen majakkalaivaan voi tutustua itsenäisesti tai opastetuilla kierroksilla.

Suomen merimuseon museolaivat ovat avoinna 13.5.–17.8. Merikeskus Vellamon museolaiturissa Kotkan kantasatamassa, Tornatorintie 99, Kotka.

Langinkosken keisarillisella kalastusmajalla seikkaillaan lapsen kanssa kulttuuriperintömaisemissa

Langinkosken keisarillinen kalastajamaja rakennettiin keisari Aleksanteri III:lle, ja se vihittiin käyttöön vuonna 1889. Langinkosken alueella keisari piipahti viettämässä kesäpäiviä, ilman Pietarin hovielämän velvoitteita. Kalastusmajaa ympäröi kaunis luonnonsuojelualue, jossa myös kalastaminen on yhä mahdollista. Tiistaina 3. kesäkuuta ohjelmassa on Lapsen kanssa Langinkoskella – museo ja luontoseikkailu.

Langinkoski on avoinna 19.5.–31.8., Keisarinmajantie 118, Kotka.